Itä-Suomen yliopiston farmasian opetuksessa näkyy edelleen laitoksen perustajien visionäärisyys, apteekkien tarpeet nykyhetkenä ja kansalliset tulevaisuudenkuvat.
Kaiken keskellä laitosjohtaja, professori Jarkko Ketolainen ja koulutuksen kehittämisestä vastaava lehtori, farmasian tohtori Krista Laine sanovat, että koulutusohjelmissa näkyy myös laitoksen nykyisen henkilökunnan kädenjälki.
– Koulutuksesta saatavan osaamisen tulee olla ajanmukaista ja katsoa tulevaan, mutta myös opiskelijoiden hyvinvointi on tärkeää. Ei täällä paijata, mutta haluamme olla inhimillinen opinahjo, Ketolainen sanoo.
Sen saavuttamiseksi erilaisia kohtaamisia pidetään korkeassa arvossa. Proviisoriopintoihin on hiljattain lisätty kaikille yhteisiä opintojaksoja, jotta tulevat proviisorit kohtaavat edelleen toisensa. Ketolainen sanoo, että opiskeluaikana syntyneet verkostot ovat kantaneet pitkälle työelämässä.
– Korjaamme nyt koronasulkujen aikaista opiskeluhyvinvoinnin laskua. Haluamme pitää opiskelijat kampuksella kehittämässä vuorovaikutus- ja viestintätaitoja. Täytyy muistaa, että etenkin sairaala-apteekissa myös kädentaidot ovat edelleen tärkeitä.
Sisäänottomäärät ovat moninkertaistuneet Ketolaisen omasta fuksivuodesta 1983 ja ovat ehtineet kasvaa Laineenkin aloitusvuodesta 1994.
”Työtä potilaan parhaaksi”
Laitoksen perustajien avarakatseisuus näkyy Itä-Suomen yliopistossa edelleen. Ketolainen huomauttaa, että moni- ja poikkitieteellisyys ja kliinisen farmasian mukanaolo löytyvät alkuperäisistä suunnitelmista. Kliininen farmasia on ollut proviisoritutkinnon oma opintosuuntansa nyt vuoden verran. Moniammatillisuus korostui neljä vuotta sitten farmaseuttien tutkintouudistuksessa.
– Maailma muuttuu ja farmasia sen mukana, mutta tavoite ja tahtotila ovat samat kuin 50 vuotta sitten – työtä tehdään potilaan parhaaksi, Ketolainen sanoo.
Seuraavaksi molemmat haluaisivat nähdä apteekkisektorin integroituvan tiiviimmin terveydenhoitojärjestelmään. Tämä muutos on yksi farmasian koulutuksen tulevaisuutta ajava voima.
– Farmaseuttien ja proviisorien osaamista voisi hyödyntää nykyistä laajemmin, Ketolainen sanoo.
Savolla on oma painoarvonsa
Farmasian opintosuunnitelma peilaa ympäröivää yhteiskuntaa jatkuvasti. Sidosryhmät ovat varsin laajakirjoiset. Proviisoriopintoihin voi löytää yhteispohjoismaisia elementtejä. Kansalliselle tasolla vuoropuhelua käydään säännöllisesti Apteekkariliiton, Farmasialiiton, Fimean, Lääketeollisuus ry:n sekä Helsingin Yliopiston ja Åbo Akademin farmasian koulutusyksiköiden kanssa.
– Savon apteekkariyhdistyksen kautta saamme todella hyvin suodattamatonta lattiatason informaatiota. Lisäksi suoraa palautetta saamme opiskelijoilta heti, kun he menevät ensimmäiseen harjoitteluunsa apteekkiin.
Suomen ainoat opetusproviisorit
Farmasian tohtorit Hanna Kauppinen ja Niina Nyberg ovat Suomen toistaiseksi ainoat opetusproviisorit. He jakavat työaikansa Itä-Suomen yliopiston opetustyön ja Itä-Suomen yliopiston apteekin kehitystehtävien välillä. Opetusproviisorit hyödyntävät suoraa yhteyttä apteekkiin työelämälähtöisessä opetustyössä.
Kauppinen ja Nyberg sanovat, että apteekissa kehitystyö tuottaa uusia palveluita ja johdattaa ajantasaisen tutkimustiedon nopeasti sen työarkeen. Opetusproviisorien ansiosta hoitopalveluille syntyy esimerkiksi uusia lääkehoidon arvioinnin ja lääkitysturvan palveluita.
Myös proviisoriopiskelijat tekevät kehitystyötä pro gradu -tutkielmissaan.
– Farmasian ammattilaisten äärimmäisen suuri ja hyvä tietotaito on alikäytettyä. Tätä asiantuntijuutta haluamme viedä seuraavaksi sote-kentälle, Kauppinen sanoo.
Työn jakaantuminen apteekin ja yliopiston välillä tekee yhteistyöstä saumatonta. Opetusproviisorit kouluttavat apteekin henkilökuntaa ja vastavuoroisesti apteekista jalkaudutaan luennoimaan.
– Apteekin eläinlääkintävastaava näyttää kirjaimellisesti kuvaa eläinlääkintähyllystä ja kertoo ketä asiakkaat ovat, mitä tuotteista kysytään ja mitä eläinlääkintä tarkoittaa apteekin näkökulmasta, Nyberg vertaa.
Kliinisen farmasian vahva asema
Kliinisen farmasian asema vahvistui vuosi sitten Itä-Suomen yliopistossa sen vakiintuessa omaksi proviisorikoulutuksen opintosuunnaksi. Sen vastuuhenkilö, farmasian tohtori Miia Tiihonen sanoo, että opintojen keskittäminen on ollut sekä opiskelijoiden että työelämän toiveena.
Muutos vahvistaa kliinisen farmasian osuutta lääkitys- ja potilasturvallisuuden varmentamisessa. Kansallisen asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian tavoitteena on tehdä Suomesta mallimaa vuoteen 2026 mennessä. Kliinisen farmasian osaajien nähdään työllistyvän esimerkiksi lääkitysturvallisuuden koordinaatiotehtäviin hyvinvointialueilla.
Farmasian erikoistumiskoulutukset hakevat pysyvää rahoitusta
Farmasian alalla tarjolla olevien erikoistumiskoulutusten (teollisuus- sekä apteekki- ja sairaalafarmasia) jatko on uhattuna niiden rahoituksen päätyttyä. Itä-Suomen yliopisto ja Helsingin yliopisto ovat yhdessä järjestäneet apteekki- ja sairaalafarmasian erikoistumiskoulutusta, joka on tuottanut monipuolista osaamista apteekkien lisäksi myös hyvinvointialueiden toiminnan ja kehittämisen tueksi. Itä-Suomen Yliopiston lehtori, farmasian tohtori Kati Sepponen sanoo, että koulutuksen hankerahoitus päättyi vuoden 2020 lopussa. Koulutus etsii nyt pysyvää rahoitusta.
Sepponen sanoo, ettei koulutus tuota uutta osaamista pelkästään osallistujalle itselleen, vaan siitä hyötyy myös osallistujan oma organisaatio ja terveydenhuolto laajemminkin. Opinnot ja opiskelijoiden tekemät kehittämisprojektit lisäävät muun muassa kliinisen farmasian osaamista ja sitä kautta esimerkiksi lääkitysturvallisuutta avohoidossa, kotihoidossa ja hoivakodeissa.
– Hyvinvointialueiden odotetaan lisäävän yhteistyötä farmasian asiantuntijoiden kanssa ja erikoistumiskoulutuksen käyneillä on valmiudet juuri siihen.
Hankerahoituksen päättymisen jälkeen vuonna 2021 koulutukseen ei otettu uusia opiskelijoita. Syksyllä 2022 Itä-Suomen yliopistossa aloitti kahdeksan uutta opiskelijaa ja tänä syksynä aloittajia on yhdeksän.
Opiskelemaan hakeutuu työuran eri vaiheissa olevia farmaseutteja ja proviisoreita, jotka haluavat kehittää omaa osaamistaan ja organisaationsa toimintaa sekä uramahdollisuuksiaan.
– Esimerkiksi proviisorilla saattaa olla suunnitelmissa oma apteekki tai farmaseutilla entistä vastuullisemmat työtehtävät, Sepponen sanoo.
Pakopelistä opetusmenetelmä
Farmasian laitoksen opetusmenetelmät sopeutuvat nopeasti muuttuvaan apteekkialaan. Työelämälähtöinen opetussuunnitelma näkyy kenties innovatiivisimmillaan vuonna 2021 opetussuunnitelman osaksi otetussa pakopelissä.
Opintojen loppuvaiheen farmaseuttiopiskelijoiden pakopeli vie ryhmän tosielämän laboratoriotyön tilanteeseen, joka heidän on ratkaistava.
Taustamusiikin ja valotehosteiden höystämä tilanne auttaa uppoutumaan ratkaisuun, kertovat farmasian laitoksen opetuksen kehittämisestä vastaavat yliopistonlehtorit Krista Laine ja Tarja Toropainen.
Tunnelma ja pelillisyys eivät kuitenkaan ole läsnä viihdearvon takia. Laine sanoo, että pelin suunnittelussa osaamistavoitteet ovat tiukasti mukana: Pelillisyys auttaa oppimisessa.
Vertaisopetusta ja käänteisen oppimisen menetelmiä. Farmasian laitoksen opetusmenetelmät kehittyvät alan odotusten mukaisesti. Käännekohtana voidaan pitää vuotta 2016, jolloin strategiassa korostui muuttuvan maailman ja työelämän eri sektoreiden seuranta.
Sittemmin laitoksella on hyödynnetty luentojen, laboratoriotyöskentelyn ja ryhmätöiden lisäksi vertaisopetusta ja käänteisen oppimisen menetelmää. Syväoppimisen painotuksella varmistetaan, että opitut asiat jäävät mieleen vielä tenttipäivien jälkeenkin.
Opiskelu on myös moniammatillista: esimerkiksi farmakologian opintojaksot suoritetaan yhdessä lääketieteen, hammaslääketieteen ja ravitsemustieteen opiskelijoiden kanssa.