Farmasian ammattilaisten työhön tuli vaihtelevuutta ja mahdollisuus oppia uutta, moniammatillinen yhteistyö kohensi työpaikan yhteishenkeä, apteekin asiakkaat saivat parempaa lääkehoitoa ja mielenrauhaa…
Kun Satakunnassa pilotoidusta apteekin lääkeneuvolamallista juttelee siihen osallistuneiden kanssa, saa kuulla pitkän listan kokeilun positiivisista vaikutuksista. Pilottiin olivat tyytyväisiä niin apteekkien henkilökunta kuin väitöskirjatutkijakin. Asiakkaatkin tykkäsivät: asiakaspalautteen keskiarvo kokeilusta oli 4,83/5.
Myös hyvinvointialueella tulokset ovat herättäneet mielenkiintoa, sillä palvelun avulla olisi mahdollista helpottaa julkisen terveydenhuollon kuormaa.
Mitä Satakunnassa sitten tehtiin?
Apteekin lääkeneuvola on palvelu, jossa apteekki tarjoaa yksilöllistä tukea lääkehoitoa tarvitsevalle asiakkaalle. Ennakkoon varatulla farmasian ammattilaisen vastaanotolla asiakas voi keskustella oman lääkehoitonsa onnistumisesta ja haasteista.
Mallia pilotoitiin kuudessa satakuntalaisapteekissa viime vuoden huhti–toukokuussa. Pilotin kohderyhmänä olivat astmapotilaat. Kokeilun perusteella palvelua olisi mahdollista laajentaa muihinkin
sairausryhmiin ja monistaa palvelu muihin apteekkeihin.
Apteekin lääkeneuvolapilotti on osa erikoisproviisori Sanna Räntilän väitöskirjatutkimusta, jonka aiheena on apteekkien farmaseuttisten palvelujen ja terveydenhuollon yhteistyön kehittäminen. Lääkeneuvolakonseptin lähtökohtana oli havainto siitä, että apteekin farmaseuttiset palvelut tunnetaan huonosti sekä terveydenhuollossa että asiakkaiden keskuudessa.
Koska Räntilä itse toimii proviisorina Harjavallan apteekissa, oli luontevaa houkutella kehittämistyöhön mukaan muita Satakunnan apteekkeja, joilla on jo entuudestaan hyviä kokemuksia yhteistyöstä.
– Pilotin kohderyhmäksi valikoituivat astmapotilaat. Astman hoitoon tuli muutoksia inhalaatiolääkkeiden tullessa geneerisen vaihdon piiriin ja laki edellyttää apteekeilta aiempaa perusteellisempaa asiakaslähtöistä lääkeohjausta ja laiteneuvontaa, Räntilä kertoo.
Räntilän mukaan astmapotilaat todettiin hyväksi kohderyhmäksi siksikin, että heillä ei välttämättä ole säännöllistä lääkehoidon seurantaa, vaikka sen avulla olisi mahdollista ennaltaehkäistä sairauden pahenemisvaiheita.
– Astmapotilaat käyvät apteekissa hakemassa lääkkeitä vähintään neljä kertaa vuodessa. Jonkun käynnin yhteyteen olisi luontevaa varata farmaseutin vastaanotto.
Ennen pilottia asiakastarvetta kartoitettiin ryhmäkeskusteluissa astmaatikkojen ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa sekä kyselyillä apteekeissa. Yhteistyössä mukana oli hyvinvointialueen hengityshoitajia sekä Satasairaalan keuhkosairauksien ylilääkäri.
Yksi apteekin lääkeneuvolapilotin
ydinajatuksista oli kehittää kliinisen farmasian osaamista apteekeissa.
Porin Asema-apteekin apteekkari Leena Astalan mielestä malli sopii luontevasti osaksi apteekkien farmaseuttisten palveluiden kokonaisuutta.
– Suomalaisapteekeilla on 60 miljoonaa asiakaskontaktia vuosittain. Me olemme tärkeä yhteistyökumppani muulle terveydenhuollolle, mutta farmaseuttinen ammattitaito on alihyödynnetty voimavara. Lääkeneuvolassa pystyttiin kääntämään katsetta lääkepurkeista asiakkaisiin ja olemaan kokonaisvaltaisesti lääkehoidon tukena, Astala toteaa tyytyväisenä.
Rauman Paroalhon apteekin apteekkari Maarit Tarvainen kiittelee sitä, miten hyvin lääkeneuvolan palvelumalli oli suunniteltu ennen pilotin käynnistämistä. Ennen vastaanottojen aloittamista apteekkien henkilökunta suoritti Farmasian oppimiskeskuksen räätälöimän laajan koulutuspaketin. Sanna Räntilän johdolla laadittiin apteekkien ja sidosryhmien kanssa yhteistyössä yksityiskohtainen tarkistuslista ohjaamaan vastaanoton kulkua. Henkilökunta lähtikin rohkeasti toimintaan mukaan.
– Apteekkarina oli ilo nähdä, miten moni farmasian ammattilainen koki onnistumisen iloa vastaanotoista. Uskon, että se näkyy asiakaskohtaamisissa perustyössäkin.
Pilottiin osallistuneet apteekit aikovat jatkaa toimintaa maksullisena palveluna.
– Ymmärrämme hyvinvointialueiden taloudellisen kurimuksen, mutta toivoisimme, että lääkeneuvolat voisivat jossakin vaiheessa toimia esimerkiksi hyvinvointialueiden palvelusetelirahoituksella, Astala sanoo.
Hän uskoo, että neuvolat voisivat tuoda konkreettista helpotusta terveydenhuollon kuormitukseen.
– Neljäsosa iäkkäiden päivystyskäynnistä on lääkehoidoista tai lääkehaitoista aiheutuvia. Apteekeilla olisi mahdollisuus toimia varmistajana, että lääkehoito toteutuu toivotulla tavalla.
Syvällisempää kohtaamista
Lääkeneuvolan farmaseutin vastaanotolla astmapotilaalle oli varattu noin tunti aikaa keskustella omasta lääkehoidostaan.
– Vaikka tunti on pitkä aika, se kului uskomattoman nopeasti. Keskustelut lähtevät niin helposti rönsyilemään, toteaa pilottiin osallistunut farmaseutti Taru Sinervä.
Porin Asema-apteekissa farmaseuttina toimiva Sinervä on suorittanut myös lääkehoidon kokonaisarvioinnin erityispätevyyden ja sanoo, että se antoi hänelle varmuutta vastaanotoilla. Hän kun on tottunut haastattelemaan asiakkaita pidemmin myös lääkehoitoon liittyen.
Vaikka kaikilla vastaanotoilla ei päädytty konkreettisiin toimenpiteisiin, Sinervä uskoo, että tapaamisista oli hyötyä. Asiakkaan kanssa saatettiin jutella ennaltaehkäisevästi esimerkiksi siitä, miten mahdollisessa pahenemisvaiheessa pitäisi toimia ja milloin olisi syytä olla yhteydessä lääkäriin.
– Erityisen tärkeää oli se, että meillä oli valmis hoitopolku mietittynä: eli pystyimme lähettämään asiakkaan tarvittaessa hengityshoitajalle ja sitä
kautta lääkäriin.
Taru Sinervä kokee, että pilotti toi vaihtelevuutta omaan työhön ja syvensi ammattitaitoa. Lisää harjaantumista vaatisi esimerkiksi keskustelujen kirjaaminen haastattelujen aikana tai heti sen jälkeen.
Sinervä uskoo, että kaikilla apteekkifarmaseuteilla on tarvittaessa valmius vastaanottotyöhön.
– Kyllähän me farmaseutit muutenkin kohtaamme asiakkaita joka päivä. Tässä se tehtiin vähän syvällisemmin.
