Kilpailukiellosta jatkossa aina korvaus

Ensi vuoden alusta alkaen työnantajan tulisi maksaa työntekijälle korvausta myös enintään kuuden kuukauden kilpailukiellosta. Jatkossa työnantaja harkinnee tarkasti, onko kilpailukiellon asettaminen tarpeen.

Kilpailukieltosopimusten lisääntymisestä ja niihin liittyvistä ongelmista on puhuttu jo pitkään. Erityisesti Akava ja akavalaiset liitot ovat vaatineet kilpailukieltosopimusten käytön selvää rajoittamista. Myös Farmasialiiton teollisuudessa työskentelevillä jäsenillä kilpailukieltosopimukset ovat yleisiä.

Nyt on vihdoin valmistunut esitys lakimuutoksista, jotka laajentaisivat työnantajan velvollisuutta maksaa kilpailukieltosopimuksesta korvausta työntekijälle.

Sopimusten käyttö lisääntynyt

Kilpailukieltosopimuksella tarkoitetaan sopimusta, jolla rajoitetaan työntekijän oikeutta tehdä uusi työsopimus työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa harjoittavan kanssa. Kilpailukieltosopimuksella voidaan myös rajoittaa työntekijän oikeutta harjoittaa omaan lukuunsa kilpailevaa toimintaa. Kilpailukieltosopimus voidaan tehdä vain työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvästä erityisen painavasta syystä.

Kilpailukieltosopimusten yleisyydestä on tehty useita selvityksiä. Akava on tehnyt selvityksen asiasta vuonna 2017. Sen mukaan yrityksissä työskentelevien akavalaisten uusista työsopimuksista jo noin 45 prosentissa on kilpailukieltoa tarkoittava ehto. Akavan uudemmasta selvityksestä käy ilmi, että suurimmassa osassa kilpailukieltosopimuksia ei ollut sovittu korvauksesta.

Myös Aalto-yliopisto on tehnyt selvityksen kilpailukieltosopimuksista. Se osoitti, että kilpailukieltosopimuksia tehdään varsin kevein perustein ja että niiden käyttö on lisääntynyt. Selvityksen tekijät olivat sitä mieltä, että lainsäätäjän pitäisi havahtua, sillä nykykäytäntö heikentää työvoiman liikkuvuutta ja sitä kautta kilpailua niin työmarkkinoilla kuin hyödykemarkkinoillakin.

Kilpailukieltojen käytön yleistymiselle on kolme keskeistä syytä. Ensinnäkin kilpailukiellosta sopiminen luo taloudellista arvoa työnantajalle, koska sen avulla työnantaja voi rajoittaa kilpailua. Toiseksi kilpailukiellosta sopiminen on ollut tähän asti työnantajalle maksutonta: kiellon ollessa enintään kuuden kuukauden mittainen korvausta ei tarvitse maksaa ja senkin jälkeen on riittänyt ”kohtuullinen korvaus”. Kolmanneksi kilpailukieltoja koskevien työsopimuslain määräysten rikkominen on työnantajalle riskitöntä, sillä seurauksia rikkomisesta ei ole lainkaan. Käytännössä riskin on siis kantanut työntekijä.

Korvaus kaikista kilpailukielloista

Työ- ja elinkeinoministeriö asetti 19.9.2018 työryhmän selvittämään kilpailukieltosopimusten muutostarpeet. Elokuussa 2019 luovutetussa mietinnössä ei vielä tehty mitään konkreettisia lainsäädäntöehdotuksia.

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu, että kilpailukieltosopimusten käyttöä rajataan täsmentämällä lainsäädäntöä. Työ- ja elinkeinoministeriö asetti marraskuussa 2019 uuden työryhmän hallitusohjelman kirjauksen toimeenpanoa varten. Työryhmän toimeksianto päättyi 31.3.2020.

Työryhmän nyt lausuntokierroksella oleva esitys sisältää muutoksia työsopimuslakiin ja merityösopimuslakiin. Esitys ei ole yksimielinen, vaan siihen sisältyy palkansaajien keskusjärjestöjen yhteinen täydentävä mielipide sekä EK:n ja Suomen Yrittäjien yhteinen eriävä mielipide.

Esityksen mukaan työnantajan velvollisuus maksaa työntekijälle korvausta kilpailukieltosopimuksesta ulotetaan koskemaan kaikkia kilpailukieltosopimuksia. Nykylainsäädännön mukaan korvausvelvollisuus liittyy vain kilpailukieltosopimuksiin, joissa sovitaan yli kuuden kuukauden kilpailukiellosta.

Kilpailukieltosopimuksesta olisi maksettava työntekijälle prosenttiperusteinen korvaus. Korvauksen suuruus riippuu työntekijän palkasta ja sovitun kilpailukiellon pituudesta eli rajoitusajasta. Enintään kuuden kuukauden rajoitusajalta korvausta olisi maksettava 40 prosenttia palkasta, yli kuuden kuukauden rajoitusajalta taas 60 prosenttia palkasta. Kilpailukielto saisi edelleen kestää enintään yhden vuoden.

Muutoksia odotettavissa

Voimassa olevassa laissa ei ole säädetty korvauksen maksamisajankohdasta, mutta nyt siitäkin ehdotetaan säädettäväksi, jotta vältetään maksamiseen liittyvät epäselvät ja riitaiset tilanteet. Uutta olisi myös se, että työnantaja voisi olosuhteiden muuttuessa työsuhteen aikana irtisanoa kilpailukieltosopimuksen noudattaen irtisanomisaikaa, joka olisi vähintään saman pituinen kuin kilpailukielto. Uusi sääntely koskisi myös ennen lain voimaantuloa tehtyjä kilpailukieltosopimuksia yhden vuoden siirtymäajan jälkeen.

Uudistusten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2021. Nähtäväksi jää, tuleeko esitykseen muutoksia lausuntokierroksen jälkeen. Työnantajat paljoksuvat korvauksen määrää ja vastustavat korvausta kaikissa kilpailukielloissa. Akava ja muut palkansaajien keskusjärjestöt taas katsovat, että korvauksen tulisi olla täyden palkan suuruinen, eikä korvausta pitäisi porrastaa kilpailukiellon pituuden
mukaan.

Esitetty uudistus on kuitenkin oikean suuntainen, koska se lisää maksuvelvoitetta sille, joka kilpailun rajoituksista eniten hyötyy eli työnantajalle. Uudistuksen voimaantulon jälkeen työnantaja varmasti harkitsee tarkkaan, missä tilanteissa kilpailukielto todella on tarpeellinen.

Aiotko hankkia lääkehoidon arvioinnin asiantuntijuuden?