Kohti parempia tuloksia

Lääkehoidon arvioinnilla pyritään ehkäisemään lääkitykseen liittyviä ongelmia ja saavuttamaan parempia hoitotuloksia.

Lääkehoidon arvioinnin tavoitteena on tunnistaa, korjata ja ehkäistä potilaan lääkehoitoon liittyviä ongelmia ja riskejä sekä edistää lääkehoidon onnistumista hoitotavoitteiden saavuttamiseksi. Kyseessä on oleellinen osa lääkehoidon laadunvarmistusta. Iäkkäät monilääkityt potilaat ovat keskeisin lääkehoidon arviointia tarvitseva ryhmä.

Lääkehoidon arviointi olisi hyvä ajoittaa niin, että arvioinnissa tehdyt havainnot ovat käytettävissä hoitopäätöksiä ja suunnitelmia tehtäessä. Kiireettömässä hoidossa lääkehoidon arvioinnin tulisi tarvittaessa kuulua ennen vastaanottoa tehtävään valmisteluun. Etukäteen voitaisiin kutsukirjeessä tai -viestissä pyytää potilasta tarkistamaan lääkitystietonsa ja täyttämään lääkehoidon toteutukseen liittyvä kysely, jossa on osana oireiden kartoitus.

Hoitopaikan ja –muodon vaihdokset kuten annosjakeluun siirtyminen, siirtyminen laitoshoitoon tai säännölliseen kotihoitoon ovat hyviä vaiheita lääkehoidon arvioinnille. Lääkehoidon arviointi voidaan tehdä, kun on saatu perusteltu pyyntö (tilaus tai lähete) arvioinnille.

Tietojen ajantasaisuus turvallisuuden perustana

Lääkitystietojen ajantasaisuus luo pohjan turvalliselle ja sujuvalle lääkehoidolle. Usein tiedoissa on virheitä ja tiedonkulussa ongelmia. Lääkehoidon arvioijan keskeinen tehtävä onkin varmistaa tietojen oikeellisuus arviointihetkellä.

Hyvä lääkelista kuvaa kunkin lääkkeen käyttötarkoituksen ja annostuksen, siihen on listattu tiedot myös itsehoitolääkkeistä, rohdoksista ja lääkkeellisessä käytössä olevista ravintovalmisteista. Suuri osa tiedoista on nähtävissä resepteistä, mutta todellisen toteutuksen tuntee vain potilas itse tai hänen ”lääkehoitajansa”. Siksi jokaista potilasta kannustetaan pitämään yllä ajantasaista lääkelistaa, joka kulkee mukana terveydenhuollossa asioidessa.

Arvioinnille useita syitä

Lääkehoidon arvioinnin syynä voi olla muutos terveydentilassa, epäily haittatai yhteisvaikutuksista, runsas lääkitys, epäily huonosta hoitoon sitoutumisesta tai ”kontrollitarkistus” liittyen esimerkiksi hoitopaikan vaihdokseen, annosjakeluun siirtymiseen tai hoitosuunnitelman mukaiseen määräaikaisuuteen.

Arvioinnin tekijä tarvitsee arvioinnin syyn lisäksi tietoa potilaan lääkehoidon ongelmakohdista, haittaavista oireista ja joitakin tietoja laboratoriotutkimuksista, kuten munuaisten ja maksan toiminnan sekä sokeri- ja elektrolyyttitasapainon seurannan ja lääkeaineiden pitoisuusmittausten tulokset sekä lipidiarvot. Lääkehoidon toteutumista haittaavia ongelmia voivat olla lääkkeenottotekniikkaan liittyvät vaikeudet, saatavuusongelmat, kustannukset tai tiedon saantiin ja ymmärtämiseen liittyvät epäkohdat.

Arvioijan tulee saada potilasta haittaavista oireista tietoa. Niiden avulla voidaan päätellä, onko lääkkeen ominaisuus haitallinen tai annos epäsopiva potilaalle. Seuraavasta oirelistasta voi olla hyötyä tietoa kerättäessä: kuiva suu, virtsaamisvaiva (virtsa ei tule kunnolla tai karkaa), näköhäiriöt, muistin huononeminen, hikoilun estyminen, liikahikoilu, kipu, iho-oire, rytmihäiriö, kaatumiset, huimaus (ylös noustessa), unettomuus, väsymys tai mustelmien synty herkästi.

Raportointiin erilaisia malleja

Arviointiraportti pitää taustatietoina sisällään henkilötietojen lisäksi syyn arvioinnille ja kuvauksen ongelmista, maininnan käytetyistä tietolähteistä ja lääkelistan. Raportissa on hyvä vastata esitettyyn kysymykseen. Usein tarkkaa ongelmaa ei ole tiedossa vaan kyseessä on esimerkiksi runsaan lääkityksen takia pyydetty arviointi, jolloin vastaus on hyvä laatia vakavuus- tai kiireellisyysjärjestykseen.

Raportti sisältää seuraavat pääosat: 1) taustatiedot: esitiedot, voimassa oleva lääkitys ja nykytila 2) arvioinnin havainnot, 3) muutosehdotukset (suunnitelma) ja jakelu.

Edellä esitettyä listaa voi käyttää väliotsikoina. Eri potilastietojärjestelmissä on raportille erilaisia otsikointeja ja paljon tehdään word-pohjaisia raportteja. Tärkeintä on pitää raportti tiiviinä ja muutosehdotukset lyhyesti perusteltuina.

Lisäksi on tärkeää ottaa huomioon, meneekö raportti potilaalle luettavaksi vai onko se tiedoksi lääkärille päätöksenteon tueksi. Usein arvioinnin havainnot käsitellään moniammatillisessa palaverissa, jossa arvioija, hoitaja, erityisasiantuntijat ja mahdollisesti potilas itse tuo omat näkökantansa yhteiseen keskusteluun, jonka pohjalta hoitava lääkäri tekee päätökset ja muutokset lääkitykseen.

Useita toteutustapoja

Lääkehoidon arvioinnin toteutustapoja on monia. Niin täytyy ollakin, koska tarpeet, tilanteet ja toteutusmahdollisuudet ovat erilaisia eri ympäristöissä. Karkeasti arvioinnit voi jakaa kolmeen eri luokkaan, joita ovat päivystysarviointi, valmisteleva arviointi ja seuranta-arviointi.

Päivystysarvioinnista on kyse, kun arviointi kuuluu osaksi potilaan akuutin ongelman selvittelyä esimerkiksi päivystyspoliklinikalla. Tällöin arvioinnin pääpaino on tulosyyhyn liittyvissä oireissa ja lääkityksen mahdollisesta yhteydestä niihin.

Valmistelevassa arvioinnissa lääkitys käydään läpi ja siinä piilevät ongelmakohdat arvioidaan ennen lääkärin vastaanottoa. Tässä voidaan hyödyntää sähköisiä lomakkeita ja muita etäpalveluita.

Seuranta-arviointi tapahtuu sovitun aikataulun mukaisesti. Usein havaitut ongelmat ovat kehittyneet ajan myötä ja ne olisivat olleet ehkäistävissä sopivasti ajoitetulla seurannalla ja arvioinnilla. Palvelutalojen, hoiva- ja hoitokotien ja kotihoidon piirissä olevien vanhusten lääkitykset tulisi arvioida hoitosuhteen alussa ja säännöllisesti sekä silloin, kun vointi äkisti muuttuu. Sujuvinta olisi, että arvioijalla olisi säännöllinen kontakti hoitopaikkaan. Näin arviointitarpeet tulevat ilmi ajoissa ja arviointipyyntöjä saadaan matalalla kynnyksellä, jolloin painopiste siirtyy ongelmien ehkäisyyn.

Tärkeää on löytää paikallisesti toimintatapa tai -tapoja, joissa eri ammattiryhmien vahvuudet, osaaminen ja tiedot saadaan tehokkaaseen hyötykäyttöön potilaan lääkehoidon onnistumisen varmistamiseksi.

Lääkehoidon arvioinnissa kiinnitetään huomio seuraaviin asioihin:

› päällekkäisyydet; uutta aloitettaessa vanha lääke jää ”päälle”, yhdistelmät aiheuttavat yllätyksiä

› käyttöaiheet; lääkkeellä pitää olla (ymmärrettävä) käyttötarkoitus

› annostus; munuaistoiminnan huomioiminen

› ottoajankohdat; voidaan estää joitakin yhteisvaikutuksia ja vaikuttaa lääkehoidon onnistumiseen

› yhteisvaikutukset; interaktio-ohjelmista on suuri apu

› haittavaikutukset; havaitut oireet suhteessa lääkkeiden haittaominaisuuksiin ja haittavaikutuksiin

› hoitoon sitoutuminen; tiedot, taidot, asenteet ja raha vaikuttavat.

Vaikuttamisen backstage

Työehtojen sopimisessa varsinaiset neuvottelut ovat vain jäävuoren huippu. Iso osa työstä tehdään taustalla – ja jo paljon ennen varsinaista neuvottelukierrosta.

Kun suru seuraa töihin

Murheen murtama ei ole sairas, mutta sairausloma otetaan syystä.

Lääkehuolto myllerryksessä

Kun palveluverkkoa tiivistetään, resursseja vapautuu kliinisen farmasian kehittämiseen. Uhkana on kuitenkin, että rahoitus supistuu entisestään.

Oletko käyttänyt HaiPro-työkalua?