Väestön ikääntyessä kroonisten sairauksien määrä kasvaa, jolloin ennaltaehkäisevän itsehoidon merkitys korostuu. Samaan aikaan uusia lääkkeitä ja terveysteknologiaa tulee jatkuvasti markkinoille.
Nämä aiheet nousivat esiin myös FIPin (The International Pharmaceutical Federation) yleiskokouksen yhteydessä pidetyssä kongressissa, joka järjestettiin tänä vuonna Brisbanessa, Australiassa syyskuun lopulla. Kongressin teemana oli Farmasia rakentamassa terveydenhuollon kestävää tulevaisuutta – Tavoitteiden saavuttaminen vuoteen 2030 mennessä.
Farmasian tulevaisuus nähdäänkin juuri maailmanlaajuisen terveystilanteen muutoksen ytimessä: kun teknologia ja digitalisaatio vievät kehitystä eteenpäin, aikaa vapautuu potilas- ja asiakaskeskeiseen palveluun.
Suomessa moni asia on hyvin
Farmasialiiton puheenjohtaja Maija Pirttijärvi osallistui tapahtumaan nyt toista kertaa. Virallisessa roolissaan hän edustaa liittoa yleiskokouksessa.
– Yleiskokouksessa päätetään muun muassa FIP-organisaation jäsenmaksuista ja lausunnoista. Tänä vuonna päivitimme esimerkiksi FIPin linjauksia kestävästä ja vihreästä farmasiasta. Kongressi sen sijaan on avoin kaikille, hän selventää.
Tänä vuonna Pirttijärveä kiinnosti seminaariohjelmassa erityisesti teknologian, tekoälyn ja digitaalisuuden tuomat mahdollisuudet. Samaan hengenvetoon hän toteaa, kuinka epätasa-arvoisessa asemassa näissäkin asioissa eri maat globaalisti ovat.
– Meillä Suomessa ja Pohjoismaissa asiat ovat hyvin, ja meillä on paljon annettavaa esimerkiksi farmaseuttisten palveluiden ja lääkearvioinnin osalta. Mutta on myös maita, jotka ovat sotien tai luonnonkatastrofien runtelemia ja joutuvat taistelemaan siitä, kuinka he ylipäätään saavat lääkkeitä maahan ja niitä tarvitseville.
Asioita totutaan helposti tekemään omissa piireissä. Pirttijärvi kehottaakin laajentamaan näkemyksiä erilaisista käytännöistä aina, kun se on mahdollista.
– Oli hyvin herättelevää huomata, kuinka erilaisia intressejä ja systeemejä maailmalla vallitsee. Monien yhteisten haasteiden lisäksi nähtävillä on myös erottavia tekijöitä. Liittona meidän tehtävämme on pitää itsemme ajan tasalla. Silloin voimme ohjeistaa parhaalla mahdollisella tavalla myös jäsenistöämme.
Pohjoismaista synergiaa
Asemansa puolesta Pirttijärvi on mukana tekemässä päätöksiä, joilla tavoitellaan parasta koko organisaatiolle. Tästä lähtökohdasta hän pitää yhteispohjoismaista rintamaa tärkeänä. Yhteistyö koskee myös parhaiden käytäntöjen jakamista; esille on noussut jopa ajatus yhteisestä seminaarista seuraavaan, Etelä-Afrikassa pidettävään kongressiin. Samaa mieltä on myös hänen norjalainen kollegansa Birgitte Lloyd.
– Tapahtuman yksi ehdottomista kohokohdista oli tutustua pohjoismaisiin kollegoihini, jotka ovat upeita yhdistyksiensä lähettiläitä, ensimmäistä vuottaan Norjan farmasialiiton puheenjohtaja toimiva Lloyd toteaa.
– Pohjoismaissa on paljon yhteistä, mutta joka maassa on myös omat toimintatapansa mitä tulee apteekkikoulutukseen, apteekkialan tasoon ja siihen, millä tavalla apteekki nähdään osana maan terveysjärjestelmää. Näistä asioista meillä riitti paljon keskusteltavaa.
Erinomaisten kokous- ja seminaaripuitteiden ja -annin lisäksi Pirttijärvi piti arvokkaana verkostoitumiseen jäänyttä aikaa.
– Nämä tilaisuudet tarjoavat loistavat mahdollisuudet vapaalle keskustelulle kollegoiden kanssa.
– Brisbane oli upea. Kongressi oli erinomainen areena tavata muita proviisoreja ja oppia apteekkitutkimuksesta globaalilla tasolla. Odotan jo innoissani, kun Pohjoismaat kohtaavat Kööpenhaminassa vielä ennen ensi kesää, Lloyd kiittää.
Myös suomalaisten apteekkien lääkitysturvallisuustyö pääsi kongressissa esille. Apteekkariliiton Valo-ohjelmasta olivat kertomassa Apteekkariliiton lääkepoliittinen asiantuntija Sonja Kallio ja väitöskirjatutkija Emilia Mäkinen.
Farmasian käytännöissä on suuria maakohtaisia eroja
Åbo Akademissa proviisorinopintojaan tekevä farmaseutti Jouni Vuorinen sai hienon tilaisuuden osallistua FIPin kansainväliseen kongressiin Brisbanessa.
– Apteekkari Antti Koivuniemi kysyi, olisinko kiinnostunut lähtemään kongressiin. Ja minähän lähdin kuin lukkari sotaan, Vuorinen kiittelee työnantajaansa Tampereentien avoapteekissa.
Vuorista kiinnostavia teemoja olivat muun muassa syöpien lääkehoidon kehitys ja kirurginen farmasia. Mielenkiintoinen seminaari aiheesta ”military pharmacy” jäi Vuoriselta hyvästä syystä väliin: posterikilpailun palkintojenjako osui samaan aikaan.
– Olin mukana kirjoittamassa Koivuniemen mittauksiin perustuvan tutkimuksen tekstiosaa ja posterikilpailussa toimin sen esittelijänä. Kuinka paljon aikaa asiakaspalvelussa kuluu lääkeneuvontaan sijoittui avoapteekkisarjassa neljännelle sijalle, Vuorinen kertoo.
Kaukokaipuuta potevalle Vuoriselle tapahtuma tarjosi näkemystä siitä, kuinka monesta eri vinkkelistä farmasiaa voi käsitellä: monet asiat ovat yhteisiä kaikille, jotkut taas ovat hyvinkin maakohtaisia.
– Australiassa esimerkiksi apteekeissa rokotetaan, Vuorinen mainitsee, mutta ei ota siihen itse kantaa puoleen tai toiseen.
Erityisesti Vuorinen piti kuitenkin tapahtuman kansainvälisestä tunnelmasta.
– Eri kulttuuritaustoista riippumatta olemme yhtä joukkoa.
Suomalainen tutkimustyö sai huomiota Australiassa
Yliopiston Apteekissa tutkimuspäällikkönä toimiva dosentti Kari Linden oli FIPin kongressissa esittelemässä Yliopiston Apteekin ja Helsingin yliopiston kliinisen farmasian ryhmän tutkimuspostereita. Tutkimuksissa esiteltiin näkemyksiä biologisten lääkkeiden lääkevaihdosta sekä syöpäpotilaiden että kustannusten näkökulmasta.
Tutkimuksia oli tehty yhteistyössä Suomen Syöpäpotilaat ry:n, Reumaliiton sekä IBD ja muut suolistosairauspotilaat ry:n kanssa.
– Syöpäpotilastutkimukset arvioitiin kymmenen parhaan joukkoon. Tutkimusaihe on ajankohtainen, sillä vuosina 2024–2025 alkaa biologisia lääkkeitä koskeva lääkevaihto apteekeissa. Kustannuksia käsittelevä tutkimuksemme osoitti, että jopa yli 35 prosenttia biosimilaarien käyttäjistä on valmis maksamaan enemmän saadakseen alkuperäistä lääkettä. Tarve lääkeinformaatiolle on siis suuri, Linden kertoo.
Kongressissa oli mukana 750 posteria.
Linden osallistui samalla kongressin seminaariluennoille.
– Esillä oli isoja teemoja: apteekkipalvelut ja niiden kehitys, toisiinsa vahvasti kytkeytyvät digitaalisuus ja kestävä kehitys, sekä mielenkiintoisia tutkimusaiheita niin apteekki- kuin lääkehoitosektorilta. Kestoaiheena oli mukana resistenssikysymys, hän listaa.
– Mielenkiintoista oli myös kuulla Portugalin ja Indonesian esimerkit siitä, kuinka itsehoitolääkkeiden myyntidataa voidaan hyödyntää infektioepidemioiden ja potilaiden tunnistamisessa.
Linden on osallistunut FIP-kongressiin aiemminkin, ensimmäisen kerran väitöskirjatutkijana vuonna 2001. Kotiin viemisenä hänellä oli nyt paljon ajatuksia niin apteekkipalveluiden muutoksista kuin niiden rahoittamisesta.
– Maailma on täynnä tarpeita. Kyse on aina siitä, mikä on toiminnan arvo, hän pohtii.