Alueellinen koulutus veti 700 osallistujaa

Farmasialiiton ja Orionin perinteinen alueellinen koulutus järjestettiin 9.4. Illan aikana kuultiin astmalääkkeistä ja inhimillisestä elämästä.

Lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri Anna Pelkonen aloitti illan kertomalla astmalääkkeen ja -inhalaattorin valinnasta.

– Astman ensisijainen hoito on keuhkoihin hengitettävä kortisoni.

Pelkonen kuvasi erilaisia astmatyyppejä. Annettavaan hoitoon vaikuttaa tulehduksen laatu, onko astma alkanut lapsuudessa tai aikuisiällä, onko astma allerginen vai ei. Myös ylipainoon ja tupakointiin liittyvää astmaa esiintyy.

– Lapsuudessa alkanut astma, johon liittyy atooppista ihottumaa ja allergiaa, reagoi hyvin kortisoniin. Aikuiset, joilla on vaikea astma ja krooninen poskiontelontulehdus, reagoivat huonosti kortisoniin. He tarvitsevat suun kautta steroidia.

Pelkonen käyttää alle kolmevuotiaista astmapotilaista nimitystä pikku vinkujat. Nämä tarvitsevat paljon hengitettävää kortisonia, koska se on hyvä lääke ja he hyötyvät isoista annoksista.

Pahenemisvaiheista Pelkonen esitti uutta tietoa.

– Kouluikäisillä ja aikuisilla, joilla on lievä tai keskivaikea jatkuvaoireinen astma, ei ole järkeä tuplata tai nelinkertaistaa annosta. Yli 50-vuotiailla aikuispotilailla saatiin tulos, että nelinkertaistamalla annos saadaan vähän hyötyä.

– Jos hengitettävä kortisoni ei riitä, pitkävaikutteinen avaava lisäksi on paras vaihtoehto.

Kun ollaan tekemisissä allergialääkkeiden kanssa, opastus ja ohjeistus on tärkeää.

– Potilaan tulisi olla mukana valitsemassa inhalaattoria. Hänelle pitää näyttää, miten inhalaatiosumutetta käytetään. Astman hoitotulokset ovat Suomessa hyviä. On tärkeää, että lääke otetaan oikein.

Kohti inhimillisempää elämää

Psykoterapeutti ja tietokirjailija Maaret Kallio vei kuulijat inhimillisen arjen äärelle. Hän toivoi, että tunnin aikana pysähdymme ja laskeudumme itseemme.

Millaista sitten on hyvä elämä?

Kallion mukaan keskeistä ei ole tavoitella huippuelämää.

– Jos pyrkii onnellisuuteen, kokee sitä vähemmän, ja se karkaa pois käsistä. Kun keskittyy arvokkaisiin ja merkityksellisiin asioihin, onnellisuus tulee sivutuotteena.

Kallio totesi, että yllättävän vähän mietimme suhdetta omaan itseemme, vaikka se on pisin suhde elämässämme.

– Se miten suhtaudumme muihin, kertoo siitä, miten suhtaudumme itseemme.

Jos kiireen tuntu on koko ajan kintereillä, miten osaamme juurtua tähän hetkeen? Jos emme ole läsnä, emme voi huomata toisissa asioita.

Entä jos omassa elämässä on kuormitusta, voiko töissä sanoa, että mulla on vähän kovia aikoja, enkä ole ihan kuosissa tänään?

Pitkät syvät ihmissuhteet ovat Kallion mukaan elämässä tärkeitä, mutta niiden lisäksi mikrokohtaamisia tarvitaan. Niissä virittäydytään toisen ihmisen kanssa hetkeksi samalle aaltopituudelle.

– Nämä mikrokohtaamiset ovat tärkeitä turvallisuuden kannalta.

Stressistä Kallio toi esille myös hyvät puolet.

– Stressi buustaa pitämään hyvän esityksen. Painetilanteet auttavat saamaan aikaiseksi. Ilman deadlineja ei tule valmista. Jos työ on liian helppoa, sekin on haitaksi.

Kun tunnistaa kuormittavat tilanteet, osaa ottaa vastapainoksi helpommin.

– Tasapainoinen mieli kykenee olemaa epätasapainossa. Jos väistelee kipua ja kärsimystä, väistää myös hyvää.

Kallio ohjeistaa menemään itseensä ja pohtimaan, onko arjessa pysähdyksen paikkoja.

– Inhimillinen elämä on sitä, että tunnetaan! Tunne ja järki eivät ole vastakohtia.

– Saako työpaikalla näkyä inhimillisyyttä? Aina ei tarvitse olla kuosissa.

Lähetyspaikkakunnalle Helsinkiin oli saapunut 120 osallistujaa. Scandic Parkista esitykset välitettiin 13 paikkakunnalle. Kaiken kaikkiaan osallistujia oli noin 700.