FinPharma vahvistaa suomalaista lääketutkimusta

Kolmen yliopiston yhteistyö- ja tutkimusverkosto FinPharma kokoaa yhteen farmaseuttisen lääketutkimuksen huippuosaajat Suomessa. Yksi heistä on farmakologian ja lääkekehityksen professori Mikko Airavaara, joka kehittää uusia hoitoja aivojen rappeumasairauksiin.

Väitöstutkimus Helsingin yliopistossa, neljä vuotta työskentelyä Yhdysvalloissa arvostetussa National Institute on Drug Abuse -yksikössä, akatemiatutkijaksi Biotekniikan instituuttiin ja sieltä ryhmänjohtajaksi Helsingin yliopiston Neurotieteen tutkimuskeskukseen. Sellainen urapolku on Mikko Airavaaralla, joka aloitti tammikuussa työt farmakologian ja lääkekehityksen professorina Helsingin yliopistossa.

– Palaan nyt juurilleni farmasian tiedekuntaan, ja tänne on kiva palata. Paikka on 15 vuoden aikana muuttunut ja kehittynyt paljon, hän kertoo hymyillen.

Professuuri on osa lääketutkimuksen yhteistyö- ja tutkimusverkosto FinPharmaa, joka perustettiin viime vuoden lopulla. Kolmen yliopiston yhteinen osaamisverkosto polkaistiin käyntiin Suomen Akatemian myöntämällä profilointirahoituksella.

Verkostoon palkataan profilointirahalla seitsemän lääkekehityksen huippuosaajaa, joista neljä sijoittuu Helsingin yliopistoon ja yksi Itä-Suomen yliopistoon. Lisäksi kaksi tehtävää jaetaan Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen sekä Helsingin yliopiston ja Åbo Akademin kesken.

– Verkostoon on rekrytoitu todella kovatasoisia tutkijoita. Uskon, että meillä on mahdollisuus saada yhdessä aikaan jotain oikeasti merkittävää, Airavaara sanoo.

Tavoite: kymmenen kärkeen Euroopassa

FinPharma-tutkimusverkosto tähtää Euroopassa farmaseuttisen lääketutkimuksen kymmenen kärkeen kehittämällä lääkehoitoja keskeisiin kasvaviin terveyshaasteisiin, kuten ikääntymisen aiheuttamiin aivojen ja sydämen rappeumasairauksiin.

Mukana on uusia farmaseuttisia tutkimusaloja farmakometabolomiikasta eli lääkeaineiden aineenvaihdunnan tutkimuksesta farmaseuttiseen proteiinilääketutkimukseen sekä regeneratiiviseen farmakologiaan, joka tarkoittaa kuolleiden solujen ja kudosten uudistamista lääkeaineilla ja kantasoluilla.

– Tavoitteena on uudistaa farmaseuttista tutkimusta ja nostaa tutkimuksen tasoa entistä korkeammalle yhdessä kumppaniyliopistojemme kanssa, kuvailee FinPharma-verkoston johtaja, Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan varadekaani Jari Yli-Kauhaluoma.

Kolmantena tavoitteena on varmistaa farmaseuttisten oppiaineiden opetuksen jatkuvuus tulevaisuudessa, kun nykyiset professorit jäävät eläkkeelle.

– Kun nelivuotinen profilointirahoitus on käytetty, verkoston professoreilla on mahdollisuus jatkaa täyteen professuuriin Helsingin yliopistossa, Yli-Kauhaluoma kertoo.

Opiskelijat aiemmin tutkimuksen pariin

Mikko Airavaaran mielestä on tärkeää, että farmasian opiskelijat saataisiin houkuteltua mahdollisimman aikaisin tutkimuksen pariin. Tämä auttaisi heitä löytämään myös oman tutkimusmielenkiintonsa kohteen.

Jos opiskelijat perehtyisivät jo opiskeluaikana tutkimukseen nykyistä paremmin, heillä olisi opintojen loppuvaiheessa laajempi käsitys ja käytännön kokemusta tutkimusalasta.

– Silloin myös gradu-projektin valinta perustuisi pureskeltuun ja itse tehtyyn päätökseen, Airavaara pohtii.

Farmasian tiedekunnassa on ollut vuodesta 2015 lähtien kandivaiheen opiskelijoille tutkijalinja, jossa opiskelijat osallistuvat tutkimusryhmien toimintaan kahden kuukauden tutkimusharjoittelussa. Airavaara aloittaa nyt tämän tutkijalinjan johtajana.

– Yliopisto tarjoaa farmasian alalla aivan huikeat tutkimusmahdollisuudet. On mahdollisuuksia tehdä uusia innovaatioita ja lähteä kaupallistamaan niitä. Se vaatii vain uskoa omaan tekemiseen, hän kannustaa.

Perustutkimuksesta kaupallisiksi tuotteiksi

Airavaaran oma tutkimustyö keskittyy lääkeaineiden hermostovaikutuksiin sekä aivoinfarktin ja Parkinsonin taudin mahdollisiin uusiin lääkehoitoihin. Hänen tutkimusryhmänsä on kehittänyt geenisaksien avulla uusia menetelmiä, joilla voidaan mitata proteiinien aktiivisuutta Parkinsonin taudissa.

Ryhmän tavoitteena on kehittää uusia lääkemolekyyleja, joita voitaisiin mahdollisesti patentoida ja kaupallistaa. Yksi heidän tutkimansa molekyyli on aivoihin annosteltava CDNF-proteiini, jonka toivotaan hidastavan Parkinsonin taudin etenemistä. Lääkeaihio on parhaillaan kliinisissä kokeissa lääkeyhtiö Herantis Pharman toimesta.

– Meillä voisi olla enemmänkin tämän tyyppisiä yrityksiä, jotka perustuvat yliopistossa tehtävään perustutkimukseen. Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa tehdään selvästi enemmän faasin I kliinisiä kokeita, joissa on akateeminen tausta, Airavaara huomauttaa.

Faasin I tutkimuksissa uutta lääkemolekyyliä kokeillaan ensimmäistä kertaa ihmisillä. Sen jälkeen lääkkeen teho ja turvallisuus tulee varmistaa vielä laajemmissa faasin II ja III tutkimuksissa.

Suomella on hyvät eväät menestykseen

Airavaara näkee, että Suomella on erinomaiset edellytykset pärjätä uusien lääkkeiden kehittämisessä myös kansainvälisesti.

– Akateemisten toimijoiden ei kannata kilpailla suurten lääkeyritysten kanssa, vaan keskittyä erityisesti uusiin ratkaisuihin ja lähestymistapoihin sekä tutkimuksen laatuun, hän painottaa.

Myös Jari Yli-Kauhaluoma uskoo Suomen vahvuuksiin uusien lääkeaineiden kehittämisessä. FinPharma-verkosto vahvistaa tätä osaamista entisestään.

– On hienoa, että yksityiset ja julkiset toimijat tekevät entistä enemmän töitä yhdessä myös lääketutkimuksen parissa. Ne ajat ovat ohi, jolloin yliopistot tekivät tätä omissa lokeroissaan ja yritykset omissaan, hän kiteyttää.

FinPharma-verkosto

Lääketutkimuksen yhteistyö- ja tutkimusverkosto, johon kuuluvat kaikki Helsingin yliopiston, ItäSuomen yliopiston sekä Åbo Akademin farmaseuttisten tieteiden tutkijat.

Taustalla on Suomen Akatemian myöntämä profilointirahoitus, jolla tuetaan yliopistojen vahvuuksia ja lisätään yhteistyötä.

Helsingin yliopistossa FinPharmaan on palkattu profilointirahalla neljä uutta professoria: professori Mikko Airavaara (farmakologia ja lääkekehitys) sekä apulaisprofessorit Tiina Sikanen (farmakometabolomiikka), Michael Jeltsch (farmaseuttinen proteiinilääketutkimus) ja Merja Voutilainen (regeneratiivinen farmakologia).

Itä-Suomen yliopistossa verkostoon on palkattu yliopistotutkija Piia Kokkonen (tietokoneavusteinen lääkekehitys) sekä yliopistotutkija Tatu Lajunen (biomakromolekyylien kohdennetut saattotekniikat), jonka tehtävä on jaettu Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen kesken.

Lisäksi verkostoon palkataan professori tai apulaisprofessori, jonka alaa ovat uudet lääkeformulaatiot. Tämä tehtävä on jaettu Helsingin yliopiston ja Åbo Akademin kesken.

Lisää tietoa: helsinki.fi/verkostot/finpharma