Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra julkaisi tammikuun alussa uuden megatrendiselvityksensä, jonka keskeisinä aiheina ovat luonto, ihmiset, valta, teknologia ja talous. Luontoteemassa selvityksen tekijät nostavat esille luonnon kantokyvyn murenemisen. Paljon ajankohtaisempaa aihetta ei olisi voinut löytyä. Todistamme parhaillaan ekologisen kestävyyskriisin etenemistä. Sitran selvityksen mukaan siirtymisellä sekä luonnon tilaa että ihmisten hyvinvointia parantavaan yhteiskuntaan on kiire.
Ympäristön kemikalisoituminen on merkittävä luonnon kantokyvyn murenemiseen ja lajikatoon vaikuttava tekijä. Yhtenä kemikalisoitumiseen vaikuttavana tekijänä ovat ympäristöön päätyvät lääkeainejäämät. Lääkeainejäämiin liittyvät ekologiset riskit ovat kasvava paikallinen ja maailmanlaajuinen huolenaihe.
Eliöiden lisääntymishäiriöitä aiheuttavat hormonijäämät ja toisaalta mikrobilääkeresistenssiä edistävät antibioottijäämät ovat haitallisia pieninäkin pitoisuuksina. Kaupungistumisen, väestönkasvun ja ikääntymisen myötä lääkeaineita päätyy ympäristöön kiihtyvällä tahdilla, mikä lisää edelleen ympäristön kemikaalikuormaa.
Lääkealan kestävyyshaasteet liittyvät pitkälti ekologiseen kestävyyteen, mutta niillä on selkeitä yhtymäkohtia myös taloudelliseen kestävyyteen. Lääkkeiden ympäristövaikutuksia aiheutuu koko niiden elinkaaren ajalta lääkekehitysvaiheesta lääkkeiden tuotantoon, kulutukseen ja hävittämiseen.
Toisaalta ympäristön lääkejäämät voivat kertyä eliöihin ja aiheuttaa merkittävän riskin biologiselle monimuotoisuudelle ja edistää lajikatoa. Lisäksi puhtaan veden ja energian kulutus lääkkeiden valmistuksen aikana, käytettyjen pakkausmateriaalien tyyppi ja määrä sekä maailmanlaajuiset jakeluja toimitusketjut vaikuttavat kaikki lääkkeiden ympäristöjalanjälkeen.
Meneillään on lääkealan kestävyyshaasteisiin keskittyvän viisivuotisen SUDDEN-hankkeen viimeinen työskentelyvuosi. Hankkeen tavoitteena on sen alusta saakka ollut lääkkeiden ympäristövaikutusten pienentäminen ja lääkealan kestävyyden parantaminen. Näitä tutkimuskysymyksiä olemme lähestyneet monipuolisesti lääkekehityksen, poliittisen sääntelyn ja kiertotalouden näkökulmista, jotka voivat tuottaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia lääkealan yrityksille.
Hanketta rahoittaa Strategisen tutkimuksen neuvosto ja siihen osallistuvat Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, LUT-yliopisto, Aalto-yliopisto, Suomen ympäristökeskus ja Demos Helsinki.
Lääkealan kestävyyshaasteita ratkotaan piakkoin myös lahjoitusvaroin perustettavan maailman ensimmäisen kestävän farmasian professuurin voimin. Toivon tämän Helsingin yliopiston uuden professuurin edistävän lääkealan kestävyyshaasteiden ratkaisemista yhdessä opiskelijoidemme, tutkijoidemme, yhteistyökumppaneidemme ja sidosryhmiemme kanssa. Vaikka tulevaisuus Sitran selvityksen valossa saattaakin näyttää synkältä, olen vakuuttunut myös uusista mahdollisuuksista.
Farmasia ja lääkeala voivat omalta osaltaan edistää siirtymää kohti yhteiskuntaa, jossa sekä luonnon tila että ihmisten hyvinvointi parantuvat.