Filosofia ja systeemiajattelu -kurssilla Aalto Yliopistossa filosofi Esa Saarinen pyysi pohtimaan henkilökohtaista elämää ja onnellisuutta kriittisesti. Onko elämäni kipityskiritteistä suorittamista, mielihyväviritteistä lillumista vai jotain ihan muuta? Mitkä ovat elämäni ankkurit? Viisaita kysymyksiä, jotka ovat muuttaneet ajatteluani, valintojani, käyttäytymistäni ja havahduttaneet huomaamaan sen, että onni on tässä ja nyt arjessa ja arjen teoissa. Hyvissä teoissa itselle ja muille.
Arjen suorittamisen keskellä moni valitsee oikotien onneen. Kävelylenkki jää tekemättä, ystävälle soittamatta, lasten kanssa leikkimättä, hyvä kirja lukematta. Nopeaa tyydytystä ja helpotusta ahdistukseen haetaan esimerkiksi alkoholista, herkuttelusta, somesurffauksesta tai rahapelaamisesta. Myös lääkkeitä saatetaan käyttää päihtymistarkoituksessa.
Riippuvuus voi kehittyä mihin tahansa asiaan, aineeseen tai toimintaan, josta saa mielihyvää. Karkeasti riippuvuudet voidaan jakaa aineriippuvuuksiin ja toiminnallisiin riippuvuuksiin. Toiminnalliset riippuvuudet eroavat aineriippuvuuksista siten, että psykoaktiivisen aineen sijaan riippuvuus kehittyy tietyn toiminnan tuottamaan mielihyvään. Toiminnallinen riippuvuus voidaan määritellä toistuvaksi toiminnaksi, joka aiheuttaa tekijälleen huomattavaa toimintakykyä heikentävää haittaa tai kärsimystä, ja jota tästä huolimatta pidetään yllä. Oleellisia ovat erityisesti käyttäytymismallin haitallisuus ja pitkittyneisyys.
Riippuvuuksien ehkäisy ja ongelmiin puuttuminen työpaikalla ovat osa työhyvinvointi- ja työturvallisuustyötä. Toimintatavoista tulee työpaikalla sopia yhteistyössä. Turvallinen työilmapiiri edistää avointa keskustelua ja ongelmien käsittelyä. Keskustelulla voidaan lisätä tietoa ja kiinnostusta riippuvuuksien vaikutuksista yksilöön ja työyhteisöön. Työterveyshuollolla on tärkeä rooli työpaikan tukena etenkin päihdeongelmien osalta.
Riippuvuutta on vaikea selättää yksin. Työpaikka on avainasemassa ehkäisyn, puuttumisen ja tuen kannalta. Työkuormituksen hallinta, terveellisten elämäntapojen edistäminen, työn ja yksityiselämän tasapainoa vaaliva työkulttuuri, mielenterveyden tuki, toimiva työterveysyhteistyö ja työsuojelutoiminta sekä esihenkilöiden kouluttaminen ongelmatilanteiden hallintaan ovat esimerkkejä ennakoivista toimista. Työkyvyn ja tehtävissä suoriutumisen häiriö tulee ottaa puheeksi heti, kun hälytysmerkit käyvät ilmeiseksi. Työyhteisössä tulee noudattaa työpaikalla sovittuja varhaisen työkyvyn tuen periaatteita.
Myös itsearviointi voi olla hyväksi. Voinko hyvin? Elänkö arvojeni mukaista elämää? Pidänkö huolta terveydestäni? Pyydänkö apua, kun sitä tarvitsen? Tiedänkö, mistä apua saa? Millaista toivoisin elämäni olevan ja millaisena näen itseni viiden vuoden päästä? Mitä voisin tehdä tuon päämäärän saavuttamiseksi jo tänään? Pienet teot tuottavat ison hyödyn ja pysyvämmän onnen.