HUSin Pää- ja kaulakeskuksen klinikkaproviisori Martina Suomisen sähköposti kilahtaa. Keväisin osastoilla päivitetään lääkehoitosuunnitelmia, ja niihin kaivataan lääkitysturvallisuuden asiantuntemusta.
– Lisäksi on Teams, palavereita ja koulutuksia, Suominen luettelee.
Kollegat Maaret Varunki-Kettunen ja Markku Helminen nyökkäilevät. Päivissä on sekä toistuvaa seurantaa, pitkäjänteistä kehitystyötä että yllättäviä tilanteita.
– Tänä aamuna selvittelin, miksi osaston lääkejääkaapista tulee jatkuvasti lämpötilahälytyksiä, Syöpäkeskuksessa työskentelevä Helminen naurahtaa.
Varunki-Kettusen toimialaa ovat leikkaussalit ja tehohoito. Hän on mukana pilotoimassa lääkkeiden tunnistekoodien hyödyntämistä leikkaussaliympäristössä osana laajaa kehityshanketta. Päivän salapoliisitehtävä on lääke, jonka ohjeet löytyvät ainoastaan saksankielisinä.
Martina Suominen on ollut varmistamassa, että vuonna 2025 avautuvan Tammisairaalan suunnittelussa on huomioitu lääkitysturvallisuuden näkökulma.
– Esimerkiksi infuusionesteet ovat suurivolyyminen tuote. Niitä on voitava kuljettaa uusissa tiloissa sujuvasti.
Osa klinikkaproviisoreista osallistuu myös budjettityöhön. Roolissa voi vaikuttaa rationaaliseen lääkkeiden käyttöön ja siten kustannuksiin. Käynnissä on useita hävikin vähentämiseen tähtääviä hankkeita.
Klinikka proviisorit työskentelevät osana laajaa, moniammatillista verkostoa. Siihen kuuluvat HUS Apteekin lääkitysturvallisuustiimi, lääkevalmistustiimi, lääkeinformaatioyksikkö, lääkehankinnat ja Apotti-tiimi. Kehitystyötä tehdään laatupäälliköiden, laatulääkäreiden ja hoitolinjojen johtavien lääkäreiden kanssa.
Yhteistyö osastofarmaseuttien kanssa on tiivistä.
– Tehtäväni on tukea heitä, mutta saan heiltä myös paljon. He ovat tuntosarviani osastoilla, Varunki-Kettunen sanoo.
Hoitoyksiköiden lääkevastaavat ja opetushoitajat ovat tärkeitä liittolaisia hekin.
Klinikkaproviisorien oma tiimi tarjoaa vertaistukea.
– Haasteet, joiden kanssa painiskelemme, ovat pitkälti samanlaisia, Varunki-Kettunen sanoo.
Oman toimialansa lääkehoidon lisäksi klinikkaproviisorien pitää tuntea osastotyön realiteetit.
– Esimerkiksi tehohoidossa olevat potilaat vaativat jatkuvaa seurantaa, eikä hoitaja voi noin vain lähteä hakemaan lääkkeitä. Tämä on huomioitava lääkehoitoa suunniteltaessa, Varunki-Kettunen sanoo.
Osastoilla on hyvä viettää aikaa, jotta toimintaa osaa tukea.
– Ei siis tulla sormi ojossa sanomaan, miten pitäisi tehdä, Varunki-Kettunen lisää.
Toimintakenttä voi olla myös kilometreissä mitattuna laaja. Esimerkiksi Varunki-Kettusen toimipisteet sijaitsevat Meilahden lisäksi Lohjalla, Jorvissa, Peijaksessa, Hyvinkäällä ja Porvoossa.
Klinikkaproviisorit suosittelevat parhaita toimintatapoja ja tarkastavat, että lääke- ja lääkitysturvallisuuden kannalta olennaiset asiat huomioidaan. Rooli on konsultoiva, ja lopullinen hoitovastuu on aina yksiköillä. On uskallettava avata keskusteluita rohkeasti, oli vastapuolella kuka tahansa.
– Vaikka sairaalamaailman hierarkisuuden välillä huomaakin, Markku Helminen sanoo.
Ensimmäinen klinikkaproviisori aloitti HUSissa vuonna 2017. Nykyään heitä on HUSissa jo yhdeksän ja Oulun yliopistollisessa sairaalassa yksi. Vaikka työnkuva vaihtelee ja muuttuu, yksi asia pysyy:
– Tavoitteemme on aina, että potilas saisi turvallista lääkehoitoa, Martina Suominen sanoo.
Kliinisen farmasian opinnoista apua
Klinikkaproviisorin tehtävässä tarvitaan laajaa ja syvällistä kokonaisymmärrystä tietyn erikoisalan lääkehoidosta.
Erityisesti kliinisen- ja sairaalafarmasian koulutus on klinikkaproviisorin roolissa olennaista.Niiden opetusta onkin yliopistoissa kehitetty viime vuosina paljon.
– Mutta lisää tarvitaan, sanoo HUSin leikkaussalit ja tehohoito-yksikön klinikkaproviisori Maaret Varunki-Kettunen.
Lisäksi tehtävässä tarvitaan koulutusta sairaalan prosesseista, lääkkeistä ja laitteistoista, poikkeuskäytöstä ja lääkehoitosuunnitelmista.
Itä-Suomen ja Helsingin yliopistot tarjoavat apteekki- ja sairaalafarmasian erikoistumiskoulutusta, johon kuuluu sekä lääkitysturvallisuuden että kliinisen farmasian opintoja. Lisäksi opiskellaan johtamista, moniammatillista työskentelyä
terveydenhuollossa ja tutkimus- ja kehitystyötä. Kurssilta on valmistunut myös klinikkaproviisoreita.
Helsingin yliopistossa erikoistumisen voi tehdä myös työssä oppien. Täysin räätälöidyssä residenssiohjelmassa avautuu vuosittain kolme paikkaa.
Erikoistumisopinnoissa opiskelupaikkoja on 3O; Helsingissä 20 ja kymmenen Kuopiossa. Jatkokoulutus ei kuitenkaan ole vaatimus. Klinikkaproviisorien tehtävät vaihtelevat aina toimialan ja organisaation mukaan, joten yhtä yksittäistä tehtävään valmistavaa kurssia ei ole.
– Systemaattisesta ajattelusta, tiedonhakutaidoista ja ongelmanratkaisuosaamisesta on aina apua, samoin kyvykkyydestä moniammatilliseen työskentelyyn, sanoo HUSin Syöpäkeskuksen klinikkaproviisori Markku Helminen.
Artikkelia varten on haastateltu vanhempaa yliopistolehtori Raisa Laaksosta Helsingin yliopistosta.