Avoapteekkiharjoittelussa oppii tositoimiin

Farmasian opiskelijat suorittavat ainakin yhden avoapteekkiharjoittelun. Hyvä harjoittelukokemus syntyy luottamuksesta, sopivasta tuesta ja yksilöllisten vahvuuksien huomioimisesta.

Enna Herva viimeistelee parhaillaan kandityötään Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa. Takana on jo opintoihin liittyvät kaksi harjoittelua. Ensimmäisen harjoittelun hän suoritti avoapteekissa.

– Harjoittelu eteni hyvin valmiiksi suunnitellun ohjelman mukaan. Pari ensimmäistä päivää meni apteekkiin ja sen henkilökuntaan tutustuessa, sen jälkeen aikaa oli varattu itsehoitopuolen läpikäytiin, Herva muistelee.

Farmaseutit perehdyttivät Hervan omien tuotevastuualueidensa valikoimaan.

– Perehdytys kesti parisen viikkoa. Samalla seurasin vierestä reseptitoimituksen työtä. Myöhemmin pääsin tekemään niitä itsekin; ensin farmaseutin valvonnassa ja sitten itsenäisemmin, Herva kertoo.

Reseptitoimitusten onnistuminen edellyttää käytössä olevan järjestelmän opettelua. Hervan opetusapteekissa se oli Maxx.

– Kun ohjelma tuli tutuksi, pystyin hoitamaan toimituksia itsenäisemmin. Toki vielä silloinkin farmaseutti aina tarkisti reseptitoimitukset ennen lähettämistä.

Käytännön kokemuksen kautta

Harjoittelu antoi nuoren opiskelijan mielestä hyvän kuvan käytännön työstä. Erityisesti lääkeneuvonta on asia, johon Hervan mukaan vain kokemus voi opettaa. Hänellä itsellään on aiempaa työkokemusta kaupan alalta, josta oli apua asiakaspalvelutilanteissa. Silti etenkin itsehoitopuolella neuvonta oli uutta.

– Vaikka olemme koulussa käyneet asioita läpi, todellinen tilanne on aina eri asia. Vasta silloin oppii ratkaisemaan eteen tulevia kysymyksiä, Herva toteaa.

Herva työskenteli apteekissa yhteensä viisi kuukautta; ensin kolmen kuukauden harjoittelun ja sitten kaksi kuukautta kesätöissä. Ensimmäisen kuukauden jälkeen hän oli osa apteekin henkilökuntaa myös työnkierrossa.

– Minulla oli samalla tavalla itsehoitopuolen neuvontavuorot kuin muullakin henkilökunnalla. Pääosin työ oli kuitenkin reseptintoimitusta. Se oli noin kaksi kolmasosaa työnkuvasta, Herva pohtii.

Jos itsehoitopuolen työvuorot olivat lyhyitä, ne saattoivat kiiretilanteessa jäädä välistä. Harjoittelijana on kuitenkin tärkeää saada kokemusta kaikista työtehtävistä ja Hervan pyynnöstä hänelle järjestettiin myös pidempiä vuoroa itsehoitopuolelta, jotta sitäkin työtä tuli riittävästi.

– Minua ja toiveitani kuunneltiin hyvin. Sain myös täyttää harjoittelun työkirjaa työajalla, mikä oli hyvä asia. Olen kuullut, että kaikilla siihen ei ole jäänyt aikaa, Herva harmittelee.

Ovet avoinna joka suuntaan

Toisen harjoittelunsa Enna Herva teki sairaala-apteekissa.

– Se oli todella vaihtelevaa työtä. Kolmen kuukauden harjoittelun aikana pääsin työskentelemään useammalla osastolla. Olin myös kaksi kahden viikon pätkää sairaala-apteekissa hoitamassa logistiikkaa ja kaksi viikkoa tutustumassa lääkevalmistukseen, Herva kertoo.

Tulevalle kesälle Hervalle on luvattu osastofarmaseutin kesätöitä sairaala-apteekista. Tällä hetkellä sairaalafarmasia tuntuukin enemmän omalta, vaikka avoapteekkityökään ei ole poissuljettu vaihtoehto.

– Avoapteekin puolella on tärkeää, että työssä on riittävästi vaihtelevuutta ja ehkä joku oma vastuualue, joka toisi työhön lisää mielekkyyttä, Herva miettii.

Päätöstä tulevaisuuden urasta ei kuitenkaan vielä tarvitse tehdä, sillä opinnot jatkuvat syksyllä proviisoriohjelmassa.



Hyvän harjoittelun viisi valttikorttia

1 Opastus

Riittävään ja selkeään perehdytykseen kannattaa panostaa. Selkeät ohjeet niin reseptitiskillä kuin itsehoitopuolellakin vähentää kysymysten tarvetta myöhemmin. Myös harjoittelijan omille kysymyksille kannattaa varata aikaa.

2 Ilmapiiri

Työpaikan ilmapiirillä on iso merkitys harjoittelukokemukselle. Kun harjoittelija otetaan osaksi työyhteisöä, hänen on helpompi kysyä apua, mutta myös tuoda omia näkemyksiään esille. Harjoittelija voi aina tuoda myös jotain uutta tietoa mukanaan.

3 Harjoitustehtävät 

Harjoitteluun kuuluu työkirjan täyttäminen. Harjoittelija tekee täysiä työpäiviä, joten olisi hyvä, että kirjan täyttäminen sisältyisi päivään eikä työasioihin tarvitsisi palata enää kotona. Harjoittelijakin tarvitsee aikaa palautua.

4 Sopivasti vastuuta

Parhaiten oppii, kun joutuu itse ratkomaan kysymyksiä ja tilanteita. Siksi opiskelija on hyvä päästää mahdollisimman nopeasti tekemään itse ilman, että opastaja on koko ajan vieressä. Riittää, että apua voi kysyä tarvittaessa.

5 Palaute

Palautetta on hyvä antaa pitkin matkaa, ei pelkästään loppukeskustelussa. On hyvä, että harjoittelijaa kannustetaan ja kiitetään hyvästä työstä, mutta myös kehittävää palautetta tulee antaa rohkeasti.



Ovatko saatavuusongelmat olleet iso haaste sinun työpaikallasi?