Lääkehoitoa lähellä potilasta

Kuopion yliopistollisen sairaalan sairaala-apteekkia työllistää kamppailu COVID-19 -virusta vastaan. Isossa talossa sillä on kuitenkin myös lukuisia muita tehtäviä. Osastotyössä farmaseutit ovat siirtymässä lääkelogistiikan pyörittämisestä lähemmäksi potilaan hoitoa.

Covid-19 -virus on värittänyt Kuopion yliopistollisen sairaalan infektio-ylilääkärin Irma Koivulan ja sairaala-apteekin apteekkari Jouni Ahosen työtä nyt jo yli vuoden ajan. Vielä se ei ole tullut ihan uniin asti.

– Tunnelmani olivat kyllä vähän epäuskoiset, kun kävi ilmi, että Suomessa on rokotettava viisi miljoonaa ihmistä kahteen kertaan ja osaa rokotteista pitää säilyttää seitsemänkymmenen asteen pakkasessa. Mietin, että mitenkähän onnistumme. Enää ei epäilytä yhtään; jättiurakasta selvitään, Ahonen sanoo.

Hän haluaa kiittää ammattitaitoista henkilökuntaansa hyvästä työstä, mikä on vain korostunut pandemia-aikana.

Sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavalla infektioylilääkärillä ja sairaala-apteekilla on Pohjois-Savossa tärkeä rooli koronan taltuttamisessa.

– Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) antaa rokotusten perusohjeet ja määrittelee valtioneuvoston päättämän rokotusjärjestyksen tarkennukset. Sairaala-apteekki jakaa rokotteet Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kunnille ja rokotuspisteisiin, Koivula selvittää rokotusprosessia.

Sairaala-apteekista rokotteet jaetaan esimerkiksi työterveyshuoltoon, joka hoitaa rokotusjärjestyksen perusteella koronapotilaiden tutkimiseen ja hoitoon osallistuvien henkilöiden rokottamisen, myös sairaalan sisällä.

– Väestöä pystytään rokottamaan koko alueellamme sitä mukaa, kun rokotteita vain saadaan, Ahonen vakuuttaa.

Yhteistyötä eikä pönötystä

Ahosen ja Koivulan mielestä sairaala-apteekin ja infektioyksikön yhteistyö on sujunut poikkeusaikoinakin tehokkaasti, ilman ylimääräisiä mutkia.

– Kuopion yliopistollisessa sairaalassa kenelläkään ei ole tarvetta pönöttää tai näyttää toisille; kaikkien yhteisenä tavoitteena on kukistaa pandemia. Byrokratia on vähennetty minimiinsä. Voimme tehdä päätöksiä tarvittaessa hyvinkin nopeasti, Ahonen miettii.

Koivula muistuttaa, että päätökset perustuvat aina tutkittuun tietoon. Tämän merkitys on korostunut viime aikoina entisestään, kun julkisuudessa omia arvioitaan esittelevät mielellään myös erilaiset harrastajavirologit.

Ahonen ja Koivula osallistuvat säännöllisesti yhdessä tai erikseen niin THL:n, erityisvastuualueiden (ERVA), Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuin sairaalan omiin sisäisiin pandemiaan liittyviin työryhmiin ja neuvotteluihin.

Heidän mielestään korona-ajan oppeja voidaan hyödyntää myös tulevaisuudessa, esimerkiksi sote-ratkaisuissa.

– COVID-19 on osoittanut, että sairaanhoitopiiri on tehokkaan yhteistyön kannalta juuri sopivan suuri, mutta ei kuitenkaan liian iso yksikkö, Koivula korostaa.

Tehtäviä riittää

Sairaala-apteekki huolehtii sairaalan lääkehuollosta ja edistää turvallista ja tarkoituksenmukaisen lääkehoitoa. COVID-19 on isossa kokonaisuudessa lopulta vain yksi tekijä; järjestelmän on toimittava kaikilta osiltaan moitteettomasti myös poikkeusaikoina.

Kuopiossa on hoidettu kuluneen vuoden aikana tuhansia potilaita, joista onneksi vain hyvin pienellä osalla sairaalakäynti on liittynyt koronaan.

Ahonen kertoo, että sairaala-apteekissa työskentelee noin sata henkilöä. Heistä osastofarmaseutteja on 23, lisäksi osastojen lääkelogistiikkaa hoitaa kuusi lääketyöntekijää.

– Pandemian alkaessa osastofarmaseutteja siirrettiin muilta osastoilta muun muassa teho-osastolle, mutta pian tilanne voitiin taas normalisoida.

Työ tehostuu automaation avulla

Sairaalan osastojen ja sairaala-apteekin yhteistyötä kehitetään jatkuvasti. Viime aikoina tätä on tehty erityisesti automaation avulla.

Tämän vuoden helmikuussa osastojen sairaanhoitajat saivat käyttöönsä aivan uudenlaisia älylääkekärryjä.

– Liikkuvassa työpisteessä on osastolla tarvittavat lääkkeet ja lisäksi sillä voi kirjata lääkehoidot suoraan reaaliaikaiseen potilastietokantaan. Hoitajien ei tarvitse kulkea turhaan edestakaisin potilashuoneen ja lääkehuoneen tai potilashuoneen ja varsinaisen älylääkekaapin väliä.

Hoitajien ja osastofarmaseuttien työtä on tehostanut myös mikrobilääkkeiden laimennusrobotin uusi päivitys – kone pystyy nyt laimentamaan osastoille useampaa eri antibioottilääkettä, jolloin tähän kuluvaa aikaa voidaan käyttää potilastyöhön.

– Lisäksi olemme ottaneet käyttöön, todennäköisesti ensimmäisenä sairaalana maailmassa, aivan uudenlaisen automaatioratkaisun infuusioliuoksien ladontaan. Sen ansiosta asiakkaamme saavat puhtaat infuusioliuospussit käyttövalmiissa rullakoissa juuri sinne, missä niitä milloinkin tarvitaan. Heidän aikaansa ei kulu pahvilaatikkojen käsittelyyn.

Automaatiota tullaan hyödyntämään aivan erityisesti KYS:in uudessa rakenteilla olevassa Uusi Sydän -nimisessä sairaalassa.

Tavoitteena on katkeamaton lääkehoitoketju, joka vähentää myös erilaisten inhimillisten virheiden mahdollisuutta ja parantaa lääketurvallisuutta.

– Automaation lisäksi tarkoituksena on esimerkiksi standardoida lääkkeiden käsittelyyn liittyviä erilaisia toimenpiteitä.

Lähemmäksi potilaan hoitoa

Ahonen uskoo, että automaatio vähentää mekaanisia työtehtäviä ja parantaa ergonomiaa. Se vapauttaa osaltaan niin hoitajien kuin farmaseuttienkin aikaa varsinaisiin asiantuntijatehtäviin.

– Meillä osastofarmaseutit ovat siirtymässä entistä enemmän lääkelogistiikan hoitajista lähemmäksi potilaan hoitoa, tekemään esimerkiksi lääkehoidon arviointeja. Uskon, että tämä on myös yleisesti alan suunta.

Kuopiossa hyvää kehitystä on auttanut sairaala- apteekin henkilöstön voimakas verkostoituminen sairaalan sisällä.

– Henkilöstömme on lähtenyt hyvin aktiivisesti mukaan erilaisiin sairaalan sisäisiin työryhmiin ja kehittämisprojekteihin.

Jouni Ahonen uskoo, että farmasian alan ammattilaisten uusi rooli hyödyttää koko sairaalaa.

– Uusien näkökulmien myötä syntyy uusia ideoita ja potilaiden hoito tehostuu, hän korostaa.

Koronavuosi on lisännyt yhteistyötä

Suomessa korona-aika on lisännyt sairaala-apteekkien yhteistyötä sekä keskenään että viranomaistahojen suuntaan. Yhteistyö Fimean kanssa on aktiivista muun muassa lääkkeiden saatavuuden suhteen. Yhteistyö STM:n, THL:n ja huoltovarmuuskeskuksen kanssa on ollut Fimean lisäksi hyvin tärkeässä roolissa.

– Olemme säännöllisesti pitäneet tilannekatsauksia ja siten olemme psytyneet pitämään varautumistasoamme hyvällä tasolla. Tämän tyyppisen viranomaisyhteistyön toivon jatkuvan myös pandemian jälkeen, Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) apteekkari Jouni Ahonen sanoo.

Hän kertoo yliopistosairaala-apteekkarien pitävän yhteispalavereja pari kertaa kuukaudessa.

– Ne ovat olleet erityisen tärkeitä etenkin valmiussuunnittelun kannalta. Hyvät käytänteet on voitu ottaa nopeasti käyttöön palavereiden ansiosta kaikissa yliopistosairaaloiden erityisvastuualueilla. Yhteistyö sairaala-apteekkien välillä on erinomaista, Ahonen kiittää.

Sairaalan sisäisesti pandemia on lisännyt sairaala-apteekkien näkyvyyttä sairaaloissa. KYSillä sairaala-apteekkari osallistuu joka aamu sairaalan tilannekuvapalaveriin ja viikoittaisiin Covid-valmiusryhmiin. Lisäksi yhteistyötä on tehty paljon Covid-potilaiden hoitoon osallistuvien työyksiköiden kanssa.

– Covid-rokotteiden jakelu on erinomaisen haastava työtehtävä, jossa yhteistyö asiakaskuntien ja poliittisten päättäjienkin kanssa on syventynyt. Poikkeusvuosi on lisännyt positiivisella tavalla sairaalafarmasian näkyvyyttä ja yhteistyö eri sidosryhmien kanssa lisääntynyt merkittävästi, Ahonen summaa.

Tarvitaanko valtakunnallisia työehtosopimuksia myös jatkossa?