Fantasiat ja mielikuvat ohjaavat lääkkeiden käyttöä

Lääkkeiden käyttöön liittyy suuria odotuksia, joihin vaikuttavat monet lääkeaineesta riippumattomat tekijät, kuten lääkkeen nimi, väri, koko ja muiden mielipiteet.

Päätös lääkkeiden käytöstä tehdään usein psykodynaamisin perustein. Mikäli selkeitä oireita kuten kipua ei tunnu, lääke on helppo jättää ottamatta ja uskotella itselleen, että sairauttakaan ei ole.

– Esimerkiksi lomalla on helpompi jättää lääkkeet ottamatta kuin arkena, lääkkeiden psykodynaamisista vaikutuksista lokakuussa väitellyt farmasian lisensiaatti Ilari Sirenius sanoo.

Myös haittavaikutukset heikentävät lääkkeisiin sitoutumista. Jos odotukset lääkkeiden vaikutuksista ovat korkealla, pettymys ja negatiiviset sivuvaikutukset saattavat johtaa lääkkeiden käyttämättömyyteen.

Iän myötä lääkkeiden merkitys kasvaa. Niiltä odotetaan lisää elinvuosia ja parempaa terveyttä haittavaikutuksista huolimatta.

Tuttu ja turvallinen

1980-luvulla Aspirinista maksettiin vaikka nelinkertainen hinta kilpailevaan tuotteeseen verrattuna. Taustalla oli syvä uskomus Aspiriniin.

Tuttuuden lisäksi myös muiden ajatuksilla on tässä melko suuri rooli. Eniten Sireniuksen tutkimuksen mukaan vaikuttaa lääkäreiden ajatukset lääkkeestä. Myös farmaseuttien ja oman puolison ajatuksilla on iso merkitys. Noin viidenneksellä lääkkeen tehoon vaikuttaa vähintäänkin jonkin verran myös tuttavien, sukulaisten ja median näkemykset.

Värillä on väliä

Muistan omasta lapsuudestani vaaleanpunaisen nestemäisen penisilliinin. Sen täytyi maistua hyvältä, koska se oli niin nätin värinen. Samalla tavalla yskänlääke tehoaa parhaiten, jos se on ruskeaa ja maistuu pahalta.

– Lääkkeiden koostumusta on vaikea ymmärtää. Siksi esimerkiksi kooltaan isomman pillerin koetaan vaikuttavan enemmän kuin pienen, Sirenius sanoo.

Samankaltaisia tuloksia on käynyt ilmi aiemmistakin tutkimuksista. Esimerkiksi sinisten pillereiden koetaan vaikuttavan rauhoittavasti ja väsyttävästi, kun taas punaisilla oli piristävä sivuvaikutus.

Enemmän huomiota
psyykkisille tekijöille

Sireniuksen tutkimus perustuu laajaan kyselytutkimukseen, jonka toteutti jo 1983-1984 Helsingin yliopiston farmasian laitoksella teknologian osaston assistenttina työskennellessään.

Sireniuksen poikkitieteellinen tutkimus pohjautuu hänen molempiin koulutustaustoihinsa. Paitsi farmasiasta, hän on suorittanut laudaturin myös psykologiasta ja työskennellyt pitkään psykoterapeuttina.

– Psyykkinen puoli on farmakologian tutkimuksessa jäänyt vähäiselle huomiolle. Kun päätin eläköidyttyäni muutama vuosi sitten saattaa kesken jääneen tutkimustyön loppuun, tarjosin poikkitieteellistä aihettani sosiaalifarmasian osaston professori Marja Airaksiselle ja hän onneksi hyväksyi aiheeni. Sosiaalifarmasian puolta ei minun farmasian laitoksella työskentelyni aikoihin vielä edes ollut, Sirenius kertoo.

Sirenius on iloinen tutkimuksen saamasta huomiosta.

– Koen, että olin tämän velkaa niille, jotka aikoinaan vastasivat kyselyyni.