Apteekkiuudistus kaipaa malttia

Työnsä aloittavalle hallitukselle on laadittu koko nelivuotiskauden kattava suunnitelma lääkeasioiden uudistuksen jatkamiseksi. Sen toteuttaminen vaatii päättäjiltä rationaalista otetta.

”Suomen apteekkijärjestelmän kehittäminen vaatii lähes kymmenen vuoden ja kahden hallituskauden yli ulottuvan valmistelun.” Näin arvioidaan helmikuussa julkaistussa sosiaali- ja terveysministeriön (STM) raportissa, jossa selvitettiin lääkejakelun ja apteekkitalouden uudistustarpeita. 

Lääkeasioiden uudistus koostuu kolmesta kokonaisuudesta. Apteekkikokonaisuuden lisäksi uudistukseen on kuulunut tällä hallituskaudella lääkehoidon ohjauksen ja rahoituksen sekä tiedonhallinnan ja digitaalisten työvälineiden kehittäminen.

Nyt julkaistu apteekkiselvitys toimenpide-esityksineen on lääkeasioiden uudistuksen poliittisesti kiistanalaisin kokonaisuus. Sen ympärillä käytävä julkinen keskustelu typistyy väittelyyn apteekkien omistajuudesta, lupajärjestelmästä ja lääkejakelun laajentamisesta vähittäiskauppaan. 

Kokonaisuuden näkökulmasta lääkkeiden myyminen päivittäistavarakaupoissa on yksityiskohta, jonka hyödyt rationaalisen lääkehoidon toteutumiselle ovat kyseenalaiset.

Rationaalista lääkehoitoa apteekeista

Apteekkiuudistuksen tavoitteena on rationaalisen lääkehoidon nykyistä parempi toteutuminen Suomessa. Se tarkoittaa nykyistä turvallisempaa, kustannustehokkaampaa ja lääkkeiden saatavuutta parantavaa uudistusta. Rationaalisen lääkehoidon periaatteet ovat myös suurimpien puolueiden julkilausuma tavoite apteekkiuudistuksessa.

– Apteekkijärjestelmän ja apteekkitalouden uudistukset ovat tarpeen riippumatta siitä, minkälaisella yhtiömuodolla apteekkeja jatkossa pyöritetään tai miten apteekkilupia myönnetään, sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntija Anne Hautala arvioi.

– Paljon saadaan aikaan kehittämällä nykyisen apteekkijärjestelmän laatua, Hautala jatkaa.

Pelkästään farmasian alan ammattilaisten osaamisen nykyistä laadukkaampi hyödyntäminen lääkehoidoissa vaatii mittavat tietojärjestelmien sääntelyn uudistukset. Samoin nykyinen sääntely jäykistää myös lääkkeiden verkkokaupan kehittämisessä.

– Osa sääntelystä perustuu aikaan, jolloin lääkkeiden valmistus oli keskeinen osa apteekkien tehtävää. Verkkokaupan kehittämiselle sääntely on liian paikkasidonnainen ja heikentää apteekkien mahdollisuuksia kehittää verkkopalveluitaan, Hautala sanoo.

Tulojen paino neuvontaan

Lääkeasioiden uudistuksen perusta luodaan ensisijaisesti kehittämällä apteekkien roolia osana terveydenhoitojärjestelmää. 

Tavoitteena on, että tulevaisuudessa palvelujen ja neuvonnan merkitys korostuisi apteekkien tulonmuodostuksessa. Tällä hetkellä apteekkien tulot perustuvat lääkkeiden myyntiin, mikä ei tue rationaalisen lääkehoidon tavoitteita.

– Rationaalisen lääkehoidon ytimessä ovat farmasian ammattilaiset ja heidän antama lääkeneuvonta, joka tulisi kytkeä nykyistä paremmin terveydenhoitojärjestelmään Suomessa, sanoo Fimean kehittämisasiantuntija Leena Reinikainen.

– Ensin tarvitaan määrittely, mitä palveluita apteekki tarjoaa asiakkaille ja terveydenhoidolle sekä minkälaisia korvauksia palveluista maksetaan. Tämän jälkeen vasta tulevat kysymykset jakelun laajentamisesta, Reinikainen sanoo.

Sosiaali- ja terveysministeriön raportissa ehdotetaan, että uuden hallituksen olisi tehtävä päätökset apteekkien tarjoamista palveluista ja lääkehoitoa tukevista lisäpalveluista, luvista ja valvonnasta.

Lisäksi päättäjien tulisi määritellä apteekkien rooli koko terveydenhoitojärjestelmässä tulevan neljän vuoden aikana. 

Samalla nykyinen lääketaksa ja apteekkien verotus tulisi uudistaa rationaalisen lääkehoidon tavoitteita tukevaksi. Tällä hetkellä apteekkiyrittäjien taloudelliset kannusteet eivät esimerkiksi kannusta apteekkeja tarjoamaan asiakkailleen halvinta lääkevaihtoehtoa lain vaatimusten mukaisesti.

Farmasian ammattilaiset esiin

Apteekkien työvoiman tarve ja tarjonnan niukkuus ovat tunnettu tosiasia jo nykyisessä apteekkijärjestelmässä. Siksi farmaseuttisen työn laadun kehittäminen ja urakehityksen mahdollisuudet ovat keskeisiä tekijöitä alan houkuttelevuuden lisäämiseksi.

Ministeriön esittämä uudistuksen järjestys ja aikataulu ovat myös apteekkialan keskeisten edustajien, Apteekkariliiton, Farmasialiiton ja Palvelualojen ammattiliiton PAM:n tavoitteita.

Yhteisessä kannanotossaan liitot toteavat, että uudistukset tulee toteuttaa vaiheittain ja vaikutuksia seuraten siten, että uudistukset tukevat kokonaisuudistuksen tavoitteita eivätkä vaaranna rationaalisen lääkehoidon toteutumista.

– On hienoa, että ministeriö linjaa uudistuksen lähtökohdaksi lääkehoidon terveyspoliittiset tavoitteet. Apteekkien henkilökunnalle se on mahdollisuus kehittää apteekkityötä ammattitaidon kannalta mielenkiintoiseen suuntaan, arvioi Farmasialiiton puheenjohtaja Maija Pirttijärvi.

Farmasian ammattilaisten tehtävien ja palveluiden määrittely olisi tarpeen myös siksi, että nykyisin tietoa apteekkijärjestelmän kustannuksista ja työn laadun kehittämisen säästöpotentiaalia on vaikea arvioida.

Tarve farmasian alan ammattilaisille lisääntyy huomattavasti, mikäli osa lääkkeistä ja itsehoitotuotteista olisi saatavilla tulevaisuudessa nykyistä laajemmassa jakeluverkossa.

Määrällä ei korvata laatua

Kaupan alalle kriittinen apteekkien lupajärjestelmän uudistus olisi STM:n raportin suositusten mukaan selvitettävä vielä nykyistä perusteellisemmin seuraavan neljän vuoden aikana. 

Päätökset apteekkilupien sääntelyn mahdollisesta höllentämisestä jäisivät seuraavalle hallitukselle.

Farmasialiitto ei ole lukinnut kantaansa apteekkien omistajuuteen tai luvituksen laajentamiseen. Pirttijärvi kuitenkin painottaa, että nykyinen proviisoriomistus on omiaan takaamaan turvallisen ja laadukkaan lääkehoidon tavoitteita.  

Kaupan alan eturyhmät näkevät tarjonnan ja kilpailun lisäämisen olevan asiakkaiden eduksi ja mahdollistavan nykyistä paremman lääkkeiden saatavuuden halvemmin kustannuksin.

Tutkimusnäyttöä tälle ei ole riittävästi.

– Suomessa lääkehoidon ongelma ei ole jakeluverkoston laajuus. Tämä näkyy myös asiakastutkimuksissa, joissa apteekkien saatavuus koetaan hyväksi, Reinikainen sanoo.

Kokemukset muista maista osoittavat, että lääkejakelun vapauttaminen lisää tarjontaa pääasiassa kaupunkiseuduilla, jossa asiakaskunta on riittävän laaja. Lääkkeiden tasapuoliseen saatavuuteen se ei siis ole ensisijainen ratkaisu.  

Jakelun vapauttaminen johtaa poikkeuksetta lääkkeiden myynnin kasvuun, eli lääkkeiden kustannusten osuuden kasvuun koko terveydenhoidon kustannuksista. 

Rationaalisen lääkehuollon tavoite on päinvastainen.

– Yhteiskunnan kokonaisedun ja terveyspolitiikan näkökulmasta lääkemyynnin lisääntyminen ei ole tavoiteltava asia. Kyseessä on voimakkaasti säännelty ala, jota ei voi verrata muiden kulutushyödykkeiden kauppaa, Reinikainen sanoo.

Tarkkaa harkintaa päätöksentekoon

Lopulta poliittiset päättäjät määrittelevät, minkälaisella aikataululla ja missä järjestyksessä Suomen lääkeasioiden kokonaisuudistusta edistetään. 

Päättäjäkunta on melko yksituumainen apteekkien toiminnan kehittämisen tarpeesta. Vaalien alla suurimmat puolueet pitivät lääkeasioiden uudistusta tarpeellisena. Myös uudistuksen tavoittelemat rationaalisen lääkehoidon periaatteet yhdistävät poliittista kenttää.

Vaikka suuret puolueet ovat päälinjoissaan yksimielisiä uudistuksen tavoitteista, näkemykset keinoista aiheuttanevat vielä kuuman poliittisen väännön. 

Sääntelyn vapauttamisessa pisimmälle pyrkivälle kokoomukselle saattaa esimerkiksi olla vaikeaa jättää apteekkien omistuksen, yhtiömuotojen ja luvituksen sääntelyn vapauttamisen odottamaan lisäselvityksiä ja seuraavaa hallituskautta.

Farmasialiitto toivoo päättäjiltä malttia ja kokonaisuuden hahmottamista.

– STM:n esittämä kehityspolku on järkevä, mikäli uudistusta tehdään kokonaisuutena ja sen valmistelu tehdään terveyspoliittisista lähtökohdista. Yksittäisten palasten poimiminen kokonaisuudesta ei ole uudistuksen tavoitteiden kannalta hyvä vaihtoehto, Pirttijärvi arvioi.



Ovatko saatavuusongelmat olleet iso haaste sinun työpaikallasi?