Isojako edessä?

Ovatko apteekit matkalla kohti vapaata kilpailua? Vuosien varrella on puhuttu monopoli-, oligopoli- ja kartellimeiningistä. Alan vapautuessa ketjuuntuminen näyttää ilmiselvältä, mutta keskittymisen voi välttää.

Apteekkiala on maalitaulu, jota osoittavat sormellaan monet tahot, kuten Päivittäistavarakauppa ry, Kuluttaja- ja kilpailuvirasto sekä poliitikot säännöllisin väliajoin.

Ärhäkkä meilipidetulva ryöpsähti otsikoihin muun muassa neljä vuotta sitten, kun vihreiden silloinen kansanedustaja Antero Vartia latasi pöydälle reseptilääkkeiden hintaerot Suomen ja Ruotsin välillä. Jos hinnat laskisivat täällä viisi prosenttia eli samalle tasolle kuin naapurimaassa, valtio säästäisi Vartian laskelmien mukaan 87 miljoonaa euroa vuodessa.

Apteekkariliitto kiisti väitteet kuittaamalla, että vähittäishintojen vertailussa ei ole järkeä, koska tukkuhinnat, verot ja korvausjärjestelmä ovat erilaiset.

Eipäs juupas –mittelöä on vuosien varrella nähty ja selvityksiä tehty iso pino. Apteekkareilla on kroisos­pennosten leima otsassa, mutta se saattaa muuttua, jos Amazonin kaltaiset verkkokauppajätit valtaavat lääke­markkinat.

Viime hallituskaudella sääntelyä on purettu kauppojen aukiolojen, taksilupien sekä alkoholilain osalta, mutta aika loppui kesken eikä eduskunta ehtinyt käsitellä apteekkialan lainmuutoksia.

Selvitystyö lääkkeen vähittäishinnasta sekä sen jakelusta on käynnistymässä. Sen pohjalta arvioidaan sääntelyn ja omistuspohjan muutoksia.

Kilpailun voittajat

Laskisivatko lääkkeiden vähittäishinnat, jos kilpailu vapautuisi? Akavan ekonomisti Pasi Sorjonen uskoo, että osakeyhtiömuotoisena apteekit ketjuuntuisivat pohjoismaiseen tapaan.

– Todennäköisesti ainakin K- ja S-kaupat sekä Oriola ja Tamro kiinnostuisivat ostamaan markkinoilta apteekkeja, Sorjonen sanoo.

Talousteorian perusteella hintojen pitäisi laskea, koska suuremmalla massalla syntyy kustannustehokkuutta esimerkiksi jakelussa ja varastoinnissa. Jos ketjut eivät siirrä alennusta vähittäishintoihin, kilpailu  Sorjosen mukaan tyssäisi ja kuluttaja saisi nuolla näppejään.

Ruotsissa hinnat putosivat sääntelyn purkamisen jälkeen, mutta ala siirtyi samaan aikaan käyttämään viitehintoja, joten vaikutus jäi sen vuoksi pieneksi.

– Syynä on ollut muun muassa reseptilääkkeiden hinnoittelun muuttuminen, Fimean kehittämissuunnittelija Leena Reinikainen sanoo.

Vähittäishinta syntyy teollisuuden ja viranomaisten neuvottelemasta tukkuhinnasta ja sen päälle lisätään kate, jonka määrää lääketaksa-asetus sekä arvonlisävero.

Fimea on viime vuonna selvittänyt, millaista tutkimustietoa Euroopassa on sääntelyn purkamisesta. Lääkkeiden hintojen vertaileminen maiden välillä on Reinikaisen mukaan vaikeaa.

Jos hallituksen esitys itsehoitotuotteiden enimmäsihinnasta olisi toteutunut ja apteekit ovat valmiita leikkaamaan omia katteitaan, kuluttajat voivat ainakin siinä tapauksessa saada edullisempia tuotteita.

Työpaikkojen tulva

Hyviä uutisia on tiedossa farmaseuteille ja myös proviisoreille, jos Avance Asianajotoimiston ekonomisti Petri Rouvisen ja hänen kollegoidensa raportti apteekkialan sääntelyn lieventämisestä toteutuu.

– Emme puhu purkamisesta, vaan järkevistä ja toteuttamiskelpoisista ratkaisuista, kuten määrän, sijainnin ja omistuksen säädöksistä, Rouvinen sanoo.

Koska apteekkiala on hänen mukaansa hyvästä syystä säännelty, monelta osin raportissa ei siihen kajota. Jakelukanavien pitää olla aukottomat. Sen vuoksi Rouvisen mielestä on tärkeää, että ohjakset säilyvät Fimean käsissä.

– Mutta ehdotamme toisaalta tiukennusta esimerkiksi siirtymällä lupamenettelyn tarveharkinnasta toimijakohtaiseen sopimusmalliin. Fimea ei enää päättäisi luvista, Rouvinen kertoo.

Apteekin saisi perustaa kuka tahansa ehdot täyttävä yrittäjä lukuun ottamatta lääkeyrityksiä. Jokaisessa apteekissa pitäisi olla vähintään yksi proviisori, joka farmaseuttien ohella hoitaisi kivijalka- ja verkkoneuvontaa.

– Markkinoille ilmaantuisi noin 11 prosenttia eli satakunta uutta apteekkia. Itsehoitolääkkeiden hinnat alenisivat viisi prosenttia, Rouvinen arvioi.

Tämä merkitsisi farmaseuteille arvion mukaan tuhatta uutta työpaikkaa. Hän pitäisi itsehoitolääkkeet apteekissa lääkitysturvallisuuden takaamiseksi.

Omistusmuoto olisi vapaa, myös ulkomaalaisille. Ketjuuntuminen olisi ilmiselvää eikä hän näe siinä ongelmia, ainakin yksi ketjuista olisi todennäköisesti yrittäjävetoinen. Ylipäätään ketjuja olisi lopulta useita ja itsenäisten yrittäjienkin apteekkeja jäisi runsaasti, joten Rouvisen mukaan liialta keskittymiseltä vältyttäisiin. Apteekkitiloissa toimivan erillisyhtiön hän pitäisi apteekkiveron alla.
Myöskään alueellinen peitto ei olisi uhattuna. Sitä tukisivat sekä syrjäseutujen varsin hyvä kannattavuus että progressiivinen apteekkivero.

– Sääntelyn lieventäminen parantaisi apteekkipalveluiden saavutettavuutta ja toisi markkinoille kotikuljetusten kaltaisia uusia toimintatapoja, eivätkä lääketurvallisuus ja työpaikat olisi uhattuina.

Lääkitysturvallisuus edellä

Jos hallituksen esitykset olisivat toteutuneet, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealla on vapaammat kädet lupien myöntämisessä. Toissa vuonna lupaviranomainen teki päätöksen 11 uuden apteekin perustamisesta, mutta vain yksi avasi ovensa.

– Apteekkarit suojelevat liiketoimin­tojaan ja saattavat saada torpattua pariksikin vuodeksi kilpailijoiden tulon, sanoo Fimean kehittämissuunnittelija Leena Reinikainen.

Suomessa oli vuoden 2017 lopussa yhteensä 812 lääkkeitä myyviä toimipisteitä. Luku sisältää myös kaksi Yliopiston Apteekkia sivuapteekkeineen. Väestöön suhtautettuna tämä merkitsee lähes 6 800 asukasta yhtä pää- tai sivuapteekkia kohden.

Fimea on tähän mennessä päättänyt myös sijainninohjauksesta. Apteekkarien joukosta on kuulunut huolestuneisuutta siitä, että jos tästä luovutaan, isommat markkinapaikat söisivät pienet.
Useimmat tutkijat eikä myöskään Fimea lähtisi siivoamaan sääntelyä alalta kokonaan, sillä lääketurvallisuus sekä lääkkeiden saatavuus painavat vaakakupissa. Lisäksi pitää Reinikaisen mukaan varmistaa lääkitysturvallisuus ja huolehtia myös apteekkipalveluiden ja farmaseuttisen osaamisen riittävästä saatavuudesta.

Lääkealan uudistusta selvittänyt entinen sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä, joka perää kunnollista hintakilpailua ja reseptivapaiden lääkkeiden myynnin vapauttamista kauppoihin, sekä Akateemista talousblogia kirjoittava professori Ari Hyytinen menisivät ehdotuksissaan muita pidemmälle.

– Ruotsissa apteekkien määrän alkuajan reipasta kasvua seurasi alasajoja. Vuodesta 2009 lähtien siellä on kuka tahansa voinut omistaa apteekin lääkäriä ja lääkeyritystä lukuun ottamatta; määrää ja sijaintia ei rajoiteta; korvausjärjestelmän piiriin kuuluvilla itsehoitolääkkeillä on enimmäishinta ja niitä voi myydä muuallakin kuin apteekissa, taustoittaa Reinikainen.

Osa marketeissa myynnissä olleista särkylääkkeistä jouduttiin siirtämään kuitenkin takaisin apteekkeihin, sillä esimerkiksi parasetamolista johtuvat myrkytystapaukset kasvoivat Reinikaisen mukaan muutamassa vuodessa 40 prosenttia.

Apteekkari on yrittäjien aatelia

Apteekeilla menee Suomessa niin hyvin, että tunkua lääkemarkkinoille riittää. Pörssiyhtiöt Kesko ja Oriola ottivat varaslähdön ja perustivat liian aikaisin vapautuville lääkemarkkinoille tähtäävän Hehku-ketjun, joka ei saanut ilmaa siipien alle.

Apteekkialan kannattavuus on hyvä eivätkä suhdanteet sitä juuri heilauta. Lääkkeiden myynti on noin kolme miljardia euroa vuodessa ja kasvua pukkaa noin kolmen prosentin tahtiin.

Toiminnan vakaus perustuu tiukkaan viranomaisääntelyyn ja tämän vuoksi apteekkareilla on vähemmän riskiä kuin muilla yrittäjillä.

Lisäksi niiden liikevoittoprosentti näyttää kaksinkertaiselta muiden toimialojen yrittäjiin verrattuna, selviää Fimean ja professori Ari Hyytisen selvityksestä.

Apteekit päihittivät myös vähittäiskaupan liikevoittoprosenttivertailussa 7–2,5. Apteekkarin palkkaa ei ole tässä huomioitu.

Koska apteekit toimivat toistaiseksi toiminimellä ja apteekkarit maksavat veroa pääosin ansiotuloprosentin mukaan ja pienemmän osan pääomatuloverona, liikevoitto katsotaan ansiotuloksi.

Fimeassa lasketaan kehittämissuunnittelija Leena Reinikaisen mukaan apteekkarin vuosiansiota kolmella eri mallilla.

Yli kolmasosa apteekkareista saa ison palkkapussin myös samoissa tiloissa toimivista osakeyhtiöistä. Apteekkien määrä ilman Yliopiston Apteekkeja on 616 ja erillisyhtiöitä on 200, selviää Fimean Apteekkien tilinpäätösanalyysi vuosilta 2014–2017 -selvityksestä.

Erillisyhtiöissä myydään muun muassa terveydenhuolto- ja kosmetiikkatuotteita, elintarvikkeina myytäviä vitamiineja ja ravintolisiä, nikotiinivalmisteita ja Tax Free -tuotteita.

– Apteekin liikevaihto saa sisältää ainoastaan 20 prosenttia muuta myyntiä, minkä jälkeen se on apteekkiveron alaista. Täysin laillista verosuunnittelua, Reinikainen toteaa.

Erillisyhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2017 oli 173,6 miljoonaa euroa ja keskiarvo 0,87 miljoonaa euroa. Yhteenlaskettu liikevaihto on kasvanut noin 27 prosenttia.

Tuotemyynnin lisäksi monissa yhtiöissä on käytössä Terveys­piste-konsepti, jolloin Valviran luvalla voi myydä esimerkiksi sairaanhoitopalveluja.

– Osakeyhtiöt myös vuokraavat apteekeille henkilöstöä, toimi­tiloja tai apteekkirobotteja. Joissakin on myös sijoitustoimintaa ja huoneis­tojen vuokrauksia, Reinikainen kuvailee.

Apteekki toiminimellä ja erillisyhtiö osakeyhtiönä on apteekkarille hyvää bisnestä. Erillisyhtiöiden tuotteet voidaan hinnoitella vapaasti.

Isoveljen perässä?

› Ruotsissa apteekit vapautettiin sääntelystä vuonna 2009 purkamalla valtion apteekkimonopoli. Apteekkien määrä lisääntyi aluksi voimakkaasti. Sittemmin niitä on myös suljettu. Markkinoilla on voimakasta ketjuuntumista, viisi isoa ketjua. Neuvonta on huonontunut. Myrkytystapausten vuoksi osa särkylääkkeistä siirrettiin 2015 takaisin apteekkiin.

› Norjassa kilpailu vapautettiin lähes täysin 2001. Lääkkeillä on kattohinnat. Omistus on vapaata muille kuin lääkäreille ja lääkeyrityksille. Useita kuntia on ilman apteekkia. Määrä on tuplaantunut ja hinnat laskeneet.

› Islannissa sääntelyä purettiin jo 1996. Apteekkien sijaintia ja määrää ei rajoitettu vuodesta 2017 lähtien ja alennuksesta annettavat lääkkeet sallittiin.

› Virossa omistajuus palautuu takaisin proviisoreille 2020. Apteekkimarkkinat olivat laajentuneet liikaa.

Mistä on kysymys?

› Apteekkiluvan voi omistaa vain proviisori ja se on henkilökohtainen.

› Ainoa omistustapa on toiminimi ja verotus on ansiotuloverotus. Jos apteekista tulisi osakeyhtiö, veroprosentti laskisi keskimääräisestä 45 prosentista 20:een.

› Itsehoitolääkkeitä voi myydä alennuksella kanta-asiakkaille jo nyt. STM tiekartassa on esitelty malli itsehoitolääkkeen enimmäis­hinnasta, jolloin alennus olisi pois apteekin katteesta, mutta tuote edullisempi.

› Kaikilla apteekeilla on samat kiveen hakatut lääkkeiden vähittäismyyntihinnat.

› Jos alan kilpailu vapautuu, S- ja K-ryhmiä sekä Oriolaa ja Tamroa kiinnostaisi todennäköisesti ketjuuntuminen. Talousteorian mukaan hinnat voisivat laskea, jos alhaisempi hinta siirtyisi vähittäishintoihin.

› Sääntelyn purkamisen perusteita ovat Pohjoismaissa olleet lääkkeiden saatavuuden parantaminen sekä hintojen alentaminen.

› Suomessa farmaseutit ja proviisorit ovat hyvin työllistettyjä ja työttömiä on vähän.

Kommentoi

  • * Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia Viestisi ei näy julkisesti

Potilasturvallisuuspäivillä pohdittiin lääkitysturvallisuutta

Lääke- ja lääkitysturvallisuus nousivat esille myös Potilasturvallisuuspäivillä. Sähköiset reseptit ovat parantaneet turvallisuutta huomattavasti.

Teemakoulutus – kohtaamisia ja läsnäoloa

Jyväskylä tarjosi sopivat puitteet teemakoulutukselle, joka järjestettiin lokakuun lopussa. Paikalla oli miltei sata farmasia-alan osaajaa.

Kunta-alan palkkausjärjestelmä koostuu eri palkan osista

Palkka määräytyy tehtävänkuvan ja työkokemuksen perusteella. Työnantaja voi palkita hyvän työsuorituksen määrittelemällä myös henkilökohtaisen lisän tai tulospalkkion osaksi palkkausta.

Oletko törmännyt työssäsi lääkeväärennöksiin?