Aktiivisella aluetoiminnalla tuetaan Farmasialiiton jäsenten taloudellista etua, kehitetään ammatillista yhteenkuuluvuutta ja alan arvostusta sekä edistetään lääkehuollon kehitystä Suomessa.
– Farmasian ammattilaiset tekevät tärkeää työtä, mutta he pitävät ehkä turhankin vähän ääntä itsestään, Farmasialiiton järjestöpoliittinen asiantuntija Anne Hautala pohtii.
Monialainen yhteistyö alkaa kuitenkin pikku hiljaa yleistyä myös terveydenhuollossa. Hautala toivoo tilanteen tämän myötä muuttuvan.
– Farmasian ammattilaiset eivät ole vain lääkelogistiikkoja. Meillä on oma, tärkeä roolimme lääkehuollossa. Nykyään puhutaan paljon kumppanuudesta potilaan lääkehoidossa. Lääkkeisiin liittyviä asioita yliopistoissa 3–6 vuotta opiskelevat, jos ketkä, ovat alan ammattilaisia.
Mukaan vaikuttamaan
Farmasialiiton alueellista toimintaa järjestää 14 alueverkostoa, joiden toimintaa ohjaavat aluejohtoryhmät (AJR). Alueverkostojen nykyiset puheenjohtajat aloittivat kautensa vuoden 2018 alussa. Kausi on nelivuotinen. Kullakin alueella on erikseen johtoryhmänsä, johon kuuluu 6–12 jäsentä.
– Farmasialiitto on jo reilun vuoden verran satsannut nimenomaisesti alueellisen toiminnan kehittämiseen. Aluetoiminta puolestaan tukee toimis-toa jäsenten taloudellisessa edunvalvontatehtävässä.
Alueverkostojen toiminta on avointa kaikille jäsenille asuinpaikasta ja tutkinnosta riippumatta. Alueverkostot järjestävät koulutustilaisuuksia ja muuta sosiaalista toimintaa ja tarjoavat näin mahdollisuuden verkostoitua oman lähialueen osaajien kanssa. Verkostot tiedottavat tapahtumista Fimnet-ryhmissään.
– Nämä eivät ole mitään pienen piirin juttuja, vaan kaikki ovat tervetulleita. Toivomme, että mahdollisimman moni innostuisi aluetoiminnasta ja ryhtyisi oman alueensa vaikuttajaksi. Liiton toiminnassa voi olla mukana tätäkin kautta, Hautala kannustaa.
Keski-Suomi
Antaa enemmän kuin ottaa
Farmasialiiton Keski-Suomen AJR:n puheenjohtaja Satu Kuukkanen ja Savon Tanja Pelkonen vakuuttavat järjestötoiminnan antavan enemmän kuin ottavan.
Kuukkanen muistuttaa, että jäsenten kannalta on tärkeää, että liiton tapahtumia on lähellä myös omaa asuinseutua.
–Kenelläkään ei ole mahdollisuuksia lähteä aina työpäivän päätteeksi kauas kotoa, niin kiva kuin Helsinkiin joskus onkin lähteä vaikkapa koulutukseen. Alueverkostot tekevät näin jäsenten hyväksi merkittävää työtä, Kuukkanen toteaa.
–Lähdin mukaan AJR:n toimintaan noin kaksi vuotta sitten, kun tes-neuvottelujen yhteydessä kyseltiin halukkaita. Sitä ennen koin alueellisen toiminnan hiukan vieraaksi ja etäiseksi. Alueemme johtoryhmään kuuluu vain viisi henkilöä. Itse olen ryhmän ainoa apteekkilainen. Toivon voivani osaltani lisätä tietoa ja saada ihmiset mukaan aluetoimintaan, Pelkonen sanoo.
Keski-Suomessa ja Savossa koulutusillat ovat olleet suosittuja. Lokakuinen tilaisuus lääkehoidosta kroonisessa munuaisten vajaatoiminnassa sai paljon kiitosta ja kehuja. Välillä kuitenkin tarvitaan irtiottoa arjesta.
–Teatteri vetää aina, Kuukkanen ja Pelkonen naurahtavat.
Pohjola
Tietoa ja koskenlaskua
– Alueellinen toiminta tuo liiton lähemmäs jäseniään. Osallistumalla jokaisella jäsenellä on mahdollisuus tehdä liitosta hiukan enemmän oman näköistään, Pohjolan AJR:n puheenjohtaja Kati-Mari Heikkinen tiivistää.
Hän itse lähti aikanaan järjestötoimintaan työkavereiden houkuttelemana.
– Olen päässyt pureutumaan ammatillisiin asioihin eri näkökulmista kuin vain oman apteekin kautta. Olen edennyt myös muihin liiton luottamustoimiin. Ammattiylpeys kohoaa, kun saa toimia yhteisen asian puolesta saman alan ihmisten kanssa.
Alueellisista tapahtumista Heikkisen mieleen on jäänyt erityisesti pari kesäretkeä Kuusamossa.
– Ohjelmassa oli lääkefirmojen infoja, koskenlaskua, melontaa ja saunajoogaa — kummassakin tapahtumassa oli sopivassa suhteessa ammattiasiaa ja elämyksiä. Sellaiset paketit houkuttelevat osallistujia, Heikkinen muistelee.
Tampere
Aitiopaikan edustaja
–Lähdin mukaan Farmasialiiton aluetoimintaan kymmenen vuotta sitten. Halusin tutustua uusiin ihmisiin ja kuulla alan ajankohtaisista asioista. Samoista syistä olen toiminnassa edelleen mukana, Tampereen AJR:n puheenjohtaja Marja Lounento kertoo.
Aluetoimintaan osallistuminen on tarjonnut aitopaikan alan kehitykseen, ja mikä parasta, kehityksen suuntaan on päässyt myös itse vaikuttamaan.
Tampereella jäsenille järjestetään tapahtumia säännöllisesti ympäri vuoden. Suosituimpia ovat ajankohtaiskoulutukset.
–Tänä vuonna olemme järjestäneet koulutusta tulehduksellisista suolistosairauksista. Yleensä koulutukset täyttyvät viimeistä paikkaa myöten; tilat asettavat lopulta rajat väkimäärälle, Lounento toteaa.
Työelämän teemaillat eläkkeistä, tes-neuvotteluista, työsuhdelainsäädännöstä ja lääketeollisuudesta työpaikkana ovat myös olleet yleisömenestyksiä.
Helsinki ja Uusimaa
Yhteistyötä yli aluerajojen
Helsingin ja Uudenmaan AJR:n puheenjohtajat Piia Renvall ja Elina Kataja ovat paitsi kollegoita, myös ystäviä vuosien takaa. Alueellinen yhteistyö sujuukin mainiosti yli verkostorajojen.
Vuoden alusta Uudenmaan puheenjohtajana toiminut Kataja pitää aluetoimintaa yhdistävänä tekijänä liiton ja jäsenten välillä. Hänen mielestään on tärkeää järjestää matalan kynnyksen tapahtumia, joihin on helppo tulla mukaan.
–Haluamme tarjota erilaisia mahdollisuuksia päästä nauttimaan liiton jäseneduista. Teimme alkuvuodesta kyselyn Helsingin ja Uudenmaan alueen jäsenille, millaista toimintaa he haluaisivat. Kyselyssä nousi esille tahto päästä verkostoitumaan muiden jäsenten kanssa. Tämä on mielestäni upeaa!
Katajan mieleen on jäänyt erityisesti risteily Söderskärin majakalle muutama vuosi sitten sekä melonta Seurasaaren ympäri toissa kesänä.
Renvall taas muistelee huippuhauskaa twerkkaus-tanssituntia ja elokuista suppailua Helsingin Melontakeskuksessa.
–Uskomme, että jäseniämme kiinnostavat tapahtumat, joissa he pääsevät tekemään sellaista, mihin ei muuten tulisi lähdettyä. Kynnys lähteä kokeilemaan uutta lajia on matalampi, kun koko muukin porukka on samassa veneessä, Kataja ja Renvall summaavat.