Kysely: Osaamisen kehittäminen vaatii esihenkilön tukea

Lähes kolme neljäsosaa farmasian ammattilaisista kokee mahdollisuutensa osaamisen kehittämiseen hyviksi tai melko hyviksi. Suurin este omaan osaamisen kehittämiseen on ajan puute. Esihenkilötyön merkitys korostuukin osaamisen kehittämisen mahdollistajana.

Osaamisen kehittämisen kysely toteutettiin Farmasialiiton jäsenille keväällä 2025. Siihen vastasi 599 henkilöä. Edellinen kysely tehtiin vuonna 2019.

Kun kyselyssä tiedusteltiin, kuinka hyväksi vastaajat kokevat mahdollisuutensa osaamisen kehittämiseen, 74 % piti mahdollisuuksiaan hyvinä tai melko hyvinä. Melko huonoksi mahdollisuuksiaan arvioi 16 % ja huonoksi 8 % prosenttia. En osaa sanoa, vastasi 2 %.

Vastaajista 64 % osallistui täydennyskoulutukseen kaksi päivää tai alle vuoden 2024 aikana.

43 % vastaajista koki täydennyskoulutuksen määrän olleen riittävä. 45 % koki, ettei koulutuksen määrä ollut riittävä, ja 12 % ei osannut ottaa kantaa asiaan.

89 % vastaajista, jotka kokivat täydennyskoulutuksen määrän riittämättömäksi, oli osallistunut täydennyskoulutukseen 2 päivää tai alle.

Osaamisen kehittämistä pidetään tärkeänä. Tärkeäksi sen määritteli 84 % vastaajista. 15 % piti osaamisen kehittämistä melko tärkeänä ja 1 % ei kovin tärkeänä. Osaamisen kehittämiseen omaa aikaansa oli valmis käyttämään 88 % proviisoreista ja 78 % farmaseuteista (vuonna 2019 proviisoreista 93 % ja farmaseuteista 84 %).

86 % vastaajista oli erittäin tai melko tyytyväisiä osaamiseensa. 70 % vastasi, että oma osaaminen on työelämän kehitykseen ja muutokseen nähden riittävällä tasolla. 73 % kastoi, että pystyvät nykyisellä osaamisellaan mukautumaan työelämän muutoksiin. Kolmannes arvioi, että tarvitsisi tällä hetkellä uutta osaamista nykyisiin tehtäviinsä.

Taustatietoa vastaajista:

Työpaikka: apteekissa 66 %, hyvinvointialueilla 18 %, Kelassa, Fimeassa
tai muussa valtion työpaikassa 4 %, lääketeollisuudessa, lääketukkukaupassa tai bioteknologian alan yrityksessä 6 %, muu tilanne 6 %.

Aika nykyisessä työpaikassa: alle vuoden 9 %, 1–3 vuotta 17 %, 4–10 vuotta 24 %, 11–20 vuotta 22 %, yli 20 vuotta 28 %.

Tutkinto: farmaseutti 81 %, proviisori 15 %, farmasian tohtori 2 %, lääkealan erikois­koulutettu maisteri 2 %.

Valmistumisvuosi: ennen vuotta 1990 10 %, 1990–1999 26 %, 2000–2009 31 %, 2010–2023 31 %, 2024–  2 %

Yhdessä osaamista kehittämään

Farmasian ammattilaiselle ammatillinen kehittyminen ja osaamisen ylläpitäminen ovat eettisiä ja lakisääteisiä velvollisuuksia. Farmasian ala muuttuu ja kehittyy jatkuvasti, ja osaamisen kehittäminen on olennainen osa työtämme. Vain ajantasaisella osaamisella voimme turvata potilasturvallisuuden.

Tuoreen kyselyn tuloksista käy ilmi, että meillä on edelleen tehtävää osaamisen kehittämisessä. Sen tärkeyttä ei voi korostaa liikaa. Täydennyskoulutukseen osallistumisen määrä työajalla on liian alhainen, ja tähän meidän tulee alana yhdessä reagoida. Osaamisen kehittäminen on sekä työnantajan että työntekijän vastuulla.

Vastaajat kaipasivat tukea siihen, millaista osaamista lähivuosien aikana tarvitaan. Farmasian ammattilaisten rooli on muuttunut aiempaa kliinisemmäksi, ja tämän osaamisen kehittämiseen suuntaavat toimet vievät asiakastyötä tekeviä oikeaan suuntaan. Toisaalta vastavalmistuneilla farmaseuteilla on lääkehoidon arvioinnin (LHA) asiantuntijuus, joten tästä on muodostunut farmasian osaamisen perustaso. Monen farmasian ammattilaisen työnkuvassa myös lääkitysturvallisuus on keskeisessä roolissa.

Farmasialiitto rakentaa syksyn 2025 aikana verkkosivuilleen osion osaamisen kehittämiseen. Sinne kootaan edellä mainittuihin osaamisiin liittyviä itsearviointimittaristoja, joiden pohjalta voi suunnitella omaa osaamisen kehittämistä. Sivuille tulee myös ohjeistusta, mitä osaamisen kehittämisessä kannattaa huomioida. Urapalveluista voi saada myös henkilökohtaista ohjausta osaamisen kehittämiseen.

Esihenkilötyön merkitys osaamisen kehittämisessä on merkittävä, joten osaamisen johtamiseen farmasian alalla on panostettava ja esihenkilöitä on tuettava tässä työssä. Tulosten mukaan apteekkarinvaihdostilanteet aiheuttavat apteekeissa notkahduksen osaamisen kehittämisessä. Tähän tilanteeseen tulee reagoida. Esihenkilötyötä ja apteekkarivaihdostilanteita pystymme tukemaan nimeämällä jokaiseen apteekkiin koulutusproviisorin, jonka
vastuulla on osaamisen kehittäminen.

Halukkuus käyttää omaa aikaa osaamisen kehittämiseen on vähentynyt vuodesta 2019. Tämä kuvannee tämän päivän työelämää, joka imee mehut työntekijöistä työpäivän aikana.

Vastaajat kokivat osaamisensa olevan työelämän kehitykseen ja muutokseen nähden pääsääntöisesti riittävällä tasolla. He myös kokivat nykyisellä osaamisellaan pystyvänsä mukautumaan työelämän muutoksiin. Näitä tuloksia voidaan pitää hyvinä.

Sanna Passi

Farmasialiiton koulutuspolitiikan ja urapalveluiden asiantuntija