Kehityskeskustelun eväät

Apteekkien eläkekassan työhyvinvointi- ja HR-päällikkö Hanna Pratsch listaa neljä asiaa, joita jokaisen työntekijän on hyvä pohtia ennen omaa kehityskeskusteluaan.

1 Pohdi, miten näet oman roolisi tänään ja tulevaisuudessa

”Oman roolin selkeys on sujuvan työskentelyn perus­pilari. Epäselvyys siitä, mitä työntekijältä odotetaan ja mitä hänen tehtäviinsä kuuluu, aiheuttaa usein tarpeettomia ristiriitoja työyhteisössä vain siksi, että asioita ei ole käyty läpi. Kehityskeskustelussa on hyvä varmistaa, että kaikki osapuolet näkevät työntekijän toimenkuvan samalla tavalla ja että odotukset häntä kohtaan ovat selkeät.

Oman roolin pohdintaan ja määrittelyyn kuuluu myös se, miten haluaa osaamistaan ja tehtäviään kehittää. Kehityskeskustelua varten kannattaakin listata omat kiinnostuksen kohteet ja asiat, joista pitää tällä hetkellä työssään eniten.

On kaikkien etu, että työntekijälle pystytään antamaan motivoivia ja kannustavia tehtäviä sekä tarjoamaan lisää haasteita sen mukaan, miten hänen kiinnostuksensa ja kykynsä kehittyvät. Silloin työn­antajalla on vastaavasti paremmat edellytykset löytää jokaiselle rooli, joka kullekin parhaiten sopii.”

2 Mieti, miten meillä työyhteisönä menee

”Arjen sujumisen merkitystä työyhteisön hyvinvoinnille ei voi kylliksi korostaa. Siksi kehityskeskustelussa kannattaa nostaa rohkeasti esiin oma arvionsa siitä, miten työyhteisöllä tänään menee. Mitkä asiat sujuvat hyvin, mitä haasteita itse kukin päivittäin kohtaa, miten voisimme saada yhteisen tekemisemme vieläkin paremmaksi? Entä mitä katsot voivasi tehdä itse ja mitä odotat kollegoiltasi ja esihenkilöltäsi?

Työyhteisöllä on – työtehtävien ohella – suuri merkitys työkykyyn, sillä työssä viihtymisellä ja työkyky­riskillä on selkeä yhteys toisiinsa. Kehityskeskustelu on erinomainen, luottamuksellinen tilaisuus varmistaa, että esimerkiksi henkinen kuormitus ei pääse kasvamaan liikaa.

Kehitys­keskusteluilla on tärkeä rooli, kun rakennetaan ratkaisukeskeistä yhteisen tekemisen ja osallistamisen kulttuuria työpaikalle. Luottamus esihenkilöön on siinä ratkaisevassa roolissa, mutta asioista olisi hyvä voida puhua avoimesti myös muiden työntekijöiden kanssa. Kun henkilökohtaiset kehityskeskustelut on käyty, onkin syytä tehdä esiin nousseista asioista yhteenveto ja pohtia yhdessä, kuinka päivittäisestä tekemisestä saadaan kaikkien kannalta vieläkin antoisampaa.”

3 Ole rohkea – nyt on oikea hetki ottaa vaikeatkin asiat esiin

”Yksi uuden kehityskeskustelumallin tärkeimpiä päämääriä on auttaa työyhteisöjä rakentamaan luottamuksellinen ja keskusteleva ilmapiiri, jossa jokainen voi tuntea, että nyt on lupa puhua vaikeistakin asioista.

Haluamme omalta osaltamme myötävaikuttaa siihen, että kehityskeskusteluissa saataisiin aikaan tasavertainen vuoropuhelu, jossa kummallakin osapuolella on mahdollisuus kertoa ja kuulla myös niistä asioista, joita olisi syytä kehittää.

Työ on osa ihmisen elämää: murheet kotona näkyvät myös työpaikalla. Kehityskeskustelu on oikea paikka puhua muistakin kuin suoranaisesti työhön liittyvistä asioista, vaikkapa nykyisen elämäntilanteen haasteita avaamalla. Luottamuksellinen kehityskeskustelu on ensimmäinen vaihe varhaisen tuen mallissa, ja varhainen tuki on ratkaiseva silloin, kun puhutaan jaksamisesta ja hyvinvoinnista niin töissä kuin kotonakin.”

4 Ota vastuuta ja tiedosta, että matka jatkuu myös tämän jälkeen

”Kehityskeskustelu on erinomainen väline tämänhetkisen tilanteen kartoittamiseen ja arviointiin. Sen pohjalta on luonteva laatia askelmerkit kohti toimivampaa työyhteisöä, jossa jokainen tuntee olevansa hyväksytty, arvostettu ja tarpeellinen.

Sovittuihin asioihin on kuitenkin muistettava myös palata. On erityisen tärkeä ymmärtää, että työyhteisön kehittäminen on jatkumo, joka edellyttää säännöllisiä keskusteluja ja yhteydenpitoa myös matkan varrella.

Etenkin pienemmissä työyhteisöissä sorrutaan usein ajattelemaan, että prosessien seuranta tapahtuu jollain lailla vaivihkaa, muiden päivittäisten tehtävien ja kahvipöytäkeskustelujen lomassa. Yhdessä päätettyjen toimenpiteiden etenemistä on seurattava säännöllisesti ja varmistettava, että asiat kehittyvät koko ajan niin kuin pitääkin. Tässä tarvitaan jokaisen osallistumista.”

Apteekkien Eläkekassan ja Apteekkialan työhyvinvointiryhmän yhteistyössä kehittämä uusi kehityskeskustelumalli pyrkii yksinkertaistamaan kehityskeskusteluja ratkaisukeskeisempään suuntaan.