Eurooppalaisen sairaalafarmasian kattojärjestön European Association of Hospital Pharmacistsin (EAHP) vuonna 2014 julkaisemat eurooppalaiset sairaalafarmasian lauselmat tiivistävät alan toimijoiden yhteisen näkemyksen siitä, mitkä ovat Euroopan maiden terveydenhuoltojärjestelmien tavoitteet sairaalafarmasian palveluiden tuottamisessa, sisällössä ja toteuttamisessa. Lauselmat julkaistiin suomenkielisinä vuonna 2017, jotta niitä olisi helpompi viedä suomalaisiin käytäntöihin.
– Eurooppalaiset sairaalafarmasian lauselmat edustavat sitä tavoitetta, jota kohti meidän mielestämme jokaisen eurooppalaisen terveydenhuoltojärjestelmän tulisi pyrkiä tuottaessaan sairaalafarmasian palveluita parempien hoitotulosten saavuttamiseksi, sanoo EAHP-järjestön presidentti Petr Horák.
Vuonna 2018 lanseeratun online-itsearviointityökalun avulla sairaala-apteekit voivat rakentaa organisaatiolleen selkeän toimintasuunnitelman tarvittavien kehittämistoimenpiteiden toteuttamiseksi.
– SAT-itsearviointityökalu (Self Assessment Tool for Hospital Pharmacists) kehitettiin jäsentemme avustuksella vuosien 2016 ja 2017 aikana ja käynnistettiin vuonna 2018 vuoden kestävän
testijakson jälkeen. Sen avulla voidaan määrittää sairaala-apteekkien ja lääkekeskusten kehitystarpeiden painopistealueet ja luoda jokaiselle sairaalalle organisaatiokohtaiset toimintasuunnitelmat ottaen huomioon organisaation prioriteetit ja tarpeet, Horák kertoo.
Alan yleiskuva selville
Itsearviointityökalu auttaa sairaalaapteekkareita ja lääkekeskusten johdossa toimivia tahoja ymmärtämään lauselmien sisältöä paremmin. Lisäksi se auttaa alan toimijoita siirtymään kohti nykyaikaisempaa ja turvallisempaa sairaalafarmasiaa.
– Samalla se tarjoaa kansallisille farmasiayhdistyksille ja EAHP:lle paremman kuvan alan tilasta Euroopassa sekä auttaa näin muodostamaan paremman yleiskuvan esimerkiksi siitä, mitkä alueet kaipaavat parannuksia kansallisella ja kansainvälisellä tasolla, Horák muotoilee.
Horákin mukaan tunnistamalla alan toimijoiden kehitystarpeet EAHP ja kansalliset yhdistykset pystyvät esimerkiksi tarjoamissaan koulutuksissa ottamaan nämä tarpeet paremmin huomioon.
Kotimaiset tutkimukset puuttuvat
Proviisorin ja Euroopan sairaalalauselmien lähettiläänä Suomessa toimivan Väinö Vähämäen mukaan Suomessa on jo saatu kliinistä farmasiaa, osastofarmasiaa ja lääkitysturvallisuutta vietyä
hyvin eteenpäin viime vuosina. Yhä edelleen meiltä puuttuu kuitenkin kansallinen tutkimus, jossa tutkittaisiin lääkitysturvallisuuden kehittämisen ja kliinisen farmasian laajemman käyttöönoton
vaikutusta potilaiden hoidon kustannustehokkuuteen.
– Kansainvälisiä tutkimuksia on jo jonkin verran tästä aiheesta. Niissä on todettu, että kliiniseen farmasiaan ja lääkitysturvallisuuteen liittyvä toiminta on hyvin kustannustehokasta toimintaa, Vähämäki sanoo.
– Jos potilaalle tehdään esimerkiksi lääkityksen ajantasaisuuden arviointi, niin pienentääkö se potilaan riskiä päätyä lääkehoitoon liittyvästäsyystä sairaalahoitoon myöhemmässä vaiheessa myös Suomessa? Tätä selvittämällä voisimme pyrkiä välttämään ehkäistävissä olevia sairaalakäyntejä lisäämällä kliinisen farmasian palveluita kattavasti ja samalla säästää vuodeosastopaikkoja sellaisille, jotka niitä oikeasti tarvitsevat, ja sellaisista syistä, joita ei voida ennaltaehkäistä, Vähämäki jatkaa.
Ehdotus organisaation kehitystarpeista
Vähämäki korostaa, että eurooppalaiset sairaalafarmasian lauselmat ovat varsin laajat, eikä kaikkia tarvittavia uudistuksia ole tarkoitus toteuttaa kerralla.
– Itsearviointityökalua hyödyntäessään sairaala-apteekki voi valita vaikkapa kolme kohtaa, joita se haluaa kehittää vuoden aikana, ja sitten vuoden päästä toteuttaa itsearviointi uudelleen, Vähämäki sanoo.
Online-itsearvioinnin tekemiseen menee puolesta tunnista tuntiin. Tämän jälkeen itsearviointityökalu antaa ehdotuksen, mitä asioita pitäisi organisaatiossa esimerkiksi seuraavan vuoden aikana kehittää.
– Sairaalafarmasiaa on hyvä kehittää Suomessa samaan suuntaan. Itsearviointityökalu helpottaa suunnan löytymistä, Vähämäki korostaa.
Käyttö Suomessa toistaiseksi vähäistä
Horákin mukaan tähän mennessä noin 400 eurooppalaista sairaala-apteekkia on arvioinut toimintaansa itsearviointityökalulla.
– Työkalun mainostamiseen tähtäävä kampanja käynnistettiin syksyllä 2019, mutta COVID-19:n vuoksi työkalun mainostamista lykättiin maaliskuussa 2020. Suunnitelmassamme on käynnistää kampanja uudelleen syyskuussa, mikäli pandemiatilanne sen sallii, Horák sanoo.
Väinö Vähämäki muistuttaa, että itsearviointityökalu koskee myös lääkekeskuksia. Tällöin lääkekeskuksen johtaja on avainasemassa itsearvioinnin tekemisessä.
Toistaiseksi vasta pieni osa Suomen sairaala-apteekeista ja lääkekeskuksista on hyödyntänyt online-työkalua, vaikka sen käyttö on helppoa ja koulutusta on saatavilla englannin kielellä esimerkiksi Youtuben kautta.
– Kyllä meidän suomalaistenkin kannattaa hyödyntää työkalua, sillä se on kuitenkin Euroopan laajuisesti tehty todella suurella työllä sairaala-apteekkien ja lääkekeskusten toiminnan kehittämiseksi. Jos konsulttifirmalta tilaisi vastaavanlaisen työkalun, niin hintalappu olisi kyllä kova, Vähämäki sanoo.
Itsearviointityökalu on saatavana osoitteessa sat.eahp.eu