Apteekkitalouden uudistus pitää Aleksi Westerholmin kiireisenä

Sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntija, proviisori Aleksi Westerholm on osallistunut viime vuodet tiiviisti apteekkeja koskevan uuden lainsäädännön valmisteluun. Hän aloitti ministeriössä korkeakouluharjoittelijana viisi vuotta sitten. Lääkeasioiden pitkäjänteinen työkartta oli julkaistu jo muutama vuosi aikaisemmin.
Westerholm on ollut mukana työstämässä erilaisia selvityksiä, hallituksen esityksiä sekä niihin kuuluvia perusteluja ja vaikutusten arvioita. Hän on ehtinyt osallistua lukemattomiin kokouksiin ja työryhmiin sekä erilaisten sidosryhmäkuulemisten järjestämiseen.
– Nyt olemme toden teolla muutosten toimeenpanovaiheessa. Olo on välillä kuin pyörremyrskyssä, silloin on pakko rauhoittua työpäivän jälkeen hiljaisuudessa ja olla tekemättä mitään, meditointia harrastava Westerholm kertoo.
Ensimmäisessä vaiheessa tehtiin muutokset apteekkitalouteen. Myös seuraavan vaiheen uudistukset, joissa keskitytään apteekkien toimintaan ja tehtäviin, ovat jo pitkällä.
– Maailma muuttuu ja myös apteekkien on muututtava. Digitaaliset palvelut ovat tulleet jäädäkseen myös sote-alalle, Westerholm taustoittaa.
– Jo 20 vuotta sitten havaittiin, että yli puolet pitkäaikaisista lääkehoidoista epäonnistuu, mutta asiaa ei ole onnistuttu parantamaan. Samalla lääkkeitä tarvitsevan väestön osuus on kasvanut ja lääkemenot ovat nousseet, hän jatkaa.

Apteekkien vyötä kiristetään. Vuoden 2026 alussa voimaan astuivat esimerkiksi lääketaksan muutokset. Uusi taksa, jonka mukaan lääkkeiden hinnat määräytyvät, pienentää valtion Kelan lääkekorvausten kautta apteekeille maksamia korvauksia sekä apteekkien katetta. Hallitus tavoittelee muutoksella 30 miljoonan euron säästöjä.
Voimaan on astunut myös uusi apteekkiverotus, mikä perustuu liikevaihdon sijasta apteekkien myyntikatteeseen.
Apteekkimaailmassa on pelätty, että talousuudistukset voivat johtaa apteekkiverkoston harvenemiseen.
– Meidän on turvattava asiakkaiden tarvetta vastaava apteekkiverkosto ja -palvelut. On kuitenkin hankalaa arvioida, mitä se tarkoittaa kullakin alueella yksittäisten apteekkien osalta, Westerholm pohtii.
Hänen mukaansa säästöjä joudutaan tekemään, koska lääkekorvauskustannukset ovat kasvaneet vuosittain. Apteekki hyötyy lisääntyneestä lääkemyynnistä, jota pyritään nyt tasapainottamaan lääketaksan muutoksilla.
– Ruotsissa vastaavaa tasapainotusta tehdään hallitummin ja säännöllisesti, ehkä meillä olisi sieltä opittavaa.

Vuoden 2027 alusta osa itsehoitolääkkeistä vapautuu myyntiin päivittäistavarakauppoihin.
Valikoimaan kuuluu yleisiä ja mahdollisimman turvallisia lääkkeitä. Mukana on esimerkiksi närästyslääkkeitä, silmätippoja, tiettyjä ummetuslääkkeitä, vitamiinivalmisteita sekä dekspantenoli-lääkevoide.
Kaupan ala lobbasi voimakkaasti itsehoitolääkkeiden vapauttamisen puolesta; farmasian ammattilaiset toivat puolestaan esille uudistukseen liittyviä riskejä.
Westerholm miettii, että uudistuksessa lääkkeiden saatavuus paranee, mutta se voi olla ristiriidassa turvallisen ja rationaalisen lääkehoidon kanssa.
– Kaupan itsehoitolääkkeet voivat lisätä riskejä muun muassa monilääkittyjen sekä niiden ihmisten osalta, jotka eivät kykene turvalliseen itselääkintään.
Kaupoissa ei saa antaa lääkeneuvontaa, se on lailla kielletty.

Tällä hetkellä Westerholmin päivät täyttyvät suunnitelmista, jotka liittyvät apteekkien toiminnan kehittämiseen. Tavoitteena on esimerkiksi saada apteekit tiiviimmin osaksi terveydenhoitoa ja kehittää verkkoapteekkitoimintaa.

– Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää apteekkien tehtävien tarkempaa pohdintaa ja myös sen määrittelyä, mitä potilastietoja apteekissa tarvittaisiin. Olennaista on myös apteekin ja terveydenhuollon välinen viestintä, jota parannetaan Kanta-lääkityslistan oheen rakennettavalla ammattilaisten välisellä viestintäkanavalla. Verkkoapteekkitoiminnan kehittämisessä keskeistä on saada asiakkaalle pääsy omiin lääkemääräystietoihin, jotta palvelua voisi käyttää myös silloin, kun farmaseutti ei ole palvelussa.
Kanta-lääkityslista on tulossa käyttöön vuoden 2027 aikana. Osana lääkityslistan käyttöönottoa laajennetaan myös apteekkien

farmaseuttisen harkinnan hyödyntämistä poikkeustilanteissa:
– Farmaseuttien osaamista voidaan jatkossa käyttää laajemmin esimerkiksi lääkkeiden saatavuushäiriöissä tai tilanteissa, joissa lääkemääräyksissä olisi ilmeinen virhe. Farmaseutti voisi ratkaista tilanteen apteekissa ilman yhteydenottoa lääkäriin. Dokumentointi tapahtuisi sujuvasti Kanta-lääkityslistalla, josta tieto muutoksesta näkyisi lääkärille.

Apteekkien kate riippuu nykyään lähes täysin lääkemyynnistä. Westerholmin mukaan apteekeille olisi luotava ansaintamalli, jossa ne saisivat taloudelliset kannusteet myös antamastaan lääkeneuvonnasta.
– Asiaa selvitetään parhaillaan valtioneuvoston tukemassa tutkimushankkeessa. Sen tuloksia odotetaan ensi vuoden alussa ja ne olisivat hyödynnettävissä seuraavaan hallitusohjelmaan.
Hän huomauttaa, että paikallaan olisi myös miettiä, minkälaista itse asiassa on hyvä asiakaslähtöinen lääkeneuvonta.
– Tarvitsisimme farmasian alalle ammattikunnan ylläpitämiä ohjeita lääkeneuvonnan hyvistä käytännöistä.
Westerholm mainitsee esimerkkinä Käypä hoito -suositukset.
– Käytännössä ohjeissa otettaisiin kantaa eri tilanteisiin, vaikkapa siihen, minkälaista on hyvä lääkeneuvonta diabeteksen lääkehoidossa.
Lukuisat muutokset tuovat tietenkin mukanaan paljon opeteltavaa myös farmasian ammattilaisille.
– Kaikki ei kuitenkaan muutu kerralla, vaan asteittain, Westerholm lohduttaa.

Entä tulevaisuus? Houkuttelemme sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijaa lopuksi vielä visioimaan, miltä suomalainen apteekkimaailma näyttää 2040-luvulla.
– 2040-luvulla merkittävä osa lääkkeistä myydään sujuvasti toimivien verkkoapteekkien kautta. Verkkoapteekkien ohjatut lääke- ja oirekohtaiset ennakkokyselyt tarjoavat alustavaa lääkeneuvontaa ja asia­kas voi tehdä joissakin tilanteissa lääketilauksen itsenäisesti loppuun asti. Kivijalka-apteekeissa annetaan lääkeneuvontaa ennen kaikkea heille, jotka eivät pysty tai halua käyttää digitaalista asiointia, tai joilla on neuvonnalle erityinen tarve. Apteekkien reseptitiskit olisi jatkossa rakennettu lähtökohtaisesti huoneiksi, joissa voidaan käydä luottamuksellisia keskusteluja, ja tietosuoja varmistetaan vähän samaan tapaan kuin terveyskeskuksissa.
Apteekeille on luotu myös oma ansaintamalli, joka kannustaa asiakaslähtöiseen neuvontaan ja lääkehoitojen seurantaan.
– Farmasian alan ammattilaiset toimivat tuolloin myös tiiviissä yhteistyössä muun terveydenhoidon kanssa, Westerholm korostaa.