Epävarmuus leimaa työelämää

Et ole yksin, jos oma urapolku tuntuu aiempaa epävarmemmalta. Nykyhetken uutisten valossa tunne on täysin normaali. Epävarmuus ei kuitenkaan tarkoita voimattomuutta.

”Tässä ajassa on paljon epävarmuutta – se on aivan faktuaalisesti totta, ja epävarmuus on tätä aikaamme leimaava piirre.”

 

Työterveyslaitoksen tutkimuspäällikkö Anu Järvensivu antaa vinkit, miten kestää työelämän epävarmuutta.

1 Muutokset

Epävarmuus syntyy nopeatempoisista muutoksista ja kaikenlaisista kriiseistä,
jotka uhkaavat meitä ympärillämme.

Silloin tuntuu siltä, että on aika pieni osa muutoksia, joihin voi itse vaikuttaa. Mutta jo sekin voi olla helpotus, kun tiedostaa, etteivät nämä asiat ole minun käsissäni: voin keskittyä niihin asioihin joihin keskittyminen vie elämää eteenpäin ja samalla poistaa kokemaani epävarmuutta.

Yksistään työelämän muutokset voivat tuntua ahdistavilta. Työelämässä ei pelota ainoastaan töiden menetys, vaan nyt pelätään myös uusia asioita, joista tulee osaksi omaa työtä joskus nopeillakin päätöksillä. Asiantuntijatyön oheen syntyy toimistorutiineja, organisaatiomallit ja työnkuvat muuttuvat työpaikoilla.

2 Joustavuus

On hyvin riskialtis tilanne, jos on suorittanut kauan aikaa sitten tutkinnon, tehnyt samantyyppistä työtä 30 vuotta eikä ole osaamista uuden tai uudenlaisen työn hakemiseksi. Kaikenlainen oppimismyönteisyys sekä joustavuus omassa työidentiteetissä ja ajattelussa ovat suuria hyveitä. Omaa osaamista voi kehittää monin tavoin, joista koulutus on yksi. Muita tapoja voi olla keskusteleminen työnantajan kanssa oppimismahdollisuuksista tai vaikka oman osaamisen kehittymistä tukevan sivutyön ottaminen. Monelle on myös kertynyt työn ulkopuolisessa elämässä osaamista, jonka tunnistaminen voi avata näköpiiriin uusia mahdollisuuksia joko nykyisessä työssä tai laajemmin työmarkkinoilla.

3 Vapaus

Osa-aikatyö, yksinyrittäjyys ja ylipäänsä työn koostaminen pienemmistä paloista on vääjäämättä kytkettynä epävarmuuteen. Voisi sanoa, että yhä useampi ylläpitää työn palettia. Usean työn tekeminen ja osa-aikaisuus yleistyvät esimerkiksi kauppojen aukioloaikojen laajetessa.

Se etenee toimiala ja ammattiryhmä kerrallaan, eikä farmasian ala ole siinä poikkeus. Tällaisissa työsuhteissa ja työn tekemisen tavoissa epävarmuuden kokemus on hyvin perustavanlaatuinen. Sen kääntöpuolella on suuri vapausaste.

Työntekemistä – aikaa, paikkaa ja määrää – voi rytmittää eri tavalla, kuin jos on pelkästään yhdessä työsuhteessa. Silloin on vapautta, mutta ollaan myös epävarmemmassa tilanteessa.

4 Ennakointi

Epävarmuus syntyy kokemuksesta, ettei pysty vastaamaan edessä mahdollisesti odottaviin haasteisiin. Hyvin usein kyse on rahasta, sillä se mahdollistaa osaamista täydentävät opinnot tai täysin uusien taitojen oppimisen. Rahaa tarvitaan myös silloin, kun jää työttömäksi tai töitä ei ole tarpeeksi. Silloin helpottaa, jos työelämässä ollessa on laittanut rahaa säästöön ja sijoituksiin. Se tuo pelivaraa ja varmuuden tunnetta, ettei ole ongelmissa ainakaan välittömästi tilanteen muuttuessa.

5 Yhteisöllisyys

Uudenlaiset työn muodot lisäävät epävarmuutta ja on hankalaa, jos verkostojen rakentaminen ja vertaistuen hankkiminen jää yksilön vastuulle.

Tämä ongelma on tuttu myös yleistyneen hybridityön kohdalla.

Epätyypillistä työtä tekevät jäävät helposti ulkopuolelle työyhteisöä koskevista asioista kuten työhyvinvointitilaisuuksista. Siksi aktiivinen kontaktin ottaminen on tärkeää. Tämä tarkoittaa myös kollektiivista työyhteisön vastuunottoa: ihmiset eivät vain katoa kuvasta esimerkiksi sairastuttuaan – töissä on joku, jota kiinnostaa miten voit ja mitä sinulle kuuluu.