Lääkehoidon arvioinnit tehostavat kotihoitoa

Etelä-Pohjanmaalla toivotaan, että farmasistien ammattitaitoa hyödynnettäisiin terveydenhuollossa entistä laajemmin. Lääkehoidon arviointeja kehitetään sekä kuntatasolla että avoapteekissa.

Vastaavan farmaseutin Anniina Laukkosen aloitteesta Alavudella toteutettiin viime vuonna pilottihanke, jossa kehitettiin kotihoidon asiakkaiden lääkehoidon arviointia.

– Meillä on tehty lääkehoidon arviointeja ja laajempia kokonaisarviointeja jo vuosia, mutta epäsäännöllisesti. Pilotissa oli ideana lisätä arviointeja sekä etsiä tähän hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja, Laukkonen sanoo.

Myös Laukkosen työnantaja innostui asiasta.

– Toin esille, että lisäämällä arviointeja voisimme tehostaa hoitoa ja ennaltaehkäistä monia ongelmia.

Laukkonen työskentelee Alavuden pääterveysaseman lääkekeskuksessa, ja hänellä on lääkehoidon kokonaisarvioinnin erityispätevyys. Lääkekeskus palvelee Alavuden, Kuortaneen, Soinin ja Ähtärin muodostaman Kuussote-kuntayhtymän kuntia. Se hoitaa lääkejakelun alueen terveyskeskuksiin, hammashoitoloihin ja neuvoloihin.

Selvät toimintamallit

Alavuden pilotissa määriteltiin, että arviointi oli paikallaan esimerkiksi silloin, jos asiakkaalla oli pitkä tai sekava lääkelista. Kriteeriksi kävi myös esimerkiksi epäilys, että lääkkeillä voisi olla osuutta johonkin ongelmaan, vaikkapa vapinaan tai kaatuiluun. Käytännössä arvioinnin sai tilata lääkärin lisäksi kotihoidon sairaanhoitaja.

– Pyynnöt arviointeihin tulivat potilastietojärjestelmän kautta, ja arviointiraportit kirjattiin sen tyhjälle FARM-lehdelle. Kirjaamiset tehtiin yhteneväisellä mallilla niin, että käytimme yhdessä sovittuja fraaseja. Farmasistien päällimmäiset huomiot lääkärille toimenpide-ehdotuksineen nostettiin esiin kootusti ja lyhyesti, Laukkonen kertoo.

Käytännössä lääkehoidon arviointeja ja laajempia kokonaisarviointeja tekivät Laukkonen sekä lääkekeskuksen toinen työntekijä, farmaseutti Terhi Rokala.

– Toimitimme raportin sen tilaajalle. Jos tilaajana oli sairaanhoitaja, hän välitti sen eteenpäin lääkärille, jolla on oikeus tehdä lääkitykseen muutoksia.

Hyvää hoitoa ja parempaa elämänlaatua

Laukkosen mukaan kokemukset pilotista olivat hyviä. Se auttoi tunnistamaan lääkehoidon arviointien ja kokonaisarviointien potentiaalia. Nyt kaikilla kuntayhtymän kunnilla on mahdollisuus tilata niitä.

– Pilotissa päästiin kiinni ongelmiin; esimerkiksi lääkkeitä, annostelumääriä ja ajankohtia pystyttiin vaihtamaan tarkoitukseen paremmin sopiviksi. Arvioinneissa pystyttiin tarkistamaan myös esimerkiksi se, oliko kaikilla lääkkeillä indikaatio ja kaikilla sairauksilla hoito, toteutuivatko hoidot yleisten käytäntöjen mukaan tai oliko listalla vaikkapa lääkkeitä, jotka kumosivat toistensa vaikutuksen tai heikensivät sitä. Myös munuaisten toiminta sekä tarvittaessa muut laboratorioarvot huomioitiin sekä tarkistettiin, oliko käytössä iäkkäille sopimattomia lääkkeitä. Lääkeaineiden haittavaikutusriskit, kuten antikolinergisyys tai vaikutus verenvuotoriskiin, tarkistettiin.

Laukkonen kertoo, että yksittäiseksi tärkeäksi tsekkauskohdaksi nousi tilanne, jossa asiakas oli vasta kotihoidon kevyiden palvelujen piirissä. Tällöin oikea lääkitys auttoi osaltaan ennaltaehkäisemään – tai ainakin siirtämään kauemmaksi – tulevia ongelmia.

– Yleisesti voidaan sanoa, että lääkehoidon arvioinneilla saadaan usein parannettua potilaiden hoitoa ja heidän elämänlaatuaan. Oikea lääkitys auttaa myös kotona selviämisessä.

Laukkosen mukaan pilotti toi konkreettisesti esille kliinisen farmasian mahdollisuuksia. Hän iloitsee siitä, että farmasian ammattilaiset ovat nousemassa yhä vahvemmin potilaan hoidosta vastaavien moniammatillisten tiimien jäseniksi.

– Farmasian ammattilaisia ja heidän lääkehuollon asiantuntijuuttaan tarvitaan ehdottomasti kunnissa ruohonjuuritasolla. Toivottavasti tämä ymmärretään myös tulevassa sote-ratkaisussa, minkälainen se sitten ikinä onkaan, Laukkonen pohtii.

Annosjakelulla oikea lääke oikeaan aikaan

Lapuan keskusapteekissa, vajaan 60 kilometrin päässä Alavudelta, proviisori Sanna-Kaisa Tienhaara tekee viikoittain lääkehoidon arviointeja mutta harvemmin lääkehoidon kokonaisarviointeja. Myös hän on hankkinut lääkehoidon kokonaisarvioinnin erityispätevyyden.

Tienhaara tarkistaa ja arvioi erityisesti annosjakeluasiakkaiden lääkelistoja. Lapuan keskusapteekilla on noin 150 annosjakeluasiakasta. Heistä suurin osa on kotisairaanhoidossa tai hoivakodeissa, mutta lisäksi mukana on yksityisasiakkaita.

– Annosjakelun kautta lääkelistan tarkistukset tehdään aina automaattisesti, jos lääkitykseen tulee muutoksia tai jos palvelun piiriin tulee uusia asiakkaita. Lisäksi jos on epäilys vaikkapa lääkkeistä aiheutuvasta ongelmasta, teen varsinaisen lääkehoidon arvioinnin tai kokonaisarvioinnin, mikäli sitä pyydetään. Näissä tapauksissa hoivakodit konsultoivat yleensä ensiksi geriatria.
Yksityisasiakkaat ottavat puolestaan yhteyttä tänne apteekkiin, jossa he ovat tottuneet asioimaan, Tienhaara kertoo.

Tienhaara huomauttaa, että jo annosjakelu sinällään parantaa lääketurvallisuutta, koska se auttaa asiakasta ottamaan oikeat lääkkeet oikeaan aikaan.

Lapuan keskusapteekki tarjoaa myös lisäpalveluina asiakkailleen lääkehoidon arviointeja ja kokonaisarviointeja erityisesti erilaisten teemapäivien yhteydessä.

Mutkattomia tapoja yhteistyöhön

Tienhaara toivoo, että lääkehoidon tarkistuksista ja arvioinneista tulisi nykyistä enemmän osa terveydenhuollon arkipäivää. Tähän tarvittaisiin lisää paikallista yhteistyötä.

– Erityisesti terveyskeskusten ja avoapteekkien kannattaisi tiivistää yhteistyötään ja kehittää sille uusia, helppoja ja mutkattomia väyliä. Yksi mahdollisuus voisi olla vaikkapa lääkehoidon arvioinnin resepti, jonka lääkäri voisi kirjoittaa potilaalleen. Voi tosin olla, että jossain tällaisia reseptejä on jo käytössä, onhan nykyään liikuntareseptejäkin, hän miettii.

Tienhaara huomauttaa, että lääkehoidon tarkistukset ja arvioinnit maksavat – mutta ne maksavat itsensä myös takaisin.

– Kun lääkehoito saadaan tarkoituksenmukaiseksi, se voi tarkoittaa esimerkiksi turhien lääkkeiden karsimista. Lisäksi kun lääkkeillä saavutetaan haluttu vaikutus eikä itse lääkkeistä aiheudu ongelmia, asiakkaan lääkärikäynnit ja sairaalassaolopäivät vähenevät.

– Lääkehoidon arvioinnit ovat yksi keino edetä tulipalojen sammuttamisesta niiden ennaltaehkäisemiseen, Sanna-Kaisa Tienhaara korostaa.

Artikkeli on osa potilaan lääkehoidon polku -juttusarjaa. Juttusarjan muut osat:

Diagnoosista lääkityksen aloittamiseen

Vain oikein käytetty lääke tehoaa

Lääkehoidon arviointi suunnittelun tukena

Lääkityksen lopettaminen vaatii suunnitelmallisuutta

Rooli vaihtelee

Turvaa apteekin arjessa

Lapuan keskusapteekin proviisori Sanna-Kaisa Tienhaara muistuttaa, että avoapteekin asiakastyössä neuvonta ja reseptien seuranta – jatkuva pieni lääkityksen tarkistus – kuuluu apteekin henkilökunan normaaliin työnkuvaan.

– Silloinkin kun asiakas tulee hakemaan vaikkapa pitkään käyttämäänsä reseptilääkettä, voi olla hyvä pienillä kysymyksillä varmistaa, tuleeko lääke otettua oikealla tavalla, Tienhaara sanoo.

Tienhaara kertoo törmänneensä vastikään tapauksiin, joissa verenpainelääkettä ja kolesterolilääkettä on tultu hakemaan lisää – ja edelliskerrasta onkin vierähtänyt aikaa jo vuosi.

– Tuolloin on hyvä kertoa hieman tarkemmin kyseisestä sairaudesta ja siitä, kuinka tärkeä rooli lääkkeellä on sen hoidossa. Nämä perusasiat ovat saattaneet jäädä asiakkaalta aikaisemmin vaikkapa kokonaan ymmärtämättä. Hän on saattanut myös luulla, että lääkettä otetaan vain kuuri, vaikka se on tarkoitettu jatkuvaan käyttöön.

Myös itsehoitotuotteiden kohdalla ovat usein paikallaan pienet kysymykset ja tsekkaukset.

– Toisinaan, kun potilas tulee hakemaan apua johonkin tiettyyn vaivaan, ongelmana taustalla saattaakin olla lääkitys. Tyypillistä on, että esimerkiksi toistuvilla hiivatulehduksilla on yhteys diabeteslääkitykseen. Tällöin asiakas kannattaa tietenkin ohjata keskustelemaan asiasta lääkärille, joka voi muuttaa lääkitystä.

Sekään ei ole mitenkään tavatonta, että asiakas ryhtyy hoitamaan vaivaansa suoraan itsehoitolääkkeellä ilman, että sen varsinaista syytä on koskaan selvitetty. Hän saattaa myös käyttää itsehoitolääkkeitä, esimerkiksi kipulääkkeitä tai närästyslääkkeitä, jatkuvaluonteisesti ja suuria määriä.

– Jos apteekin ammattilaiselle tulee tunne, että vaiva vaatii lisätutkimuksia, hänen kannattaa nostaa asia hienovaraisesti esille ja muistuttaa, että vaivan syy tulisi tutkia lääkärissä, Tienhaara huomauttaa.