Kehittäminen kaipaa kannustimia

Apteekkitoiminnan uudistaminen on osa lääkehuollon tiekartan toimeenpanoa. Rahoitukseltaan ja ohjaukseltaan apteekkijärjestelmä kuitenkin eroaa muusta terveydenhuollosta, mikä hidastaa kehittämistä.

Vastikään ilmestyi Valtioneuvoston kanslian julkaisema Mikä lääkkeissä maksaa? -selvitys. Raportin ensimmäinen osa valottaa lääkkeiden hinnanmuodostusta ja ohjausta. Toinen osio keskittyy apteekkitoimintaan sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Apteekkijärjestelmää ollaan uudistamassa osana lääkehuollon tiekartan toimeenpanoa.

– Moni raportin toimenpide-ehdotuksista on ehdollinen sille, mitä tiekartassa tapahtuu. Sääntelyssä on vaikea muuttaa yhtä palasta apteekkien osalta, asiaa mietitään sote-uudistuksen yhteydessä. Silloin on toiveita, että asiat etenevät, kertovat raportin tutkijat Marja-Lisa Laukkonen ja Suvi Mäklin Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Mittareita kaivataan

Apteekkitoimintaa säännellään rajoittamalla apteekkien perustamista, omistajuutta ja ketjuuntumista sekä lääkkeiden hintoja.

Sääntelyllä tavoitellaan sitä, että apteekit suoriutuisivat tehtävistään mahdollisimman hyvin. Nykyisissä tehtävissä korostuvat lääkkeiden saatavuus sekä lääke- ja lääkitysturvallisuus.

– Kuitenkaan ei ole asetettu selkeitä tavoitteita eikä mittareita, joilla voitaisiin osoittaa, miten tehtäviä suoritetaan, Laukkonen pohtii.

Mäklin toteaa, että apteekkien tehtäviä ja tavoitteita on määritelty niin lainsäädännössä kuin Fimean määräyksissä ja Apteekkariliiton ohjeistuksissa. Lisää selkeyttä kaivataan.

Keventämällä joustavuutta

Tutkijoiden mukaan sääntelyn purkaminen vaatisi eri kehityssuuntien pohtimista. Raportissa todetaan, että vahvasti säännellyllä toimialalla puuttuvat kannustimet toiminnan kehittämiseen.

Apteekkien välistä kilpailua rajoitetaan sääntelemällä sijaintia, määrää, omistajuutta ja tulonmuodostusta. Esimerkiksi sijainti- ja määräsääntelyn keventämisestä ei ole kansainvälistä vertailukohtaa.

– Lisäisikö se joustavuutta, nopeuttaisiko apteekkien perustamista tai niiden siirtymistä sellaisiin paikkoihin, joissa asiakkaat oikeasti asioivat, Mäklin miettii.

Raportissa keskitytään saavutettavuuteen ja palvelutarjontaan. Tutkijoiden mukaan voisi miettiä, mitkä konkreettiset asiat heijastavat hyvää saavutettavuutta. Apteekkien yksinoikeutta lääkemyyntiin perustellaan turvallisuudella, mutta kuinka turvallisuus saavutetaan?

Kaikkialla yhdenvertaisuus ei täysin toteudu. Fimean lääkebarometrin mukaan liki viidesosa vastaajista olisi tarvinnut lääkettä apteekin ollessa kiinni. Esimerkiksi sunnuntaisin vain kolmasosa yksityisistä pääapteekeista on auki.

Heikoin tilanne on maaseudulla. Arki-iltaisin ja sunnuntaisin vain 6–7 prosentissa kunnista on vähintään yksi auki oleva apteekki. Lapissa voi kellonajasta riippumatta olla yli 30 kilometrin matka lähimpään apteekkiin.

Urakierto tukee syrjäseutuja

Mäklinin mukaan sijainti- ja määräsääntelyyn liittyy vahvasti urakiertoajatus.

– Jos apteekkari ajattelee siirtyvänsä myöhemmin parempaan liikepaikkaan, hänellä ei ehkä ole kannustimia kehittää toimintaa. Investointeja kun ei usein pysty siirtämään mukana.

Urakiertoa perustellaan sillä, että näin syrjäseutujenkin apteekkeihin löytyy hakijoita.

Maaseudulla 90 prosentissa apteekeista apteekkari on vaihtunut vähintään kerran ja yli 40 prosentissa vähintään kahdesti kymmenen vuoden aikana, selviää apteekkirekisteristä ja Fimeasta.

Apteekkiluvan hakijalla ei tarvitse olla suunnitelmaa apteekin toiminnan kehittämiseksi. Fimean mukaan vuonna 2018 yli 80 prosenttia hakijoista oli proviisoreita ja loput apteekkareita. Aloittavalla apteekkarilla ei välttämättä ole kokemusta yrittäjyydestä tai palvelukehittämisestä.

Palvelutarve ratkaisee

Laakkosen mukaan palvelujen kehittämisen pitää aina vastata johonkin tarpeeseen.

– Lääkkeenkäyttäjän tai sote-asiakkaan tarpeen tunnistaminen ei pitäisi lähteä siitä, mitä kaikkea voitaisiin apteekissa tuottaa, vaan siitä, mitä asiakas tarvitsee, ja mikä palvelu vastaisi parhaiten kyseiseen tarpeeseen.

Sen jälkeen voidaan miettiä, onko palvelu asiakkaan ja järjestelmän kannalta parasta tuottaa apteekissa vai jossain muualla. Apteekkien etuja voivat olla muun muassa, että palvelu on tärkeä tuottaa lääkkeen noudon yhteydessä tai se on järjestettävissä ilman ajanvarausta.

Kun jokin palvelu on tunnistettu tärkeäksi ja halutaan varmistaa sen saatavuus, palvelu on sisällytettävä apteekkien tehtäviin tai luotava riittävät taloudelliset kannustimet sen tuottamiseen.

– Jos yhteiskunta maksaisi palveluista, pitäisi olla käsitys palvelun kustannusvaikuttavuudesta osana sotea, eikä vain osana apteekkijärjestelmää, Laukkonen toteaa.

Lääkehoitoon tukea apteekeista

Lääkkeenkäyttäjä saattaa ajatella, että lääkehoidon arviointia kuuluisi saada lääkärin vastaanotolla.

– Jos palvelu saadaan maksutta, harva on valmis maksamaan siitä erikseen apteekille. Olisi saatava selkeämmin esiin, mitkä palvelut kannattaa tuottaa sotessa ja mitkä apteekissa, ettei tulisi yhteiskunnan kustantamana päällekkäistä palveluntarjontaa, Mäklin sanoo.

Julkisessa keskustelussa apteekit mielletään osaksi terveydenhuoltoa. Ne koetaan matalan kynnyksen terveydenhuollon palveluksi. Rahoitukseltaan ja ohjaukseltaan apteekkijärjestelmä on kuitenkin erillinen sote-palvelujärjestelmästä. Ristiriita hidastaa kehittämistä.

Raportissa todetaan, että matalan kynnyksen palvelupisteinä apteekit voisivat nykyistä enemmän tukea potilaan lääkehoitoa kaikissa vaiheissa: lääkehoidon aloittamisessa, sitouttamisessa, seurannassa ja lopettamisessa.

Apteekit yksityisiä yrityksiä

Laukkosen mukaan kaikki rationaalisen lääkehoidon tavoitteet eivät ole linjassa siihen, että apteekkarit ovat yrittäjiä yksityisellä sektorilla ja tavoittelevat toiminnallaan voittoa.

– Apteekkarien kehittäessään toimintaa he tasapainoilevat ammattietiikan, rationaalisen lääkehoidon tavoitteiden ja voiton tavoittelun välillä.

– Moni ajattelee, että apteekki vain myy lääkkeen ja antaa sen tiskin yli. Ei nähdä sitä kaikkea työtä, mitä apteekki tekee. Kaivataan konkretisoimista: mittareilla voitaisiin osoittaa, miten apteekit suoriutuvat tehtävistään ja saavuttavat lääkitysturvallisuuden, Mäklin lisää.

Monikanavainen palvelumalli

Teemu Kivijärvi.

Järvenpään Lähiapteekki on uusi tulokas: paikkakunnan kolmas apteekki avasi ovensa viime syksynä apteekkari Teemu Kivijärven luotsaamana.

– Päätimme heti vastata asiakkaiden toiveeseen pidemmistä aukioloajoista. Olemme alusta asti olleet auki päivittäin.

Ennen Järvenpään kaksi apteekkia vuorotteli päivystysviikoin. Vuorottelusta luovuttiin, ja Lähiapteekin aukioloajat ovat laajemmat kuin päivystävän apteekin aiemmin.

– Panostamme korkeatasoiseen asiakaspalveluun. Meillä ystävällisyys ja iloisuus näkyvät. Asiakaskokemus on hyvä kilpailuvaltti.

Apteekkari on kehittänyt uusia palveluita. Paikallinen taksiyrittäjä hoitaa kotiinkuljetuksia. Videoapteekista saa neuvoja sekä voi tilata resepti- ja itsehoitolääkkeitä ja kosmetiikkaa vaikkapa kauppojen yhteydessä oleviin noutolokeroihin. Jos ruualle on tilattu kotiinkuljetus, samaan kyytiin saa lääkkeetkin.

– Kokeilen monikanavaista palvelumallia. Verkkoapteekkikin on tulossa syksyllä.

Apteekkari haluaisi tehdä yhteistyötä myös sote-yksiköiden kanssa.

– Farmaseuttisesta osaamisesta hyötyvät kaikki – asiakkaat, apteekki ja yhteiskunta – mutta kannattaa tarjota vain palveluita, joilla on kysyntää.

Mitä tulee apteekkialan sääntelyyn, Kivijärven mukaan sille on vankat perusteet.

– Sen vapauttaminen voisi olla turmion tie.

Palvelupisteellä iso merkitys

Niina Metelinen.

Parikkalan apteekin apteekkarin Niina Metelisen mielestä alan sääntely on hyväksi.

– Asiakkaat ovat tasa-arvoisessa asemassa ympäri Suomen, kun lääkkeiden hinnatkin ovat samat. Plussana on ammattitaitoinen, lääkeneuvontaa antava henkilökunta.

Maaseutukunnassa on alle 5 000 asukasta, mutta kesällä paikkakunnan ainoan apteekin toiminta vilkastuu. Lisäksi Saaren sivuapteekilla ja Uukuniemen palvelupisteellä on iso merkitys kylien asukkaille ja mökkiläisille.

– Uskolliset asiakkaat haluavat, että apteekkipalvelut säilyvät. Palvelupiste on mökkiläisillekin hätäapuna, sillä lähimpään apteekkiin on matkaa 20 kilometriä.

Parikkalassa toimii videoapteekki ja suosittu noutolokero kaupan yhteydessä. Kotisairaanhoito, vammaisten palveluyksikkö ja yksityiset asiakkaat hyödyntävät annosjakelua.

– Lääkityksen tarkistuspalvelussa ja lääkehoidon kokonaisarvioinnissa tekisimme mielellämme yhteistyötä terveydenhuollon kanssa. Asiakkaat kun eivät mielellään maksa farmaseuttisesta palvelusta.

Verkkoapteekkia on kyselty, mutta esteeksi voivat tulla kustannukset ja vähäiset resurssit. Apteekkari olisi valmis tarjoamaan yrityksille esimerkiksi lääkekaappityyppistä palvelua, mutta kysyntää ei ole ollut.

Kymmeniä kotiinkuljetuksia päivittäin

Anssi Pulkkinen.

Jorvin sairaalakampuksen apteekki Espoossa aloitti toimintansa pandemian kynnyksellä.

– Alussa oli kiva vire, kunnes jo kolmen viikon kuluttua jouduimme palvelemaan asiakkaita luukusta, muistelee apteekkari Anssi Pulkkinen.

Kesällä ovet alkoivat käydä tiuhempaan, ja ajatus siitä, että sairaalassa sijaitsevassa apteekissa piipahtavat vain kotiutuvat potilaat ja henkilökunta, häl-veni.

– Tulimme nopeasti tunnetuksi Espoossa ja lähikunnissa. Asiakkaista 60 prosenttia tulee sairaalan ulkopuolelta. Saavutettavuus auttaa, olemme auki joka päivä kello 24:ään.

Jorvin apteekilla on verkkoapteekki ja kotiinkuljetuspalvelu: päivittäin viedään 20–40 lähetystä. Annosjakelukin on kasvanut isoksi.

Apteekkari visioi, että apteekki voisi tukea sairaalasta kotiutuvia lääkkeenoton muistutuspalvelulla. Muutoinkin apteekki käy dialogia osastojen kanssa, jotta esimerkiksi lääkevarasto olisi ajan tasalla.

Koronan hellittäessä Pulkkisen toiveena on koota moniammatillinen ohjausryhmä, joka auttaisi kehittämään apteekin toimintaa.

– Einstein lausahti aikanaan, ettei ongelmia pystytä ratkaisemaan samalla ajattelun tasolla kuin ne on luotu. Innovaatiot edellyttävät moniammatillista pohdintaa. Toimiva prosessi ja onnellinen henkilökunta heijastuvat hyvänä asiakaspalveluna.

Apteekkari haluaisi tarjota palveluja rationaalisen lääkehoidon tueksi. Se mietityttää, olisivatko asiakkaat valmiita maksamaan esimerkiksi työläästä, mutta tarpeellisesta lääkehoidon kokonaisarvioinnista.

Pulkkisen mukaan toimialan sääntelyllä on vankka historiallinen perustansa, mutta maailman muuttuessa ajan rattailla olisi hyvä pysyä.

– Jonkinlaista uudistamista kaivataan. Kun Suomea rakennetaan uusiksi, tarvitaan oikeita palveluita ja palveluaikoja.

Tarvitaanko valtakunnallisia työehtosopimuksia myös jatkossa?