Jussi Tervonen on kiinnostunut sanoista. Kiinnostus juontaa juurensa lapsuuteen Vilppulan Kolhossa ja veljien Pahkasika-lehtiin. Toinen Tervosen vahva piirre on kyky soveltaa aiemmin opittua uudella tavalla. Kun nämä ominaisuudet yhdistyvät, voi luontevasti solahtaa tulkin, koordinaattorin ja neuvonantajan rooliin.
Ja niin Tervoselle on käynyt. Työelämässä hän on usein tilanteissa, joissa selittää mutkikkaita asioita eri kohderyhmille näille sopivin sanoin.
– Olen eräänlainen farmasian tulkki, hän nauraa.
Yksinkertaistetusti se voi tarkoittaa tätä: Tervonen kutsutaan paikalle, kun aloitetaan uusi projekti, vaikkapa rakennustyömaa. Hän perehtyy suunnitelmiin ja kertoo sitten arkkitehdeille, insinööreille tai vaikka fyysikoille ja ylilääkäreille, mitä projekti tarkoittaa farmasian ja eri säädösten kannalta. Eli mitä käytännössä vaatii, että lääkkeenvalmistukseen käytettävä tila on helposti siivottavissa tai miten esimerkiksi CE-todistusta varten todennetaan hengitysilman hyvä laatu.
Osaamiselle on kysyntää. Tervonen on ollut käynnistämässä mittavia projekteja KYSissä ja HUSissa sekä konsultoinut esimerkiksi Kotkan ja Lappeenrannan sairaaloiden sekä TAYSin remontteja. Hän on myös kysytty luennoitsija niin oppilaitoksissa kuin yrityksissäkin.
Selkeää koulutusväylää Tervosen kaltaisille farmasian tulkeille ei ole. Hän itse on päätynyt asemaansa monivaiheisen kouluttautumis- ja urapolun kautta.
Haapamäen lukiosta ylioppilaaksi kirjoittanut Tervonen lähti Kuopioon opiskelemaan farmasiaa opinto-ohjaajan suosituksesta.
– En ollut alasta koskaan kuullutkaan, mutta muistelen joskus lapsena käyneeni äidin kanssa apteekissa. Olin kiinnostunut luonnontieteistä, mutta kemia tai fysiikka eivät kiinnostaneet
tarpeeksi, eikä lääketiedekään sellaisenaan. Farmasian ala yhdistää kuitenkin monenlaista, ja kaikesta pitää tietää ainakin vähän.
Kuopiossa Tervonen vietti aktiivista opiskelijaelämää ja oli mukana ainejärjestön ja ylioppilaskunnan toiminnassa. Opiskeluajoilta mukaan jäi oppien lisäksi tukku kavereita, joita hän tapaa edelleen vuosittain.
Tervonen valmistui proviisoriksi 2004. Hän opiskeli myös lääketieteellistä fysiikkaa ja tekniikkaa sekä aloitti väitöstutkimuksen antimikrobisten peptidien mittausmenetelmistä, mutta talouden taantuma 2008 lopetti tutkimuksen rahoituksen.
Opintojen ohella ja heti niiden jälkeen Tervonen paiskoi töitä avoapteekeissa vuokratyöyhtiö Farentan leivissä. Parin vuoden aikana hän ehti olla töissä 25 eri apteekissa Porista Kuopioon. Yleensä työkomennus kesti viikon. Sen jälkeen hän oli Kuhmon apteekissa proviisorina toista vuotta.
– Huomasin, että avoapteekkityö ei ollut minua varten, koska keskustelen paremmin asiantuntijoiden kuin asiakkaiden kanssa. Mutta toki apteekkityö opetti lääkeymmärrystä ja sitä, miten asioita selitetään asiakkaille mahdollisimman ymmärrettävästi.
Siirtymä lääketeollisuuteen vuonna 2011 vaikutti Tervosen koko tulevan työuran suuntaan. Hän sai paikan laadunvarmistusproviisorina radioaktiivisia lääkkeitä valmistavassa Map Medical Technologies -yrityksessä ja muutti Helsinkiin. Reilun vuoden päästä titteliksi vaihtui laadunvarmistusjohtaja. Pk-yrityksessä laadunvalvonnan esimies sai tehdä monenlaista. Hän oli mukana tuotekehitysprojekteissa, markkinoinnissa ja messuilla sekä piti luentoja.
Päävastuualueena oli kuitenkin laadunvalvonta ja -varmistus. Kuvantamisessa käytettäviin radioaktiivisiin lääkkeisiin pätevät samat turvallisuussäännöt kuin muihinkin lääkkeisiin, mutta mukaan on sovitettava säteilyturvallisuus. Aikajänteet ovat poikkeuksellisen tiukkoja.
– Radioaktiiviset lääkkeet vaativat nopeita päätöksiä, sillä ne hajoavat erittäin nopeasti. Jos jonkun tuote-erän kanssa on ongelmia, on pystyttävä jopa viidessä minuutissa päättämään, käytetäänkö sitä vai hylätäänkö se kokonaan. Jos esimerkiksi etikettilaite on rikki, onko se syy hylätä lääke vai onko viisaampaa kirjoittaa etiketti käsin ja käyttää lääke, kun se vielä on olemassa, Tervonen havainnollistaa.
Tervosen erikoistumisala oli pantu merkille Kuopiossa, ja vuonna 2016 häntä pyydettiin sinne käynnistämään radioaktiivisten lääkkeiden tuotantolaboratoriota. KYS:iin hankitun hiukkaskiihdyttimen mukaan laboratoriosta puhuttiin Syklotroniyksikkönä. Koska Tervosella oli edelleen asunto Kuopiossa ja mielikin kaipasi uusia haasteita, hän muutti jälleen Itä-Suomeen.
Odottamassa oli tyhjä laboratorio, johon
piti perustaa GMP:n (Good Manufacturing Practice) mukainen laatujärjestelmä.
– GMP tarkoittaa, että luodaan valmistusprosessit ja huolehditaan siitä, että ne toimivat niin kuin pitää. Laitteisiin ja hygieniaan liittyen on oltava tarkat ohjeistukset. Se tarkoittaa myös yksityiskohtaisia pöytäkirjapohjia eri tilanteisiin, laitehankintojen laadun varmistamista, koulutusta ja aikataulutusta. Aloitin helmikuun alussa, ja tuotanto käynnistyi kesäkuussa. Se oli ihan hyvä saavutus, Tervonen arvioi.
Syklotroniyksikössä hiukkaskiihdytin valmistaa radioaktiivisen aineen. Toisessa vaiheessa se kiinnitetään kantajarakenteeseen, joka on varsinainen lääkeaine. Lopuksi tuote steriilisuodatetaan ja jaellaan pulloihin. Kaikki tämä suoritetaan säteilysuojelun vuoksi tietokoneohjatuilla automaattilaitteistoilla.
Tervosen työ KYSissä jatkui tuotannon aloituksen jälkeen tuotekehityksessä. Töiden ohella hän suoritti erikoisproviisorin tutkinnon. Päättötyön hän teki bakteriofagiterapiasta.
Kun HUSiin päätettiin vuonna 2017 rakentaa vastaava Syklotroniyksikkö kuin KYSissä oli, Tervonen haluttiin rakentamaan sen GMP-laatujärjestelmää.
– Tarvittiin joku tekemään ne paperityöt. Projekti oli hyvin samanlainen kuin KYSissä.
Sairaanhoitopiirin radiofarmasian vastaavana proviisorina hän aloitti 2020. Työhön kuului radiolääkkeisiin liittyvän työn ohella uusien tuotantoprosessien käynnistämistä ja opetustyötä sekä syöpäkeskukseen 2023 valmistuneen uuden terapeuttisten radiolääkkeiden laboratorion suunnittelu ja käyttöönotto.
Yksi Tervosen viime vuosien isoista projekteista on helmikuussa käyttöön otetun BNCT-yksikön tuotantoprosessien suunnittelu. BNCT eli boorineutrikaappaushoito on sädehoitomenetelmä, jolla syöpää voidaan hoitaa ympäröivää kudosta säästäen.
Hoidon teho perustuu syöpäkasvaimeen kuljetetun booriatomin ytimen hajoamiseen neutronisäteilyn vaikutuksesta. Ennen neutronisädetystä potilaan verisuoneen annostellaan kantaja-aineeseen sidottua booria. Tervosen mielestä erityisen kiinnostavaa on se, millä tavalla BNCT yhdistää lääkehoidon ja laitehoidon.
Tervosen titteli on nykyään teknologiasta
ja automaatiosta vastaava proviisori. BNCT-
yksikön valmistuminen on vapauttanut työaikaa muille projekteille – ja niitä riittää.
Tervonen luettelee ajankohtaisina projekteina Meilahteen rakennettavan uuden sairaala-apteekin, tänä keväänä käyttöön otettavan lääketulostimen, lääkkeellisen ilman valmistamisen sekä sairaalaan suunnitellun Unit dose -järjestelmän. Viimemainitun suunnittelu on tosin taloudellisista syistä siirtynyt eteenpäin. Tervonen on projektipäällikkönä myös apteekin toiminnanohjausjärjestelmän hankinnassa.
– Paljon on rautoja tulessa. Mutta pidän siitä, että projekteilla on alku ja loppu.
Ja sitten siirrytään seuraavaan, Tervonen miettii.
Työuran varrelle on mahtunut myös yksi työuupumus. Siksi hän pyrkii pitämään kiinni 8-tuntisista työpäivistä ja palautumisesta.
– Työ ei tekemällä lopu.
Suomen suurin sairaala-apteekki kasvaa entisestään
Viime vuosina yli puolet Jussi Tervosen työajasta on nielaissut HUSin uuden sairaala-apteekin suunnittelutyö. Tervonen on istunut lukemattomissa palavereissa arkkitehtien, suunnittelijoiden ja monien muiden ammattilaisten kanssa.
– Sairaala-apteekin suunnittelu alkoi omalta osaltani lähes täysipäiväisesti vuonna 2023. Sen jälkeen suunnitelmat ovat tarkentuneet kierros kierrokselta ja lopulliset piirustukset ovat kohta valmiit siirrettäviksi rakennusyhtiölle toteutusta varten, Tervonen kertoo.
Apteekki sijoittuu samaan Salvia-uudisrakennukseen keskuskeittiön kanssa. Kuusikerroksinen rakennus nousee Meilahden sairaala-alueelle Uuden lastensairaalan ja Naistenklinikan viereen. Rakennuksen peruskivi muurattiin tammikuussa
ja sen on määrä valmistua keväällä 2029.
Rakennuksen kokonaispinta-ala on noin 24 000 bruttoneliömetriä.
Parhaillaan Tervonen yhdessä HUS Apteekin projektiryhmän kanssa tekee paperitöitä uuden rakennuksen hankintojen kilpailutusta varten: pienimmillekin yksityiskohdille kirjataan tarkat minimivaatimukset.
Tervonen uskoo, että alkuvaiheen suunnittelutyö maksaa itsensä myöhemmin takaisin. Kun tiloihin suunnitellaan valmiiksi joustoa, se tulee edullisemmaksi kuin muutosten suunnittelu valmiiseen rakennukseen.
– Koko ajan pyritään miettimään tilojen käyttöä vähintään 30 vuotta eteenpäin. Ja kaikessa suunnittelussa on huomioitu huoltovarmuus: varasuunnitelmille on varasuunnitelmia.
Valtava suunnittelutyö liittyy myös apteekin toimintojen muuttoon: miten vanha toiminta ajetaan alas, miten uusi pystytetään ja miten uudet tilat vaikuttavat toimintatapoihin.
Uudessa sairaala-apteekissa Suomen jo nyt suurimman sairaala-apteekin tilat kasvavat entisestään. Kipeästi kaivattua varastotilaa saadaan huomattavasti lisää ja lääkevalmistuksen tilat kasvavat merkittävästi nykyisestä. Kliininen lääketutkimus saa suuremmat, erilliset tilat, ja avoapteekki uudistuu asiakasystävällisemmäksi.