Apotti muokkaa farmaseuttien toimenkuvaa

HUS Peijaksen sairaalassa totutellaan Apottiin. Uusi järjestelmä on tuonut farmaseuteille ja proviisoreille uusia työtehtäviä, minkä lisäksi se on lisännyt heidän näkyvyyttään sairaalassa.
Kirsi Lindén (vas.) ja Satu Syvänperä sanovat Apotin käytön vaativan opettelua, mutta vastapainona järjestelmä sujuvoittaa heidän työtään ja lisää potilaiden lääkitysturvallisuutta.

Potilas- ja asiakastietojärjestelmä Apotti otettiin käyttöön HUS Peijaksen sairaalassa marraskuussa 2018. Vanhasta Uranus-järjestelmästä siirryttiin Apottiin yhden viikonlopun aikana.

HUS Apteekin proviisori Satu Syvänperän mukaan totuttelu uuteen järjestelmään on sujunut kolmen ensimmäisen kuukauden aikana hyvin. Syvänperä on yksi HUS:n Apotti-asiantuntijoista, jotka kouluttavat muuta henkilökuntaa ja osallistuvat järjestelmän kehitystyöhön.

– Apotti on otettu meillä hyvin vastaan. Alkuinnostus on nyt ehkä hiukan laantunut ja tarvittaisiin uutta hengennostatusta, jotta käyttäjät jaksavat opetella edelleen järjestelmän käyttöä, Syvänperä sanoo.

Isoissa muutoksissa hankaluudet kuuluvat kuvaan, eikä niiltä ole säästytty Apotinkaan käyttöönotossa. Järjestelmän virheitä on Syvänperän mukaan korjattu sitä mukaa, kun niitä on ilmennyt.

Lääkityksen varmentaminen

Apotti kokoaa terveydenhoidon ja sosiaalipuolen tiedonhallinnan yhteen järjestelmään. Esimerkiksi lääkärit saavat näkyviin kaikki potilastiedot Apotin kautta – enää ei tarvitse kirjautua useisiin eri järjestelmiin.

Apotin myötä HUS Apteekin henkilöstö sai ensimmäistä kertaa laajasti pääsyn potilastietojärjestelmään. Samalla farmaseutit ja proviisorit ovat saaneet uuden työtehtävän lääkityksen varmentajina.

– Lääkkeiden varmentaminen tapahtuu pääsääntöisesti järjestelmässä automaattisesti. Aina näin ei kuitenkaan tapahdu. Silloin lääke nousee varmennusjonoon ja osastofarmaseutti tai HUS Apteekissa työskentelevä farmasisti varmentaa, että lääkettä voidaan käyttää ja lääkitys on protokollan mukainen, Syvänperä kertoo.

Jos Peijaksessa asioivalle potilaalle on määrätty solunsalpaajaa, lääkityksen varmentaa solunsalpaaja- annoksia valmistava yksikkö HUS Apteekissa Meilahdessa. Jonkin verran varmennustyötä tehdään myös lääkkeitä valmistavassa yksikössä. Hoitohenkilöstä näkee varmentamistiedot Apotista.

Peijaksessa otettiin ensimmäisenä Suomessa käyttöön sähköinen huumausaineen kulutuskortti.

– Aiemmin seurasimme potilaille määrättyjen huumausaineiden käyttöä paperisilta korteilta. Tiedot niihin merkittiin osastoilla. Nyt näemme käyttötiedot suoraan järjestelmästä sähköisesti. Menetelmä vähentää virheiden mahdollisuutta ja parantaa siten potilasturvallisuutta.

Syvänperän mukaan Apotin myötä sairaalassa työskentelevien farmasistien työ on tullut näkyväksi. He ovat päässeet aiempaa paremmin mukaan käytännön työhön ottamaan vastuuta potilaiden kokonaishoidosta.

Kotilääkitys selville

Apotti vaikuttaa osastofarmaseuttien työhön monin tavoin. Esimerkiksi lääkkeiden jakelusta pitävät huolen sairaanhoitajat, kun se aiemmin kuului osastofarmaseuttien tehtäviin.

Farmaseutti Kirsi Lindén työskentelee osittain HUS Apteekissa, osittain osastolla. Hänen toimenkuvansa on vielä muotoutumassa. Uutena työnä hän tarkistaa, että potilaiden lääkitys on ajan tasalla eli potilaan käytössä olevat lääkkeet on kirjattu ja tarkistettu.

– Kun selvitän osastolle tulevan potilaan kotilääkitystä, teen ensin reseptikeskuksesta Kanta-haun. Sen jälkeen katsomme yhdessä potilaan kanssa, käyttääkö hän lääkkeitä reseptin mukaisesti vai muulla tavoin. Joskus potilas ei käytä hänelle määrättyä lääkettä lainkaan. Tallennan tiedot järjestelmään, jossa ne ovat lääkärin nähtävillä, Lindén kertoo.

Hän kokee potilaiden kanssa työskentelyn ja heidän lääkityksensä tarkistamisen mielenkiitoiseksi. Tehtävä sopii Lindénin mukaan hyvin farmasia-alan ammattilaisille.

Samanlaista kotilääkityksen tarkistusta Peijaksessa tehdään myös niille poliklinikalla käyville asiakkaille, jotka eivät jää sairaalaan hoitoon. Tässä työssä on toistaiseksi kaksi osastofarmaseuttia. Satu Syvänperä uskoo, että toiminta tulee tulevaisuudessa lisääntymään.

Vaatii opettelua

Vanhaan Uranuksen verrattuna Apotti on varsin erilainen järjestelmä. Sen käyttö vaatii Syvänperän mukaan aluksi paljon opettelua.

– Apotin parhaat puolet tulevat esiin, kun käyttäjä perehtyy siihen ja oppii käyttämään sitä. Oppimisessa auttaa, jos suhtautuu uuden opetteluun innostuneesti, Syvänperä sanoo.

Uranuksen käyttäjät saivat kirjoittaa järjestelmään potilaan hoitoon liittyvää tekstiä vapaamuotoisesti. Apotti sitä vastoin perustuu rakenteelliseen kirjaamiseen. Asiat pitää kirjata tietyn kaavan mukaisesti ja tallentaa niille varattuihin omiin paikkoihinsa.

Uuden opettelun vaiva palkitaan lääkkeiden määräämiseen liittyvänä turvallisuuden ja varmuuden paranemisena.

– Järjestelmä antaa varoituksen, jos määrätyllä lääkkeellä on kliinisesti merkittäviä yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa tai annos ylittää suositellun annosrajan, Syvänperä sanoo

Kymmeniä tuhansia käyttäjiä

Apotin käyttöönotto alkoi 10.11.2018 HUS:n Peijaksen sairaalassa Vantaalla. Vantaan sosiaalihuolto ja perusterveydenhuolto liitetään järjestelmän käyttäjiksi vaiheittain vuoden 2019 aikana.

Tämän jälkeen Apotti otetaan käyttöön HUS:n muissa sairaaloissa, Helsingissä, Kauniaisissa, Keravalla, Kirkkonummella ja Tuusulassa. Järjestelmää tulee käyttämään noin 35 000 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista.

Apotti on maailman ensimmäinen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen tietojärjestelmä. Apotti-nimi on johdettu sanoista asiakas- ja potilastietojärjestelmä.

Apotin myötä sote-ammattilaiset saavat käyttöönsä yhden yhteisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän. Käyttäjinä ovat sekä perusterveydenhoidon, erikoisterveydenhoidon, HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan että sosiaalihuollon henkilöstöt.

Järjestelmän toimittaa Apotille Epic Systems. Apotin sovelluspäällikkö Katri Yli-Koveron mukaan hankkeen asteittainen toteutus aloitettiin Peijaksen sairaalasta, koska siellä ovat edustettuina kaikki sairaalatoiminnot – poliklinikat, vuodeosastot, leikkaussalit ja päivystys.

– Pääsimme ottamaan Apotin käyttöön kattavasti kohtalaisen pienessä koossa ennen kuin järjestelmä viedään isoihin sairaaloihin, Yli-Kovero toteaa.

Vaikka järjestelmä on ollut jo pitkään käytössä maailmalla, sitä muokattiin suomalaisiin oloihin sopivaksi kahden vuoden ajan ennen käyttöönottovaihetta.

– Järjestelmän käytettävyys perustuu eri työtehtävissä olevien henkilöiden työnkulkuihin. Siten Apotti toimii myös toiminnanohjausjärjestelmänä. Se muistuttaa, jos esimerkiksi jokin toimenpide on jäänyt tekemättä. Nyt optimoimme ja muokkaamme järjestelmää havaintojen ja käyttäjiltä saatavan palautteen perusteella.

Apotin palveluksessa järjestelmää kehittää kaikkiaan yli 140 sovelluskehittäjää.

Käyttöönottovaiheeseen kuuluu oleellisena osana käyttäjien koulutus sekä vanhan asiakas- ja potilastiedon siirtäminen Apotti-järjestelmään.