Kliinisen farmasian teema on tähän asti ollut farmasian yliopisto-opinnoissa siroteltuna muiden opintojen joukkoon. Itä-Suomen yliopistossa sitä on ensi syksystä lähtien kuitenkin mahdollista opiskella proviisorivaiheessa. Uudistus on otettu innokkaasti vastaan, sillä potilasturvallisuutta edistävää farmasian näkökulmaa tarvitaan.
– Kliinisen farmasian opintojen muodostaminen omaksi opintosuunnakseen on ollut meillä vireillä jo pitkään. Näiden opintojen keskittäminen on ollut niin opiskelijoiden kuin työelämänkin toiveena, kertoo farmasian tohtori ja yliopistotutkija Miia Tiihonen, joka toimii Itä-Suomen yliopiston kliinisen farmasian opintosuunnan vastuuhenkilönä.
– Taustalla on myös uuden kansallisen asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian tavoite siitä, että Suomi olisi asiakas- ja potilasturvallisuuden mallimaa vuonna 2026, Tiihonen sanoo.
– Opiskelijat opiskelevat jo farmaseuttivaiheessa lääkehoidon arvioinnin asiantuntijuuden.
Kliininen farmasia on moniammatillista ja monipuolinen näkemys syntyy siitä, kun asioita tarkastellaan eri kulmista, Tiihonen esittelee kokonaisuutta.
– Proviisoriopiskelijat pääsevät hyvin mukaan tähän ajattelumaailmaan jo farmaseuttiopintojen opetusapteekkiharjoittelussa ja yhteisissä farmakologian opinnoissa lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoiden kanssa.
Esimerkiksi uusien hyvinvointialueiden organisaatioissa työmahdollisuuksia kliinisen farmasian osaajille voisi olla tarjolla lääkitysturvallisuuden koordinaatiotehtävissä ja potilasturvallisuuden parissa.
Asiantuntijoita ja esihenkilöitä
Oma opintosuunta tukee yhä enemmän alan osaajien asiantuntija- ja esihenkilöroolia. Tällainen status kliinisellä farmasialla on ollut jo pitkään esimerkiksi Isossa-Britanniassa ja USA:ssa.
Joissakin maissa, kuten esimerkiksi Isossa-Britanniassa ja Irlannissa, koulutetaan kliinisen farmasian maistereita. Koulutus on siten huomattavasti laajempi kuin suomalaiseen proviisorin tutkintoon sisälletty kliinisen farmasian suuntautuminen.
– Täsmällinen vertailu koulutusten osalta on aika hankalaa, kun jo perustutkinnoissa on eroja. Monissa maissa tutkinto on suoraan maisteritasoinen, mutta esimerkiksi Suomessa, Irlannissa, Ruotsissa ja Norjassa voi valmistua alempaan korkeakoulututkintoon farmaseutiksi, Tiihonen mainitsee.
Euroopan 40 maassa tehty tutkimus osoittaa, että kliinisen farmasian osaamista tarvitaan yhä enemmän. Potilailla on nykyisin käytössä yhä enemmän ja yhä tehokkaampia lääkehoitoja, mutta heillä ei välttämättä ole lääkityslistaa tai hoitosuunnitelmaa lääkehoidon toteuttamiseksi.
Lääkkeitä ei määrätä ja käytetä läheskään aina suositusten ja ohjeiden mukaisesti, jolloin tavoiteltu hoidollinen hyöty jää saavuttamatta. Pahimmassa tapauksessa lääke aiheuttaa haittoja.
Asiakkaan pitäisi tietää, mitä lääkkeitä hän käyttää ja miksi, miten lääkkeitä tulee ottaa, mitä vaikutuksia on odotettavissa ja kuinka pitkään lääkehoitoa tulee jatkaa.
Vaikka kliinistä farmasiaa opetetaan ja opiskellaan useissa maissa, opiskelijat tarvitsevat lisää tämän osa-alueen käytännön opetusta ja harjoittelua.
Lähi- ja etäopiskelua harjoitteluineen
Itä-Suomen yliopiston kliinisen farmasian yliopisto-opettaja ja väitöskirjatutkija Ville Valkonen kertoo, että ItäSuomen yliopiston farmasian opiskelijat ja alan ammattilaiskenttä ovat ottaneet tiedon uudesta kliinisen farmasian opintosuunnasta innostuneesti vastaan. Yliopistolla pidettiin asiasta aiemmin infotilaisuus ja tarkoituksena on, että syksyllä noin kymmenen opiskelijaa suuntautuu tähän.
– Opinnot perustuvat vahvasti opiskelijoiden omaan tekemiseen ja projekteihin. Ne suoritetaan sekä lähi- että etäopiskeluna. Yliopisto tekee yhteistyötä muun muassa Kuopion yliopistollisen sairaalan, Savonia-ammattikorkeakoulun ja muiden alueellisten toimijoiden kanssa, Valkonen esittelee.
Opiskelija voi sopia kliinisen harjoittelupaikan itse, ja harjoittelupaikan sektori on vapaasti valittavissa. Myös niissä harjoittelupaikoissa, joissa asiaa on esitelty, ajatus uudesta opintosuunnasta on otettu hyvin vastaan.
Kliinisen farmasian tutkimus on ItäSuomen yliopistossa varsin alkuvaiheessa. Valkonen on opintosuunnan ensimmäinen väitöskirjatutkija. Suurin osa kliinisen farmasian tutkimuksesta on nyt kansainvälistä, mihin liittyen opettaja- ja tutkijavaihtoa on ItäSuomen yliopistossakin ollut ja yhteistyötä on olemassa.
– Yksi opiskelijoidemme esittämistä kysymyksistä onkin, voiko opintoihin liittyvän harjoittelun tehdä ulkomailla. Vastaus on kyllä.
Proviisoritutkinto uudistuu
Farmasian suosio Itä-Suomen yliopistossa on hyvä. Farmaseuttiopintoihin haki kevään 2022 yhteishaussa 713 opiskelijaa, joista 140 valitaan. Proviisoriopintoihin haki 806, joista 58 valitaan.
Opetuksen kehittämisestä vastaava yliopistonlehtori, farmasian tohtori Krista Laine kertoo, että uudistetun proviisorin tutkinnon mukainen opetus Itä-Suomen yliopistossa alkaa ensi syksynä. Muutos on luonteva jatko aiemmalle farmaseutin tutkinnonuudistukselle eli näin yhdistetään linjakkaasti alan kandidaatti- ja maisteriopinnot.
– Aiemmin tutkinnossa oli hyvin vähän yhteisiä opintoja, mutta nyt tutkinnon rakennetta on tältäkin osin kehitetty niin, että proviisoriopiskelijat opiskelevat samoja aineita koko alkusyksyn ajan, Laine sanoo.
– Tavoitteena on tutkinnon tuottaman yhteisen osaamisen lisäksi parantaa opiskelijoiden verkostoitumista jo opiskeluaikana. Toivomme, että tämä verkosto kantaa pitkälle työelämään.
Laineen mukaan uudistuksen valmisteluvaiheessa yliopisto keskusteli paljon myös työ- ja harjoittelupaikkojen sekä muiden sidosryhmien edustajien kanssa. Kuulemiskierroksella muodostui hyvä yhteinen näkemys valmistuvien opiskelijoiden osaamisvaatimuksista.
Opintosuuntia on nyt aiemman kuuden sijaan seitsemän. Kaikille pakollisia opintoja on 60 opintopistettä, joihin sisältyy pro gradu -tutkielma.
Opintosuuntakohtaisia ja valinnaisia opintoja on samaten 60 opintopistettä, joista esimerkiksi kliinisen farmasian valinneilla on pakollisia syventäviä opintoja 25 opintopistettä. Tämä koostuu lääkitysturvallisuuden johtamisen opinnoista, lääkehoidot ja kliininen farmasiaopinnoista sekä kliinisen farmasian tutkimuksesta. Näihin opintoihin sisältyy myös kliininen harjoittelu.
Valinnaisia opintoja on valittavissa siis 35 opintopisteen verran opiskelijan oman kiinnostuksen ja graduaiheen mukaisesti.
Syventävät opinnot alkavat neljännen opiskeluvuoden syksyllä. Opintosuuntien valinnat ovat lokakuussa.