Farmasian ammattilaiset keventävät lääkäreiden ja hoitajien työkuormaa

Farmasian ammattilaisten työskentely terveyskeskuksissa keventää lääkärien ja hoitajien työtaakkaa sekä parantaa lääkitysturvallisuutta. 

Yhteensä kahdeksan proviisoria ja farmaseuttia jalkautui keväällä vantaalaisiin terveyskeskuksiin. Asiakkaiden lääkityksen tarkistamisen lisäksi farmasistit antoivat hoitajille ja lääkäreille tukea uuden Apotti-järjestelmän käytöstä siltä osin kuin se liittyy lääkemääräyksiin.

Proviisori Annika Häkkisen ja farmaseutti Nelli Kaasalaisen mukaan sekä lääkärit että hoitohenkilökunta ottivat heidät lämpimästi vastaan. 

– Olemme sulautuneet hyvin joukkoon. Työtämme ei ole kyseenalaistettu, vaikka olemme edustaneet uutta ammattiryhmää terveysasemilla.

Lääkehoidon suunnitelmat yhdessä asiakkaan kanssa

Vantaan terveyspalvelujen johtajalle Piia Vuorelalle on kantautunut farmasistien tekemästä työstä pelkästään hyvää sanottavaa.

– HUS Apteekin farmasisteilta saadulla avulla on ollut iso merkitys. Mielellämme jatkaisimme yhteistyötä laajemminkin, jos se vain sopisi budjetin raameihin.

Konkreettisimpana hyötynä Vuorela nostaa esiin sen, että farmasistit ovat työllään säästäneet aikaa lääkäreiltä, joiden tehtäviin lääkelistojen tarkistus myös kuuluu.

– Farmaseutit ja proviisorit ovat keskustelleet lääkityksestä asiakkaiden kanssa kasvotusten. Siinä toteutuu upeasti STM:n asetus, jonka mukaan lääkehoidon suunnitelma tulisi laatia yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa, Vuorela lisää. 

Lääkkeiden haittavaikutukset esille

Terveyskeskuksen asiakkaat ohjatiin kokeilujaksolla farmaseutin tai proviisorin luokse lääkityksen tarkistusta varten. Tapaamiset kestivät yleensä parisenkymmentä minuuttia, joskus puolikin tuntia.

– Asiakkaan ajantasainen lääkitys pitää joka tapauksessa tarkistaa. Kun sen tekee farmaseutti tai proviisori, saavat hoitajat ja lääkärit enemmän aikaa omaan työhönsä, Häkkinen toteaa.

Farmasistit selvittivät potilaiden kanssa ajantasaisen kokonaislääkityksen lisäksi sen, käyttävätkö he lääkkeitä reseptien mukaisesti ja oikein.

– Potilas kokee tulevansa oikeasti kuulluksi, kun hän pääsee keskustelemaan lääkityksestään asiaan paneutuvan ammattilaisen kanssa. Lääkityksen ongelmat, kuten haittavaikutukset tai vaikkapa tablettien vaikea nieltävyys, tulivat keskusteluissa helposti esiin, Nelli Kaasalainen sanoo.

Tieto lääkityksestä sirpaloituu

Potilaskontaktien lisäksi farmasistit siirsivät potilaiden lääkitystietoja Reseptikeskuksesta Apottiin.  Samalla he tarkistivat, että lääkitystiedot ovat ajan tasalla eikä niissä ole puutteita eikä ristiriitaisuuksia. Tarkastelun kohteena olivat niin resepti- ja itsehoitolääkkeet kuin ravintolisätkin.

Mikäli lääkityksessä tai tiedoissa ilmeni ongelmia, farmasistit selvittivät niitä tarvittaessa lääkärin apuna.

Häkkisen mukaan terveydenhuollon asiakkaat käyttävät usein niin julkisen kuin yksityisen puolen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluita, jolloin tieto lääkityksestä sirpaloituu eri tietokantoihin.

– Ajantasaisen lääkityksen selvittämiseen tarvitaan usein potilaan ja terveydenhuollon ammattilaisen yhteistyötä, Häkkinen sanoo.

Osana työtään farmaseutit ja proviisorit tukivat lääkäreitä ja terveydenhoitajia Apotin käytössä. Farmasistit järjestivät aiheesta myös tietoiskuja.

Kun lääkärit tekevät Apottia käyttäen lääkemääräyksiä, se tapahtuu pääosin klikkailemalla eri vaihtoehtojen välillä: mikä lääke, mikä vahvuus, montako kertaa päivässä, mitä kautta lääke otetaan. 

– Vapaan tekstin määrä vähenee eikä sinne pääse mukaan kirjoitusvirheitä. Järjestelmässä olevan rakenteisen tiedon saa helposti esiin myöhemmin, ja sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi tutkimuksissa, Häkkinen luettelee Apotin etuja.

Keväällä aloitetun kokeilun jatkosta ei ole tehty päätöstä. Suurin osa kokeiluun osallistuneista farmasisteista on palannut aiempiin työtehtäviin. Nelli Kaasalainen jatkaa kuitenkin vielä toistaiseksi työtään Tikkurilan terveysasemalla, ja hänen kollegansa Myyrmäen terveysasemalla.

Oletko saanut esihenkilöltäsi tukea työn kuormittavuuden hallintaan?