Kun laillistuksen saaminen venyy, farmaseuttinen ote kirpoaa

Moni Suomeen tullut farmasian ammattilainen päätyy muihin töihin, koska laillistusprosessi on työläs ja kielivaatimusten täyttäminen voi viedä vuosia. Tuntuma farmaseuttiseen työhön olisi tärkeää säilyttää myös laillistusprosessin aikana.

Nga Mittilä valmistui farmasian kandidaatiksi Ho Chi Minhin yliopistosta vuonna 1994. Hän johti omaa apteekkiaan 18 vuoden ajan. Mittilällä on myös kokemusta sairaalafarmasiasta.

– Pääsin perustamaan apteekkia Franco-Vietnamese Hospital -sairaalaan Ho Chi Minhissä. Minulla oli keskeinen rooli apteekin perustamisessa, toimintatapojen luomisessa ja varaston hallinnassa. Työhöni kuului myös potilaskonsultaatioita, lääkevalmistusta sekä keskusteluja lääkäreiden kanssa sopivimpien hoitojen määrittämiseksi, Mittilä kertoo.

Nyt hän on asunut Suomessa kaksi vuotta ja haluaa päästä jatkamaan ammattiaan Suomessa.

Nga Mittilä on tehnyt 30 vuoden uran farmasian parissa Vietnamissa. Suomessa hän ei ole vielä saanut laillistusta toimia farmasian ammattilaisena.

– Laillistusprosessi on melko haastava. Eniten minulle tuottaa haasteita suomen kielen oppiminen. Vaatimustaso on korkea. Lisäksi tarvitsen Suomen lääkelainsäädännön ja alan säädösten tuntemuksen päivittämistä, Mittilä toteaa.
Hän kiittää TE-keskuksesta ja korkeakoulujen SIMHE-palvelujen kautta saamastaan avusta.

– Olen saanut paljon ohjausta tarvittavien asiakirjojen, erityisvaatimusten ja menettelytapojen kanssa.

SIMHE-palvelut (Supporting Immigrants in Higher Education in Finland) keskittyvät maahanmuuttajien korkeakoulutukseen liittyvien kysymysten ratkomiseen. Palveluja tarjotaan kymmenessä yliopistossa ja
korkeakoulussa. Nga Mittilää on auttanut Kukka-Maaria Huhta-Koivisto Vaasan yliopistosta.

– Olen toiminut ohjaajana nyt vähän yli kaksi vuotta. Minulla on ollut joitakin farmasian ammattilaisia, joita olen ohjannut. Moni haluaa kuitenkin hoitaa selvitystyön itse, Huhta-Koivisto sanoo.

Monilla hänen tapaamillaan farmasian ammattilaisilla on ollut myös jokin muu koulutus esimerkiksi fysioterapian tai sairaanhoidon parissa. He ovat päätyneet hakemaan töitä alalta, jossa työelämään kiinni pääseminen on helpompaa.

– Tarvittaisiin jokin välivaihe, jossa henkilö voisi työskennellä esimerkiksi apteekissa avustavissa tehtävissä samalla kun täydentää opintojaan, Huhta-Koivisto sanoo.

Vain muutama farmasian ammattilainen on hyödyntänyt Huhta-Koiviston neuvoja laillistuksen hakemisessa.

Nga Mittilä on samaa mieltä:

– Uskon, että intensiivinen, alakohtainen suomenkielinen kurssi, jota seuraa käytännön harjoittelu, olisi erittäin tehokas minun kaltaisilleni ammattilaisille. Strukturoitu lähestymistapa, joka alkaa 6–8 kuukauden kohdistetusta kielikoulutuksesta ja siirtyy käytännön harjoitteluun, antaisi minulle mahdollisuuden tutustua tekniseen terminologiaan, työnkulkuihin ja alan standardeihin, hän sanoo.

Laillistuksia farmasian alalla annetaan maahanmuuttajille Suomessa vain muutamia kappaleita vuodessa, vaikka EU- ja ETA-alueelta tulevat proviisorit voivat saada laillistuksen automaattisesti. Automaattinen ei tässä yhteydessä kuitenkaan tarkoita, että laillistus tulisi jonkin järjestelmän kautta suoraan. Mutta jos henkilö toimittaa Valviraan todistuksen proviisoritason koulutuksesta sekä riittävästä kielitaidosta, hän saa laillistuksen ilman lisäselvityksiä.

– Tällaisia tapauksia oli viime vuonna yksi ja edellisvuonna kaksi, ammattioikeuksien ryhmäpäällikkö Maarit Mikkonen Valvirasta sanoo.

Farmaseuttien tulee osoittaa koulutuksensa vastaavuus. Toistaiseksi farmaseutteja on tullut EU- ja ETA-alueelta vain Virosta ja Ruotsista.

– Kaikissa maissa ei ylipäätään ole farmaseutin koulutusvaihtoehtoa. Ruotsin ja Viron koulutusmalli vastaa Suomen mallia eivätkä farmaseutit ole tarvinneet täydennyskoulutusta, Mikkonen sanoo.

EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulleiden farmasian ammattilaisten tulee osoittaa koulutuksensa vastaavuus myös maisteritasolla. Pelkkä tutkinnon kurssikokonaisuus ei riitä, vaan tarvitaan kotiyliopistolta lausunto, jossa opetuksen sisältö on kuvattu tarkemmin.

– Jos opinnoista on jo pitkä aika, tämä voi olla vaikeaa, Mikkonen myöntää.

Maarit Mikkonen työskentelee Valvirassa ammattioikeuksia myöntävän ryhmän ryhmäpäällikkönä.

Tyypillisimmin täydennyskoulutustarpeet liittyvät lääkeneuvontaan, farmakoterapiaan, terveydenhuollon lääkeprosesseihin ja suomalaiseen lääkelainsäädäntöön. Proviisorit tarvitsevat usein täydennystä myös johtajuuteen.
Keskimäärin farmaseutit tarvitsevat noin 52 opintopistettä täydentäviä opintoja ja proviisorit noin 57 opintopistettä. Kokopäiväisenä opiskeluna se tarkoittaa vajaan lukuvuoden mittaisia opintoja.

Harva kuitenkaan pääsee suoraan ammattiopintojen piiriin. Laillistusta varten vaaditaan keskitasoinen suomen kielen taito (YKI-testi taso 3), mutta monet yliopistot vaativat opintojen suorittamiseen vieläkin parempaa suomen kielen hallintaa (YKI-testi taso 4). Sen oppimiseen voi mennä vuosia.

Hakemuksia tulee huomattavasti laillistuksia enemmän, mutta moni ei lopulta hae laillistusta, koska ei jaksa viedä prosessia loppuun asti.

– Laillistuskäytäntöä sinällään arvostetaan ja se ymmärretään täysin. Porrastusta toivotaan kuitenkin siihen, että työelämään pääsisi nopeammin kiinni, Huhta-Koivisto sanoo.

Hänen mielestään myös apteekit voisivat tulla tässä vastaan.

– Vaikka ei voisikaan toimia farmaseuttisena asiantuntijana, työskentely apteekissa avustavissa tehtävissäkin antaisi mahdollisuuden pysytellä kiinni tutussa työympäristössä ja oppia samalla ammattisanastoa suomeksi.

Raha saattaa kuitenkin vähentää hakemusten määrää. Laillistuksen hinta on 710 euroa. Hylätystäkin vastauksesta veloitetaan puolet tästä. Se voi olla iso raha perheelliselle maahanmuuttajalle, joka ei ole saanut Suomesta ainakaan koulutustaan vastaavaa työtä.

– Esimerkiksi Opetushallitukselta tulee vastaavista hakemuksista ilmoitus, jos hakemus ei ole menossa läpi. Hakemuksen voi silloin perua ennen virallista hylkäävää päätöstä eikä siitä mene kuluja. Valvirassa ei ole vastaavaa käytäntöä, Huhta-Koivisto harmittelee.

Farmasialiitto on perillä haasteista ja on muun muassa toimittanut ministeriöön yhdessä Apteekkariliiton ja farmasian koulutusyksiköiden kanssa yhteisen kannanoton koskien ulkomaista farmasian tutkintoa Suomessa täydentävien opiskelijoiden harjoittelun toteuttamista.

Nga Mittilä ei ole luovuttanut. Hän uskoo vielä tekevänsä farmasian töitä myös Suomessa.

Vierasperäinen nimi vaikeuttaa työnsaantia

Rania Al-Moadhenin perhe muutti Lähi-idästä Suomeen, kun Rania oli 9-vuotias. Hän oppi suomen kielen nopeasti ja pääsi jo yläasteella opiskelemaan suomea äidinkielenä. Se on helpottanut myös jatko-opintoja.

– Valmistun tänä keväänä proviisoriksi, Rania kertoo.

Hän haki lukemaan farmasiaa äitinsä ja tätinsä suosituksesta. Rania pääsi suoraan proviisoriopiskelijaksi. Proviisoriopinnot ovat tätä juttua tehdessämme loppusuoralla, mutta opiskelijan elämä ei pääty siihen.
Asiakaspalvelutyön lisäksi Raniaa kiinnostaa globaali bisnes. Hän kaipasi opinnoilta lisää teknillistä näkökulmaa ja hakeutui opiskelemaan terveysteknologiaa farmasian opintojen ohella. Diplomi-insinöörin opinnot on tavoitteena saada päätökseen 2027.

– Haluan päästä kehittämään esimerkiksi lääkinnällisiä laitteita, Rania pohtii.

Omat odotukset ovat siis korkealla, mutta myös ulkopuolelta tulee lisäpaineita.

– Yhteiskunta odottaa, että maahanmuuttajat työllistyvät nopeasti, hän muistuttaa.

Farmaseutiksi valmistuttuaan Rania on opintojen ohella työskennellyt avoapteekissa osa-aikaisesti. Töitä löytyi helposti. Sen sijaan työllistyminen proviisorina huolettaa.

– Työn löytäminen vastavalmistuneena proviisorina on muutenkin vaikeaa. Minulla on vierasperäinen nimi, tummat kasvonpiirteet ja olen vielä nainen. Joudun todistamaan itseäni ja osaamistani muita enemmän, Rania myöntää.

Hän pitää hyvänä esimerkiksi Fimean käyttämää anonyymiä rekrytointia, jossa henkilötiedot eivät näy rekrytoijalle ja valinnat tehdään puhtaasti osaamisen perusteella.

Apteekin asiakaskohtaamisissa hän ei ole kokenut kokenut suoraa rasismia, mutta joidenkin näkyvät ennakkoluulot jaksavat yllättää yhä.
Monikulttuurisesta taustasta on myös hyötyä. Rania osaa seitsemää eri kieltä, joista viittä hän puhuu sujuvasti.

– Arabiaa, suomea, englantia, turkkia ja ruotsia tarvitsee myös apteekkityössä lähes päivittäin, Rania sanoo.

Lähi-idässä farmasisti on korkealle arvostettu terveydenhuollon ammattilainen. Ammattia pidetään merkityksellisenä, ja juuri sellaista työtä Raniakin haluaa tehdä.

– Lähi-idässä farmasistia voidaan kutsua tohtoriksi samaan tapaan kuin lääkäriä. Opinnoissakin on enemmän diagnostiikkaa ja apteekissa voidaan määrätä esimerkiksi antibioottitippoja, Rania kertoo.

Hän uskoo, että Suomessakin farmasian ammattilaisten osaamisen hyödyntäminen tulee laajenemaan lähitulevaisuudessa terveydenhuollon resurssien tehostamiseksi.

– Ala on säädelty Lähi-idässäkin, mutta Suomessa sääntely on todella tiukkaa. Tästä on ehkä syytä vähän höllätä tulevaisuudessa.