Erikoissairaanhoitoon saapuneella kotihoidon asiakkaalla on diagnosoitu leikkaushoitoa vaativa kasvain. Asiakkaalle kerrotaan, että ennen operaatiota hänen on laitettava verenohennuslääke tauolle.
Lääkitysturvallisuuskoordinaattorin, farmaseutti, FM Marianne Kuusiston mielestä tilanteessa kannattaa panostaa siihen, että informaatio tavoittaa varmasti kaikki asianosaiset.
– Asiakas ei ehkä ymmärrä saamiaan ohjeita tai viesti ei muista syistä välity kotihoitoon. Kun potilas sitten tulee sairaalaan, niin leikkausaikaa joudutaankin siirtämään, koska lääkityksen tauottamisesta ei ole varmuutta.
Kuusiston mukaan tapaukset, joissa potilasturvallisuus vaarantuu, liittyvät usein juuri tiedonkulun ongelmiin.
Tiedon pitäisi kulkea joustavasti paitsi yksikön sisällä, myös eri yksiköiden ja tietojärjestelmien välillä.
Keskeisessä roolissa on myös palveluja käyttävä henkilö itse; se, että hän saa itselleen oleelliset tiedot, ja että häntä kuunnellaan ja osallistetaan.
– Sosiaali- ja terveydenhuollossa kriittinen kohta on myös se, että potilas tunnistetaan eikä häntä luulla toiseksi henkilöksi.
Kuusisto ja hänen kollegansa, erikoissuunnittelija, proviisori Jenni Isotalo työskentelevät Potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittämiskeskuksessa Vaasassa.
HaiPro tulossa apteekkeihin
Apteekkariliitto on tuomassa vielä tänä vuonna apteekkeihin HaiPron eli vaaratapahtumien raportointijärjestelmän. Keskus auttaa järjestelmän käyttöönotossa.
HaiPron ideana on kehittää lääkehoitoprosessista lääkkeen käyttäjän näkökulmasta mahdollisimman hyvin toimiva ja turvallinen kokonaisuus.
– HaiProssa apteekki voi ilmoittaa lääkehoitoon liittyvästä vaaratapauksesta tai riskikohdasta lääkkeen määräävälle yksikölle, vaikkapa terveyskeskukselle, jotta kyseinen organisaatio pystyy kehittämään toimintaansa, Kuusisto sanoo.
Mikäli ongelma liittyy esimerkiksi yksittäisen lääkärin virheeseen, häntä ei nimetä. Järjestelmää ei ole tarkoitettu niinkään akuutteihin ongelmatilanteisiin, vaan potilasturvallisuuden pitkäjänteiseen kehittämiseen.
– Akuuteissa tilanteissa menetellään niin kuin ennenkin eli apteekista otetaan suoraan yhteyttä lääkkeen määränneeseen lääkäriin.
HaiPro on kaupallisen toimijan tuote, jota käytetään jo laajalti sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Keskus vastaa projektissa esimerkiksi pilotista, jossa vaaratapahtumailmoituksia lähetetään organisaatiosta toiseen. Se järjestää myös käyttöönottoon liittyvää lääkitysturvallisuuskoulutusta yhdessä Apteekkariliiton ja Farmasian oppimiskeskuksen kanssa.
Paikalliset suunnitelmat edellyttävät perehtymistä
Kuusistoa työllistää tällä hetkellä myös yhdessä Fimean kanssa toteutettava hanke, jolla tuetaan helmikuussa päivitetyn Turvallinen lääkehoito -oppaan käyttöönottoa.
Keskus tuotti keväällä FIMEAn kanssa aiheeseen liittyvän webinaari-sarjan, syksyllä on tiedossa lääkehoitosuunnitelmiin liittyviä work shoppeja sekä verkkokoulutuksia.
Kuusisto arvioi, että Fimean oppaaseen pohjautuvat yksiköiden laatimat lääkehoitosuunnitelmat ovat jo hyvin esillä työpaikoilla.
– Joskus suunnitelmat ovat kuitenkin liian yleisellä tasolla, niissä pitäisi olla enemmän konkretiaa esimerkiksi havaituista riskikohdista. Ei myöskään riitä, että suunnitelmat ovat vain kahvihuoneen ilmoitustauluilla. Johdon pitäisi järjestää aikaa ja resursseja, jotta henkilökunta pystyisi niihin kunnolla tutustumaan.
Digivastaanotot lisäävät apteekkien neuvontatyötä
Keskukselle riittää työsarkaa myös tulevaisuudessa. Tiedossa on osin uusiakin haasteita.
Sosiaali- ja terveysministeriön potilas- ja asiakasturvallisuusstrategiassa muistutetaan, että toimintaympäristöt ja palvelujärjestelmät muuttuvat, lääketiede ja teknologia kehittyvät ja eri ammattiryhmien työnjakoa ja vastuita uudistetaan. Suuntaus kohti avo- ja kotihoitoa vahvistuu. Sähköiset tietojärjestelmät ja sähköinen asiointi kehittyvät. Tehokkuusajattelu lisää paineita, henkilöresurssit ovat usein niukkoja ja työntekijöiden vaihtuminen on nopeaa. Valinnanvapaus ja kilpailuttaminen johtavat palvelujen hajaantumiseen useille tuottajille. (STM:n julkaisuja 2017:9 : Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia 2017-2021)
Kuusisto nostaa esiin sähköisen asioinnin.
– Kun lääkäreiden digivastaanotot lisääntyvät, apteekkien rooli potilaan neuvojana ja lääkityksen tarkistuspisteenä korostuu entisestään, hän arvioi.
– Iso asia on myös lääkitysturvallisuuden – asiakasturvallisuuden – kehittäminen sosiaalihuollon palveluissa, esimerkiksi palveluasumisessa ja vammaispalveluissa, Isotalo lisää.
Tuleva sote-uudistus voi tarjota luontevan kohdan hyvien toimintamallien levittämiseen.
– Jos erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut toimivat kaikilla alueilla saman organisaation alla, on käytäntöjen yhtenäistäminen helpompaa. Vaasan tulevalla hyvinvointialueella turvallisuutta lisää myös yhteiseen potilas- ja asiakastietojärjestelmään siirtyminen, Isotalo miettii.
Panostukset kliiniseen farmasiaan lisäävät myös potilasturvallisuutta:
– Tutkimukset sairaalamaailmasta kertovat, että kun farmaseutit osallistuvat moniammatillisissa tiimeissä potilaan hoitoon, hoito tehostuu, potilasturvallisuus paranee ja rahaakin säästyy, Kuusisto huomauttaa.
Hyväksyvä työkulttuuri lisää turvallisuutta
Potilas- ja asiakasturvallisuutta voidaan parhaiten kehittää, kun huomio siirretään yksittäisistä työntekijöistä ja virheistä potilaille aiheutuvien haittojen ennaltaehkäisemiseen.
– Aivan keskeinen merkitys on avoimella ja hyväksyvällä työkulttuurilla: sillä, että jokainen työntekijä uskaltaa aina kysyä neuvoa, jos ei ole jostakin asiasta varma, ja uskaltaa tunnustaa virheensä, Kuusisto korostaa.
Turvallisuustyön valtakunnallinen koordinaattori
Potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittämiskeskus perustettiin Vaasan sairaanhoitopiiriin vuonna 2019. Vaasasta käsin koordinoidaan valtakunnallista asiakas- ja potilasturvallisuuden kehittämistä ja suunnittelua. Keskus jakaa tietoa sekä edistää koulutusta ja tutkimusta.
Potilas- ja asiakasturvallisuutta on kehitetty jo pitkään paikallisesti. Keskus kartoittaa tätä työtä ja auttaa hyvien toimintamallien jalkauttamisessa. Siellä suunnitellaan ja kehitetään potilas- ja asiakasturvallisuusmenettelyjen mittaamista ja arviointia yhteistyössä eri sote-toimijoiden kanssa.
Keskuksessa työskentelee kymmenkunta henkilöä. Kahden farmasian asiantuntijan lisäksi mukana on lääkäreitä, sairaanhoitajia, ensihoitaja sekä viestinnän ammattilainen. Henkilökunnasta osa tekee myös kliinistä työtä.
Keskuksen tärkeitä yhteistyötahoja ovat muut sairaanhoitopiirit ja niissä toimivat potilas- ja asiakas- sekä lääkitysturvallisuuden asiantuntijat, Suomen potilasturvallisuusyhdistys, Potilasvakuutuskeskus, yliopistot, FIMEA, Valvira, THL ja STM.
Verkostoon kuuluvat myös Erva-alueiden nimittämät potilasturvallisuuslähettiläät, jotka välittävät oman työnsä ohella tietoa alueidensa sote-päättäjien parissa ja sidosryhmissä ja edistävät potilas- ja asiakasturvallisuuden asiantuntijoiden verkostoitumista omilla erva-alueillaan.
Potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittämiskeskus toteuttaa myös kaikille sote-ammattilaisille avoimia, verkostoihin perustuvia tutkimus- ja kehittämislinjoja. Lääkitysturvallisuudesta on oma kehityslinja. Lisätietoja keskuksen nettisivuilta ja noharm@vshp.fi