”Farmaseutit ovat erittäin päteviä. Kerran jopa havaitsi, että saamani lääkemääräys oli hengenvaarallinen yhdistelmä toisen lääkkeeni kanssa. Neuvonta lääkkeiden käytöstä on perusteellista.”
Apteekkien palvelu saa eri kyselytutkimuksissa vuosi toisensa jälkeen kiitosta. Niin myös SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n viime syksynä toteuttamassa kyselyssä, josta yllä oleva vastaajan vapaa kommenttikin on poimittu.
Kyselyn perusteella vastaajat ovat hyvin tyytyväisiä nykyiseen apteekkitoimintaan. Apteekkipalveluissa erityisen hyvin asiakkaan näkökulmasta toimii ammattitaitoinen ja ystävällinen asiakaspalvelu sekä lääkkeen käyttöön liittyvä neuvonta. Moni vastaaja korosti neuvonnan merkitystä lääkkeiden haitta- ja yhteisvaikutuksiin liittyen.
Neuvonta ja lääkitysturvallisuus olivat monien peruste sille, että myös itsehoitolääkkeiden myynti pitäisi säilyttää apteekeissa. Tätä mieltä oli 46 prosenttia kyselyyn vastanneista.
”Kyllä niissäkin on niiiiiiiiiin paljon ohjauksen tarvetta tuotteiden turvallisessa käytössä, aivan tuotteen oikeasta valinnasta lähtien, ettei päivittäistavarakaupan palvelutaso riitä siihen.”
Aukioloajat ongelma etenkin syrjäseudulla
Kuitenkin lähes yhtä moni, 43 prosenttia, toivoi itsehoitolääkkeiden myynnin vapauttamista. Yksi merkittävä tekijä oli apteekkien suppeat aukioloajat. Myynnin vapauttamisen koettiin helpottavan itsehoitolääkkeiden saatavuutta.
”Varsinkin syrjäkylien asukkaita, joilla saattaa olla pitkä matka lähimpään apteekkiin, helpottaisi jos perusitsehoitolääkkeitä saisi myös kaupasta, esimerkiksi perussärkylääke, voiteet, yskän- ja flunssalääkkeet.”
Erityisesti pienillä paikkakunnilla apteekkien aukioloajat koettiin lyhyiksi, ja aukioloaikoja toivottiin laajennettavaksi sunnuntaisin ja juhlapyhinä edes muutamaksi tunniksi. Toisaalta moni vastaaja totesi, että on iloinen siitä, että paikkakunnalla on edelleen toimiva apteekki.
Ongelma on apteekeissa tiedostettu ja toiveeseen on myös vastattu.
– Apteekkien keskimääräinen aukioloaika on nykyisin 55 tuntia viikossa. Tässä on kuitenkin apteekki- ja paikkakuntakohtaisia eroja, viestintäjohtaja Erkki Kostiainen Apteekkariliitosta kommentoi.
Yhtenä haasteena aukioloaikojen pidentämiseen on tietenkin alalla kasvava työvoimapula, mutta pitkät aukioloajat ovat myös kustannuskysymys.
– Apteekissa tulee aina olla paikalla farmaseuttista henkilökuntaa. Pienellä paikkakunnalla asiakasmäärät eivät yksinkertaisesti riitä kattamaan pitkien aukioloaikojen kustannuksia, Kostiainen huomauttaa.
Hän kehottaakin jokaista huolehtimaan kotivarasta myös lääkkeissä niin, että omassa kotilääkekaapissa on aina saatavilla perussärkylääkkeitä ja muita itsehoitolääkkeitä akuuttiin tarpeeseen.
Verkkokaupasta apua saatavuuteen
Yksi apu tilanteeseen löytyy verkkopalveluista. Suomessa jo yli 200 apteekkia palvelee verkossa, ja monilla on käytössä noutolokero, josta lääkkeen voi käydä noutamassa myös apteekin aukioloaikojen ulkopuolella.
– Nämä noutolokerot sijaitsevat yleensä liikeja kauppakeskusten yhteydessä ja niistä voi oston yhteydessä kännykkään saadulla koodilla noutaa lääkkeet liiketilan aukioloaikojen puitteissa, Kostiainen kertoo.
Kuitenkin vain vajaa viidennes vastaajista oli ostanut lääkkeitä suomalaisesta verkkoapteekista. Moni vastaaja totesi, että ei ole kokenut verkkoapteekin käyttöä tarpeelliseksi, koska lähiapteekki palvelee hyvin ja sieltä saa asiakaspalvelua. Joitain vastaajien käyttämiä lääkkeitä ei toimiteta verkkoapteekkien kautta, ja postin noutopiste saattaa sijaita kauempana kuin lähin apteekki.
”Nekin joutuu hakemaan jostain. Kukaan ei tuo kotiin ilmaiseksi. Ihan sama käydä apteekissa.”
Osa vastaajista piti reseptilääkkeiden ostamista monimutkaisena chat- tai puheluneuvonnan vuoksi.
Yksityisyydensuoja jopa huonontunut
Kehittämisehdotuksina kyselyssä nousi useasti esiin yksityisyydensuojan parantaminen apteekeissa. Yksityisyydensuojan koettiin heikentyneen korona-aikana, kun esimerkiksi suojalasien määrää on lisätty ja asiakkailla sekä apteekin henkilökunnalla on ollut maskeja käytössä, minkä vuoksi asiakas joutuu korottamaan ääntään asioiden hoitamiseksi.
”Yksityisyys voisi olla parempi. On looseja joo, mutta nykyiset pleksit vaativat melko kovaa äänenkäyttöä.”
“Yksityisyydensuoja! Lääkkeiden nimet, käyttötarkoitukset, annostelu jne. selostetaan kaikkien muiden asiakkaiden kuullen.”
Hyviäkin esimerkkejä löytyy. Kostiainen mainitsee Vieremän apteekin, jossa jo viitisen vuotta sitten reseptilääkkeiden palvelupisteistä rakennettiin äänieristettyjä ja liukuovella suljettavia pisteitä, joissa omista asioistaan voi puhua rauhassa muiden asiakkaiden kuulematta.
– Yleensä aina apteekkien remonttien yhteydessä tähän asiaan kiinnitetään huomiota ja suojaa pyritään parantamaan akustisilla väliseinillä ja muilla ratkaisuilla, Kostiainen sanoo.
Itsehoitolääkkeet ja niiden käyttöön liittyvä neuvonta tapahtuu kuitenkin yleensä avotiloissa. Suurimmasta osasta apteekkeja löytyy niin sanottu hoitohuone, jossa asiakkaan asiasta voidaan keskustella rauhassa, mutta se ei välttämättä ole asiakkaiden tiedossa.
Terveyspalveluille kysyntää
Osa vastaajista toivoi terveyspalveluja apteekin yhteyteen. Vastauksissa mainittiin esimerkiksi rokotukset, verenpaineen mittaus ja haavanhoito sekä säännöllisesti käytettävien omahoitotarvikkeiden jakelu, jolloin hoitotarvikkeet voisi noutaa lääkeostosten yhteydessä.
”Ainoa, jota joskus kaipaan, olisi sairaanhoitajaoikeuksilla olevaa asiakaspalvelijaa, jolloin mm. rokotukset yms. pienet hoidolliset palvelut saisi heiltä.”
Kostiainen muistuttaa, että terveyspalveluille tarvitaan Suomessa erillinen lupa, eikä niitä voida tarjota apteekin liiketoimintana, vaan tarvitaan erillinen osakeyhtiö, jonka kautta palvelut tarjotaan.
– Monissa Euroopan maissa farmaseuttinen henkilökunta voi hankkia rokotuspätevyyden. Yritimme jälleen koronapandemian yhteydessä edistää tätä asiaa Suomessa, mutta emme saaneet ehdotusta läpi.
Suoraan lääkehoitoon liittyvistä lisäpalveluista yleisin on koneellinen annosjakelu, jota tarjoaa 90 prosenttia apteekeista. Lähes yhtä monesta apteekista saa lääkityksen tarkistuksen ja jo yli puolet tarjoaa myös lääkehoidon arviointeja.
Haasteena on tietenkin palvelujen maksajataho. Kyselyssäkään ei selvitetty sitä, mitä terveyspalveluista ollaan valmiita maksamaan.
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry toteutti loka-marraskuussa 2022 potilasja kansanterveysjärjestöjen jäsenistölle verkkokyselyn apteekkitoiminnasta ja sen kehittämisestä. Kyselyyn vastasi 181 henkilöä.
Lääkekatossa on aukkoja
Lääkkeiden vuosiomavastuu ylittyi 36 prosentilla SOSTEn kyselyyn vastanneista. Vuosiomavastuu ylittyi huomattavasti suuremmalla määrällä kuin väestössä keskimäärin, mikä johtuu todennäköisesti siitä, että SOSTEn kyselyä jaettiin potilasjärjestöjen kautta.
Kolmanneksella vastaajista oli ollut taloudellisia vaikeuksia ostaa reseptilääkkeitä tai tarpeellisia itsehoitolääkkeitä. Taloudelliset vaikeudet ajoittuvat tyypillisesti alkuvuoteen, kun lääkkeiden omavastuuosuudet koituvat asiakkaan maksettavaksi.
”Olen eläkkeellä ja yksi käyttämäni lääke on niin kallis (yli 1000e/ kk) että lääkekatto menee rikki heti tammikuussa. Koska kaikki katot nollaantuvat vuoden alussa, tarkoittaa tämä sitä, että tammi-toukokuu yleensä täytyy mennä todella vähillä rahoilla, kun joutuu maksamaan luottokorttilaskuja pois lääkekaton, sairaalakaton ja kyyditysten vuoksi.”
Alkuvuosi on aina tiukkaa, kun käytössä on kalliita lääkkeitä. Voisiko omavastuuta jakaa jotenkin paremmin koko vuodelle?
Ongelmaa on pyritty ratkomaan jo vuosia. Selvityksissä on noussut esiin erilaisia vaihtoehtoja.
– Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa on käytössä liukuva maksukatto. Silloin katon kertymä lähtee liikkeelle ensimmäisestä tapahtumasta, eli esimerkiksi lääkehankinnasta, jolloin eri maksukatot voivat lähteä kertymään ja myös katketa eri aikoihin, Kelan erikoistutkija Heini Kari kertoo.
Yksi vaihtoehto olisi yksinkertaisesti alentaa maksukattoa, mutta se tietenkin lisäisi yhteiskunnan lääkekustannuksia. Jossain määrin sama haaste tulee vastaan Kelan tutkimusyksikön selvittämässä jaksotusmallissa. Jaksotusmallissa katto on jaettu vuoden mittaan osiin sen sijaan, että koko kattoraja tulee kerralla maksettavaksi.
– Joissain maissa on käytössä myös sosiaalisen luototuksen malli. Joka tapauksessa muutoksen tekeminen vaatisi poliittisen päätöksen eikä se ainakaan toistaiseksi ole edennyt siihen pisteeseen, Kari toteaa.
Oman haasteensa kokonaisuuteen tuo se, että lääke- ja sairausmatkakorvaukset ja niiden korvauskatot ovat Kelan alaisia, mutta terveydenhuollon asiakasmaksujen maksukatoista ja korvattavuuksista vastaavat tämän vuoden alusta alkaen hyvinvointialueet. Yhteistä kattoakin on selvitetty, jolloin korkokatto olisi tietenkin kokonaisuudessaan korkeampi.
– Tämä vaatisi Kelan ja terveydenhuollon järjestelmien yhdistämistä, Kari huomauttaa.
Toimintamallien muutokset ovat hitaita ja vievät vuosia. Kari kuitenkin muistuttaa, että Kelan perustoimeentulotuki auttaa myös akuuteissa maksuongelmatilanteissa.
– Pienituloisimmat saavat suoraan maksusitoumuksen lääkemaksuihin. Moni esimerkiksi pienituloinen eläkeläinen ei edes tiedä, että voisi olla oikeutettu tukeen.