Hyvällä mallilla

Sote-uudistuksen myötä syntyneille uusille hyvinvointialueille siirtyy järjestämisvastuu ensi vuoden alussa. Siirtymä vaikuttaa sujuvan suunnitellusti, eikä isompia kriisejä ole näköpiirissä.

Kunnat eivät enää ole vastuussa sosiaali- ja terveyspalveluista vuodesta 2023 eteenpäin. Jatkossa 21 uutta hyvinvointialuetta vastaa sote-palvelujen lisäksi myös pelastustoimesta. Lisäksi Helsinki vastaa omista toiminnoistaan omalla alueellaan.

Sosiaali- ja terveysmininsteriön osastopäällikkö Kari Hakari toteaa hyvinvointialueen olevan uusi hallinnon taso, jolle on muodostunut laaja demokraattinen, sote-palveluihin keskittyvä päätöksentekojärjestelmä. Tällaista ei ole aikaisemmin ollut.

Muutaman kuukauden päästä koittava h-hetki ei huolestuta Hakaria, joka toimii sote-uudistuksen johto- ja seurantaryhmien puheenjohtajana.

– Lähtötilanne vaikuttaa positiiviselta. Tilannekuva ennen lomia näytti rauhalliselta. Tässä vaiheessa ei ole näkyvillä mitään kriittistä, vaan järjestämisvastuu tuntuu siirtyvän turvallisesti eteenpäin.

Kuntayhtymät etunenässä

Hyvinvointialueet etenevät eri tahtia. Hakarin mukaan useimmat kuntayhtymäpohjaiset alueet ovat valmisteluissa edellä, sillä esimerkiksi palveluintegraatiota perus- ja erityistason kesken on jo tehty.

Yhdeksällä alueella on taustalla kuntayhtymä: Päijät-Hämeen, Keski-Uusimaan, Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois- sekä Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kymenlaakson ja Kainuun hyvinvointialueilla on jo muun muassa ict-järjestelmiä yhdenmukaistettu ja palkkaharmoniaa toteutettu.

Yksi murrosvaihe on elo-syyskuussa, jolloin suurin osa hyvinvointialueiden johtajista aloittaa työnsä. Ennen heitä vetovastuussa on ollut tilapäisiä johtajia.

– Nyt siirrytään muutosorganisaatiosta pysyvään organisaatioon, ja se näkyy toiminnan vakiintumisena. Johtoryhmät on valittu aiemmin yleensä sisäisenä hakuprosessina. Organisaation rakenne elää – hallintosäännöt ja johtamisjärjestelmät muotoutuvat ajan myötä.

Hyvinvointialueilla luodaan myös strategioita tulevaa toimintaa varten. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaa on jo strategiansa julkistanut, kaikki alueet kertonevat omistaan vielä syksyn aikana.

– Kyse on ensimmäisen eli muutosvaiheen strategioista. Nekin voivat vielä muuttua.

Hakarin mukaan Uudenmaan osalta hyvinvointialueiden ja HUSin työnjaosta keskustellaan. Valmistelussa on järjestämissopimus, joka on tarkoitus hyväksyä syksyn aikana.

Henkilöstöhallinto huolenaiheena

Isoimpia riskejä on edelleen ict: tietojärjestelmät voivat aiheuttaa päänvaivaa. Hakarin mukaan tämänhetkinen arvio on kuitenkin se, että ict-puoli saadaan toimimaan riittävällä tasolla. Osittain hyödynnetään myös kuntien järjestelmiä.

– Monet tehtävät valmistuvat vasta loppuvuonna, joten vasta silloin ollaan viisaampia.

Helsingin kaupungille ongelmia palkanmaksussa aiheuttanut talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmä Sarastia on keskeinen toimija myös hyvinvointialueilla. Kuntaministeri Sirpa Paatero on ottanut kantaa riskeihin, jotka hänen mukaansa pitää selvittää ennen vuodenvaihdetta. Hyvinvointialueiden resurssit ja osaaminen on varmistettava ajoissa.

Hakarikin pitää talous- ja henkilöstöhallinnon järjestämistä yhtenä haasteena. Asiaa käsitellään heti ensimmäisissä syksyn kokouksissa.

– Talous- ja henkilöstöhallintoon tulee valtavia muutoksia. Se vaatii resursseja, osaamista ja roolien uudelleen arviointia. Perehtyminen vie aikaa, mutta Helsingin pohjalta osataan jo varautua. Alueiden näkökulmasta on hyvä asia, että pystytään jo tunnistamaan epäonnistumisen paikat.

Lääkehuolto kuten ennenkin

Talouskin puhututtaa.

– Toimeenpanon rahoitukseen ollaan pääosin tyytyväisiä, mutta vuoden 2023 budjetit tuovat haasteita, eli miten saadaan koottua budjetti olemassa olevalla rahoituksella. Tilannetta seurataan ja arvioidaan ensi vuoden aikana – jos rahat eivät riitä, järjestelmässä on mekanismeja lisärahoitukseen. Mitään lisäraha-automaattia ei kuitenkaan ole olemassa.

Haasteena ovat myös henkilöstöresurssit. Työmarkkinatilanne vaikuttaa väistämättä. Hakarin mukaan alueilla kuitenkin seurataan tarkkaan henkilöstömitoitusta ja ennakointi pienentää riskiä.

– Jo valmisteluvaiheessa mietitään vakituisen, pysyvän henkilöstön riittävyyttä ja jaksamista.

Riskienhallintaa on tehty ja mahdolliset vuodenvaihteessa ilmenevät häiriöt on tunnistettu. Esimerkiksi Pohjanmaan hyvinvointikuntayhtymältä tämän vuoden alussa ilmenneistä ongelmista on saatu tietoa ja niistä osataan ottaa opiksi. Siellä jäi alkuvuodesta palkkoja maksamatta.

Lääkehuolto järjestetään jatkossa kuten ennenkin. Lääkehuollon kokonaisuutta kuitenkin uudistetaan pitkäjänteisesti STM:n tiekartan mukaisesti.

– Kansallisessa tilannekuvassa lääkehuolto ei ole suurempia seurattavia asioita. Kun järjestämisvastuu siirtyy, kaikki jatkunee ennallaan. Miltään alueelta ei ole noussut akuuttia muutostarvetta suoraan soten toimeenpanoon liittyen, mikä toivottavasti tarkoittaa hyvää.