Työsuhdeneuvontaamme on tullut koronapandemian mukanaan tuomien taloudellisten vaikeuksien aiheuttamien lomautusten osalta tiedusteluja muun työn vastaanottamisesta lomautuksen aikana. Lomautuksen aikana työntekijän työvelvoite on keskeytettynä joko määräajan tai toistaiseksi. Lomautus on voitu toteuttaa myös osa-aikaisena lyhentämällä työntekijän sovittua päivittäistä tai viikoittaista työaikaa. Lomautuksen aikana työntekijällä on ajallinen mahdollisuus ottaa vastaan myös muuta työtä. Työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta lomautuksen aikana eikä työntekijällä työvelvoitetta. Työntekijän työsuhde säilyy voimassa lomautuksen aikana kuten myös työsopimuslain mukaiset velvoitteet työnantajaa kohtaan. Toisaalta työntekijän mahdollisuudet turvata ansiotasonsa myös lomautuksen aikana tulee huomioida.
Työntekijä voi lomautuksen aikana tehdä työtä myös toiselle työnantajalle. Työntekijän tulee kuitenkin huomioida muun työn tekemisessä laissa määritelty lojaliteettivelvollisuus ja kilpailevan toiminnan kielto, joita avataan tarkemmin jäljempänä.
Yleinen lojaliteettivelvollisuus
Työntekijän yleisestä lojaliteettivelvoitteesta säädetään työsopimuslaissa. Sen mukaan työntekijän on tehtävä työnsä huolellisesti ja noudatettava niitä määräyksiä, joita työnantaja toimivaltansa perusteella hänelle antaa. Säännöksestä käy ilmi työnantajan työnjohto- ja valvontaoikeus (ns. direktio-oikeus). Sitä rajoittavat muun muassa lainsäädäntö, työehtosopimukset ja työsopimuksen ehdot.
Työnjohtomääräysten tulee olla hyvän tavan mukaisia, kohtuullisia ja tasapuolisia. Lojaalisuutta ei tämän täsmällisemmin määritellä laissa.
Oikeuskäytäntöä työntekijän yleisestä lojaliteettivelvollisuudesta ei juurikaan ole. Työtuomioistuimen ratkaisussa (TT 1990:3) työntekijä A:n olisi pitänyt pidättäytyä osallistumasta toisen työnantajan työhön sairaslomallaan. Vaikka hän oli toiminut epälojaalisti ja osallistunut toisen työnantajan työhön, ei tätä pidetty erityisen painavana syynä irtisanomiseen. Epälojaalius otettiin kuitenkin huomioon korvausta alentavana tekijänä. Pykälässä todetaan myös, että työntekijän on vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa sen kanssa, mitä hänen asemassaan olevalta työntekijältä voidaan kohtuudella odottaa ja mikä olisi omiaan tuottamaan vahinkoa työnantajalle.
Lojaliteettivelvoitteen sisältö vaihtelee merkittävästi työntekijän aseman mukaan. Mitä johtavammassa ja merkittävämmässä asemassa työntekijä on, sitä tiukemmin lojaliteettivelvoitetta tulkitaan. Eri asemaan asettamiselle pitää olla objektiivisesti hyväksyttävä syy.
Kilpailevan toiminnan kielto
Kilpailevan toiminnan kiellon mukaan työntekijä ei saa tehdä toiselle sellaista työtä tai harjoittaa sellaista toimintaa, joka huomioon ottaen työn luonne ja työntekijän asema ilmeisesti vahingoittaa työnantajaa työsuhteissa noudatettavan hyvän tavan vastaisena kilpailutekona. Rajoitus koskee kaikkea kilpailevaa toimintaa. Se kattaa kilpailevat työsopimukset, yrittäjätoiminnan ja myös ilman ansiotarkoitusta tehtävän työn.
Työntekijän toiminnan sallittavuutta arvioitaessa lähtökohtia ovat työn luonne ja työntekijän asema. Tulkinnassa otetaan huomioon perustuslain säännös, jonka mukaan jokaisella on oikeus hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Kilpailevaa toimintaa koskeva säännös rajoittaa tätä perusoikeutta.
Kilpailevaa toimintaa koskeva rajoitus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että työnantajalla on yksinoikeus työntekijän työvoimaan. Säännös ei estä työntekijää tekemästä ammattinsa mukaista työtä sivutoimessa vapaa-aikanaan, ellei hän tällä työllä ilmeisesti aiheuta vahinkoa työnantajalleen. Osa-aikatyötä tekevällä ja lomautetulla on yleensä oikeus hakeutua toisen työnantajan palvelukseen oman ammattinsa mukaisiin töihin, ellei työtehtävien erityisluonne tai sopimus tätä kiellä. Yrityksen organisaatiossa ylemmässä asemassa olevien työntekijöiden oikeus harjoittaa työnantajansa kanssa kilpailevaa toimintaa voi olla rajoitetumpaa.Myös työnantajan toimialan kilpailutilanne voi vaikuttaa työntekijän oikeuteen toimia toisen työnantajan palveluksessa tai omaan lukuunsa.
Jos päätyönään asiantuntijatehtävissä toimiva tekee suorittavaa työtä toiselle työnantajalle, varsinkin toisella toimialalla, se ei vahingoita työnantajaa. Kilpailunrajoitus koskee toimintaa, joka ilmeisesti vahingoittaa työnantajaa. Pelkkä mahdollisuus vahingon syntymiseen ei riitä. Hyvän tavan vastaisuus arvioidaan tapauskohtaisesti.
Kiellon rikkominen voi pahimmillaan johtaa lomautettuna olevan työsopimuksen irtisanomiseen tai purkamiseen.
Kyseessä ei ole kielletty kilpailu myöskään silloin, jos työnantaja on tietoinen kilpailevasta toiminnasta jo työsuhdetta solmittaessa. Työnantaja ja työntekijä voivat myös työsuhteen aikana sopia tällaisesta toiminnasta. Kyseiset sopimukset on syytä tehdä kirjallisesti.
Ota huomioon erityisesti seuraavat asiat, kun sovit toisesta työstä lomautettuna:
› Voidaanko toinen työsuhde katsoa kielletyksi kilpailuteoksi? Onko työsopimuksessasi määräyksiä
kilpailukiellosta ja sen laajuudesta?
› Miten huolehdit päätyön ja lomautettuna tekemäsi työn työaikojen yhteensovittamisesta, jos olet
osalomautettu? Sovi ”uudessa” työssä tarvittaessa siitä, että hyväksyt erikseen kaikki tarjotut työvuorot,
sekä siitä, että päätyötäsi ei koskaan katsota kilpailevaksi toiminnaksi lomautuksen aikaisen
työn kanssa.
› Noudata lain irtisanomisaikoja, jos sinut kutsutaan takaisin työhön lomautuksen aikana. Mikäli työntekijä on lomautuksen ajaksi ottanut muuta työtä vastaan, hän voi irtisanoa tämän toissijaisen työsopimuksensa sen kestosta riippumatta viiden päivän irtisanomisajalla.