Heinäkuisena maanantaiaamuna osastofarmaseutti Anna Kosolan työlistalla ovat kotihoidon lääkeasiat.
– Edessä on esimerkiksi kahden monilääkityn asiakkaan lääkityksen ajantasaistaminen. Lisäksi kun erään syöpää sairastavan asiakkaan syöpälääkitys uusitaan, varmistan, että lääkkeet ovat tulleet. Lasken ja neuvon myös, miten ja mihin aikaan ne pitää ottaa, nyt ja tulevina päivinä.
Lisää vipinää päivään tuo alituisesti soiva puhelin.
– Tehtäviä pystyy harvemmin tekemään yhtäjaksoisesti alusta loppuun. Meiltä kysytään eri tahoilta niin paljon lääkehoitoon liittyviä asioita, Kosola sanoo.
Kosolan kollega, osastofarmaseutti Annamari Mäkelä, kesälomalainen, aikoo ahkeroida tänään aidan maalauksen parissa. Mutta hänkin on saapunut hoivakoti Lehmuskartanoon kertomaan varsinaisesta leipätyöstään.
Farmasiaa ostopalveluna
Kirkkonummelaisten osastofarmaseuttien yhteenlasketuista kymmenestä viikoittaisesta työpäivästä viisi kuluu kotihoidon parissa. Parivaljakon tietotaitoa hyödynnetään myös muualla ikäihmisten hyvinvointipalveluissa: palvelutalossa yksi päivä viikossa, hoivakoti Lehmuskartanossa kaksi päivää ja hoivakoti Volskodissa yksi päivä. Niiden päälle tulee sosiaali- ja terveyskeskus ja sen kiirevastaanotto, kotisairaala, lääkärin vastaanotot, suun terveydenhuolto ja neuvola; yhteensä yksi päivä.
– Kirkkonummen terveyskeskussairaala ja sen yhteydessä toiminut lääkekeskus lopetettiin vuonna 2017. Lääkelogistiikka siirtyi tällöin Jorviin, ja meistä tuli HUS
Apteekin työntekijöitä. Työskentelemme ostopalvelufarmaseutteina, ja työnkuvamme suunnitellaan yhdessä kunnan yhteyshenkilöiden kanssa, Mäkelä taustoittaa.
Organisaatiomuutoksen yhteydessä haluttiin kehittää muun muassa kotihoidon lääkehuoltoa.
Turvatarkastus lääkitykselle
Kirkkonummen osastofarmaseutit osallistuvat nykyään esimerkiksi kotihoidon kotiutustiimin toimintaan.
– Kun vaikkapa iäkkäämpää ihmistä ryhdytään kotiuttamaan sairaalasta, moniammatillinen tiimi ottaa kopin ja ryhtyy kartoittamaan, mitä kaikkea tukea hän tarvitsee selvitäkseen. Me farmaseutit olemme mukana huolehtimassa ennen kaikkea siitä, että potilaan lääkitys on varmasti uuden tilanteen tasalla jo hänen kotiin tullessaan. Tarvittaessa teemme myös lääkityksen turvatarkastuksen, Mäkelä kuvailee.
HUSin lääkityksen turvatarkastus vastaa laajuudeltaan lääkehoidon arviointia.
– Kotihoidon asiakkaille tehdään muutenkin lääkityksen turvatarkastus kerran vuodessa, tarvittaessa muulloinkin, laadittujen kriteerien mukaan, Kosola mainitsee.
Farmaseutit ovat mukana myös silloin, kun asiakkaat siirtyvät kotihoidosta pysyvään hoitopaikkaan hoivakotiin.
– Huolehdimme edelleen lääkehoidon jatkumisesta ja siitä, että se olisi mahdollisimman hyvää. Työssä on paljon apua siitä, että tunnemme asiakkaat ja heidän tilanteensa pitkältä ajalta, Kosola sanoo.
Taloudellista kunnille
Suomessa kotihoidon farmasiaa ei ole vielä tarjolla kovin monella paikkakunnalla. Kosolan ja Mäkelän mielestä siihen kannattaisi ehdottomasti panostaa.
– Kotihoidon farmasia auttaa parantamaan lääkitysturvallisuutta. Lisäksi kun asiakkaan lääkitys on optimaalinen, se auttaa häntä selviämään pidempään kotona, helpottaa sairaanhoitajien työtä sekä vähentää turhia lääkärissä käyntejä. Kotihoidon farmasia on näin kunnille – ja koko yhteiskunnalle – myös taloudellisesti kannattavaa, Kosola miettii.
Hän toivoo, että farmaseutit ottaisivat entistä näkyvämpää roolia kuntatasolla eivätkä pitäisi turhaan kynttiläänsä vakan alla.
– Muut eivät välttämättä tiedä, mitä kaikkea farmaseutit osaavat. Olisi esimerkiksi tärkeää, että farmaseutit verkostoituisivat jo opiskeluaikanaan lääkäri- ja sairaanhoitajaopiskelijoiden kanssa ja kertoisivat, miten heidän asiantuntemustaan voidaan hyödyntää kliinisessä työssä, Kosola sanoo.
Konkreettisesti tavattavissa
Hoivakoti Lehmuskartanossa työskentelevä sairaanhoitajaopiskelija Anu Sorvari on erittäin tyytyväinen yhteistyöhön farmaseuttien kanssa.
– Olen päässyt nyt harjoittelunikin aikana näkemään monia eri hoitokoteja. On hienoa, että täällä Lehmuskartanossa voimme hyödyntää farmaseuttien asiantuntemusta, heistä on valtavasti hyötyä. Farmaseutit osaavat arvioida asukkaan lääkityksen usein jopa paremmin kuin lääkäri, Sorvari mainitsee.
Hänen mukaansa Lehmuskartanossa asukkaiden lääkityksiä on voitu esimerkiksi keventää.
Naiset arvioivat, että suuri merkitys on myös sillä, että farmaseutit ovat konkreettisesti tavattavissa niin kotihoidon toimistossa kuin hoivakodeissa.
– Meitä on hyvin helppo lähestyä ja kysyä asioita tyyliin, että voisiko vaikkapa tämä asia johtua lääkityksestä. Jos emme jotain tiedä, sitten tietenkin selvitämme. Voimme kysyä aina neuvoa esimerkiksi sairaaloissa työskenteleviltä kollegoiltamme, Mäkelä kertoo.
– Pelaamme kaikki samaan maaliin. Meillä on yhteinen tavoite, potilaan hyvinvointi, Kosola kuvailee.
Tarvittaessa farmaseutit voivat tehdä myös kotikäyntejä – ei kuitenkaan korona-aikaan. Samasta syystä emme pääse nyt vierailemaan hoivakodin muissa tiloissa.
Farmaseutit tukevat asiantuntemuksellaan muiden työtä, varsinaisen lääkejakelun tekevät hoitajat.
– Kirkkonummella on myös siirrytty pitkälti annosjakeluun. Sekin on osaltaan parantanut lääkitysturvallisuutta, Kosola mainitsee.
Vastaanotto terveyskeskukseen
Lääkärit ja hoitajat konsultoivat lääkitysongelmissa farmaseutteja myös sosiaali- ja terveyskeskuksessa.
– Jos esimerkiksi sama asiakas tulee toistuvasti kiirevastaanotolle, ongel- mien taustalla tai osasyynä voikin olla vääränlainen lääkitys, Kosola mainitsee.
Hän lisää, että ylipäätään yhteydenotto on molemminpuolista ja sujuvaa; farmaseutit ovat kiinteä osa moniammatillista tiimiä.
– Yksi keskeinen alue on myös suun terveydenhuolto. Jos potilaalla on liian kuiva suu, tällöin selvitellään, voisiko syynä olla lääkitys. Usein on, sillä melkeinpä puolet Pharmaca Fennican lääkkeistä voi aiheuttaa tällaisen sivuoireen, Mäkelä sanoo.
Tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluvat farmaseuttien vastaanotot terveyskeskuksessa.
– Ideana on, että asiakas voitaisiin ohjata sovituilla kriteereillä lääkityksen turvatarkastukseen, Mäkelä sanoo.
Hän mainitsee, että turvatarkastus voi olla paikallaan esimerkiksi silloin, jos potilaalla on diagnosoitu munuaisten vajaatoiminta tai hän on kaatuillut.
– Turvatarkastus tehostaa usein myös potilaan hoitoon sitoutumista, jos henkilöllä on esimerkiksi vaikeuksia ymmärtää lääkkeidensä käyttötarkoitusta sekä niiden ottotapoja ja -aikoja, Kosola sanoo.
Apuna hoitoon sitoutumisessa
Siitä, miten farmaseuttien asiantuntemus auttaa hoitoon sitoutumisessa, on kertynyt kokemuksia myös kotihoidosta ja hoivakodeista.
– Kerran eräskin vanhempi herra ei oikein halunnut syödä lääkkeitään. Kun hänelle selvitettiin, mikä lääke auttaa mihinkin vaivaan ja miksi lääkkeet on tärkeää syödä oikeaan aikaan, ongelmia ei enää ollut, Mäkelä kertoo.
Kosola ja Mäkelä kokevat tekevänsä merkityksellistä työtä.
– Työ on erittäin monipuolista. Mutta kaikkein hienointa on nähdä sen konkreettiset tulokset. Se miten vaikkapa jonkun ikäihmisen toimintakyky selvästi kohentuu, kun hänen lääkityksensä on saatu optimoitua, Kosola kertoo.