8+1 heikennystä työttömyysturvaan

Työttömyysturvan heikennykset ovat luonnollisesti aiheuttaneet huolta ammattiyhdistyskentässä. Akava on esittänyt muutoksiin lieventäviä seikkoja.

Työttömyysturvaan on tulossa kuluvan vuoden aikana peräti kahdeksan muutosta, jotka heikentävät työttömäksi jäävän henkilön taloudellista turvaa, mikäli hallituksen niin sanottu toinenkin työllistämispaketti hyväksytään eduskunnassa. Kun tähän yhdistetään työehtolainsäädäntöön esitetyt muutokset, jotka edelleen heikentävät työntekijän asemaa, sekä yleinen indeksikorotusten jäädytys, joka näkyy myös työttömien pussissa, ollaan Akavan näkemyksen mukaan kiristetty työntekijöiden ruuvia liian paljon lyhyessä ajassa.

– Olemme esittäneet muutamia lievennyksiä näihin muutoksiin, Akavan ekonomisti Heikki Taulu sanoo.

Ansiosidonnaisen porrastukseen pieni lisäaika

Koska ansiosidonnaisen porrastus tekee erityisesti korkeakoulutettujen ansiosidonnaiseen päivärahaan ison kuopan, Akava on ehdottanut porrastukseen pidempää aikaväliä. Ensimmäinen porrastus, eli 20 prosentin pudotus ansiosidonnaiseen päivärahaan tulisi Akavan ehdotuksen mukaan vasta neljän kuukauden päästä kahden kuukauden sijasta.

– Korkeakoulutettujen rekrytointiprosessit ovat usein pitkiä. Kahdessa kuukaudessa on vaikea saada uutta työtehtävää, eikä porrastus nopeuta tätä prosessia, Taulu perustelee.

Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan porrastuksella saavutettaisiin noin 12 700 henkilön työllisyysvaikutus.

– Jos ensimmäinen porrastus tulisi vasta neljän kuukauden kuluttua kahden kuukauden sijasta, se heikentäisi työllisyysvaikutusta vain 1100 henkilön verran. Tällä kokonaisuuteen nähden pienellä työllisyysvaikutuksesta tinkimisellä voitaisiin paremmin säilyttää ansiosidonnaisen etuuden keskeinen ominaisuus, eli sidonnaisuus työttömyyttä edeltäneisiin ansioihin, Taulu sanoo.

Työssäoloehdon pidennykseen malttia

Työssäoloehdon ajan kaksinkertaistaminen puolesta vuodesta vuoteen rokottaa erityisesti työuraansa aloittelevia ja pätkätöitä suosivilla aloilla työskenteleviä. Jotta ansiosidonnaisen turva ulottusi myös näille työntekijäsektoreille paremmin, Akava toivoo pidennyksen olevan korkeintaan kolme kuukautta.

– Työssäoloehto täyttyisi siis yhdeksän kuukauden työssäolon jälkeen, Taulu täsmentää.

Osaamisesta pidettävä kiinni

Työttömyysturvan heikentyessä Taulu kehottaa akavalaisia erityisesti pitämään huolta omasta osaamisestaan.

– Kun oma osaaminen on ajan tasalla, sekä työssä pysyminen että uuden työn saanti ovat varmemmalla pohjalla. Ikävä kyllä hallitus on leikkaamassa myös aikuiskoulutustuesta, jolla työssäkäyvät ovat voineet varmistaa oman osaamisen päivittämistä, Taulu pahoittelee.

Hän muistuttaa, että jokaisen ammattiliittoon kuuluvan tukena on oman liiton asiantuntijat ja työttömyyskassat. Sieltä saa niin tietoa työttömyysturvan ehdoista kuin neuvoja omaan tilanteeseen.

Farmasialiiton on helppo yhtyä Akavan esittämiin huoliin.

– Jäsenistömme on naisvaltaista ja myös korkeaan koulutustasoon nähden verraten matalasti palkattua. Epävarmuuden lisääminen ja sosiaalisen turvaverkoston laaja ja nopea heikentäminen eivät mielestämme tue Suomen hallituksen tavoitteita työllisyyden ja sitä kautta talouden kasvussa. Uudistukset tulisi tehdä maltillisemmin ja paremmilla vaikutusarvioinneilla, työmarkkinajohtaja Minna Hälikkä toteaa.

Näin työttömyysturva heikkenee:

Eduskunta on hyväksynyt joulukuussa viisi työttömyysturvan muutosta. Osa on ollut voimassa jo vuoden alusta ja osa astuu voimaan huhtikuun alusta alkaen.

1. Työttömyysturvan omavastuuaika pitenee

Työttömyysturvaan liittyy omavastuuaika, joka on 1.1.2024 alkaen seitsemän päivää. Se tarkoittaa, että henkilö on työttömänä seitsemän päivää ennen kuin hän alkaa saada päivärahaa työttömyyspäiviltä. Aiemmin omavastuuosuus oli viisi päivää.

2. Lomakorvaukset jaksottuvat

Työsuhteen päättyessä työnantajan tulee maksaa työntekijälle korvaus kertyneistä lomapäivistä, joita työntekijä ei työsuhteen aikana ole ehtinyt pitää. Aiemmin lomakorvaus ei vaikuttanut päivärahaan, mutta tämän vuoden alusta alkaen lomakorvaukset jaksotetaan työttömyys­ajalle eikä lomakorvausta ja päivärahaa voi saada samanaikaisesti.

3. Lapsikorotukset poistuvat

Jos työttömällä henkilöllä on huollettavia lapsia, hän saa lapsista
lapsikorotusta. Vuonna 2023 lapsikorotukset olivat yhdestä lapsesta 125 euroa, kahdesta 184 ja vähintään kolmesta lapsesta 238 euroa kuukaudessa. Lapsikorotukset poistuvat 1.4.2024 alkaen.

4. Suojaosa poistuu

Työttömiä on tähän asti kannustettu tekemään lyhyitäkin työpätkiä. Yksi näistä keinoista on ollut työajan ja työttömyysajan sovittelussa kymmenisen vuotta sitten käyttöön otettu suojaosa. Suojaosan turvin työtön työnhakija on saanut tienata 300 euroa kuukaudessa ilman, että se on vaikuttanut työttömyysturvaan. Suojaosa poistuu huhtikuun alusta alkaen.

5. Työssäoloehdon pidennys

Työntekijän tulee olla työskennellyt yhtäjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta, jotta hän on oikeutettu päivärahaan. Jos päivärahaan ei ole oikeutta, henkilö siirtyy työmarkkinatuen piiriin. 2.9.2024 alkaen työssäoloehto pitenee kuudesta kuukaudesta 12 kuukauteen.

Hallituksen ehdottamat kolme muuta työllisyysturvan heikennystä ovat lehden mennessä painoon parhaillaan lausuntokierroksella. Mikäli eduskunta hyväksyy ehdotukset, syyskuussa astuu voimaan vielä kolme lisäheikennystä.

Mikäli eduskunta hyväksyy ehdotukset, syyskuussa astuu voimaan vielä kolme lisäheikennystä.

6. Ansiopäivärahan porrastus

Ansiopäiväraha on palkkatuloon suhteutettu päiväraha. Ansiopäivärahaa voi saada työttömyyskassaan kuuluva henkilö, joka täyttää työssäoloehdon. Yli kolme vuotta kestäneen työjakson jälkeen ansiopäivärahaa voi saada 400 päivältä, se tarkoittaa yli 1,5 vuoden ajanjaksoa. Hallitus esittää ansiosidonnaiseen päivärahaan porrastusta, jossa päiväraha putoaisi ensimmäisen 40 työttömyyspäivän jälkeen 20 prosentilla ja 170 päivän jälkeen 25 prosentilla alkuperäisestä ansiosidonnaista päivärahasta.

7. Ikäsidonnainen poikkeussääntö poistuu

Yli 58-vuotiaiden ansiopäivärahan saantiin on liittynyt poikkeussääntöjä, joiden turvin ansiosidonnaista päivärahan suuruinen työttömyyskorvaus on voinut jatkua määräajan, yli 500 työttömyyspäivän jälkeenkin. Näitä poikkeussääntöjä ehdotetaan purettaviksi.

8. Palkkatukityö ei kerrytä työssäoloehtoa

Palkkatuella työllistetty henkilö on voinut kerryttää työssäoloehtoa myös palkkatuen alaisessa työssä. Näin hänen on ollut helpompi saada päivärahaa myös lyhyemmistä työjaksoista. Jatkossa palkkatuella tehty työ ei enää kerrytä työssäoloehtoa.

+ Indeksikorotuksien jäädytys

Sosiaalietuuksissa, kuten työttömyysturvassa on ollut käytössä indeksikorotus, eli tuki on vuosittain tarkistettu ja sitä on nostettu yleisen kuluttajaindeksin mukaisessa suhteessa. Tämä indeksikorotus on jäädytetty koko nykyisen hallituskauden ajaksi, eli vuoteen 2027 asti. Esimerkiksi vuoden 2023 aikana kuluttajaindeksi nousi 3,6 prosenttia.