Osastopäällikkö Kari Hakarilla Sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM) on pitänyt kiirettä viimeisen 1,5 vuoden aikana. Soteuudistuksen johto- ja seurantaryhmän puheenjohtajalla näkemystä riittää: aikaisemmin hän valmisteli sote-uudistusta sekä Pirkanmaalla että valtionvarainministeriössä.
Hakari harmittelee, että koronan vuoksi keskustelu uusista hyvinvointialueista on jäänyt vähemmälle. Jos asiasta ei tiedetä riittävästi, sen tärkeyttä ei välttämättä edes ymmärretä.
– Joka tapauksessa tänä vuonna tapahtuu paljon ja toimeenpano on täydessä vauhdissa. STM vastaa toimeenpanon tuesta. Seuraamme tilannetta ja autamme alueita sekä taloudellisesti että resurssitarpeissa. Vastuu toiminnasta on kuitenkin alueilla itsellään.
Uuden demokratian aika
Hakarin mukaan osa seuraavan kymmenen kuukauden työstä on teknisluonteista, esimerkiksi henkilöstösiirrot ja tietojärjestelmät on saatava kuntoon.
– Aika pian on mietittävä myös hyvinvointialueen strategiaa, päätöksentekojärjestelmää ja kansalaisten osallistumista. Paljon on pitkälle katsovaa tekemistä. Nyt on syntymässä uusi demokratia, joka muuttaa aikaisempaa toimintaa radikaalisti.
Alueiden toimijoista on muodostettu verkosto osana alueellisen valmistelun kokonaisuutta. Se tuottaa alueilta ja alueille tietoa toimeenpanoa varten sekä jakaa hyviä käytäntöjä alueilla tehtäviin ratkaisuihin ja toimintatapoihin.
Lainsäädäntövalmistelu kuuluu STM:lle ja Hakarin mukaan kuluvan vuoden aikana kehitetään muun muassa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan lainsäädäntöä.
Palvelut yhdenvertaisiksi
Hyvinvointialueiden lähtökohdat ovat erilaiset ja tarpeet vaihtelevat. Aikataulukin on tiukka.
– Tietojärjestelmien yhteensovittaminen näyttää olevan isoin kysymys. Lisäksi on rahaja resurssitarpeita. Alueiden tulisi päättää myös johtamisjärjestelmät eli valmistella hallintosääntöjä. Lisäksi mietittävinä on henkilöstö-, sopimus- ja omaisuussiirtoihin liittyviä asioita. Sote-palvelujen sisältöjen kehittäminen jää myöhemmäksi, Hakari toteaa.
Alueet ovat palvelutasoltaankin erilaisia. Tarveperustainen rahoitus ohjataan niille alueille, joilla on eniten sairastavia. Näin pyritään yhdenvertaisempiin palveluihin. Valtuustojen tehtävänä on jo tänä vuonna valmistella palvelustrategiaa palveluverkkoineen.
– Alueen sisällä täytyy pystyä kohdentamaan resursseja uudella tavalla, jotta kaikilla on samat oikeudet palveluihin. Valtuuston vastuulla on hyvinvointialueen ydintehtävä: riippumatta paikallisten edustajien määrästä, alueen kaikki asukkaat ovat samanarvoisessa asemassa.
Arvioinnit johtamisen tueksi
Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL) on säädetty oma lakisääteinen tehtävänsä asiantuntija-arvioinneista, joita hyödynnetään STM:n johtamissa alueneuvotteluissa. Arviointiraportit hyvinvointialueiden sote-palveluista on vastikään julkaistu ja ne koskevat vuotta 2020 ja alkuvuotta 2021.
– THL on tehnyt alueellista arviointia jo useamman vuoden ajan, mutta nyt hyvinvointialue korvasi aikaisemman aluejaon, kertoo tiimi- ja arviointipäällikkö Nina Knape THL:stä.
Arvioinnissa on painottunut kaksi kunkin alueen määrittelemää erityisteemaa. Useammalla alueella teemana on perustason palvelujen saatavuus ja laatu, mutta teemoina on myös esimerkiksi ikääntyneiden palvelujärjestelmän muutostarpeet ja muutoksen keinot tai väestöryhmien välisen eriarvoisuuden vähentäminen.
– Erityisteemat nousevat aiheista, joissa alue on jo pitkällä, joissa on haasteita tai jotka herättävät keskustelua. THL:n rooli on tunnistaa sekä alueen vahvuuksia että kipukohtia.
Knapen mukaan arvioinneissa on lisäksi tarkasteltu alueen väestön palvelujen tarvetta ja kehitystä, kustannuksia, investointeja, henkilöstön riittävyyttä, tiedonhallintaa ja digitalisaatiota.
– Toimintaa ja taloutta täytyy entistä enemmän tarkastella yhdessä. Lisäksi ajankohtaisia, kansallisia kysymyksiä on muun muassa henkilöstön riittävyys.
Arviointien tavoitteena on tuottaa luotettavaa ja analysoitua tietoa hyvinvointialueiden johtamisen tueksi.
– THL:n lähtökohtana on tehdä vertailua myös suhteessa muihin alueisiin ja katsoa tilannetta valtakunnallisesti. Seuraava konkreettinen toimi on työstää kansallinen arvio Suomen kokokuvasta. Sen rinnalla alkavat valmistelut seuraavista alueellisista arvioinneista. Työsarkaa on ympäri vuoden.
Tekemistä riittää
Hakarin mukaan alueelliseen ajattelutapaan totutaan vähitellen.
– Uudessa mallissa on hyvinvointialueen kokoinen demokraattinen päätöksentekoelin ja palveluitakin mietitään koko hyvinvointialueen näkökulmasta. Tämä on ihan uutta suomalaisessa hallintokulttuurissa.
Hakarin mukaan tiekartassa on yli 600 tehtävää, joista kriittisempiäkin on useampi sata.
– Koneet käyvät kovaan tahtiin, tekemistä riittää kaikilla. Hallintorakenneuudistus on kiireellisin, mutta rinnalla tapahtuu koko ajan muutakin.
Tietoa Sotekuva-palvelusta
Sotekuva.fi on THL:n tuottama uudistettu raportointipalvelu, josta löytää koottua tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tilasta, tarpeesta, laadusta, vaikuttavuudesta ja kustannuksista hyvinvointialueittain ja kunnittain.
Palvelu on kaikille avoin, ja sieltä voi käydä katsastamassa vaikkapa oman hyvinvointialueensa tilanteen.
STM / MARIA MIKLAS