Lääkehuolto myllerryksessä

Kun palveluverkkoa tiivistetään, resursseja vapautuu kliinisen farmasian kehittämiseen. Uhkana on kuitenkin, että rahoitus supistuu entisestään.

Kun uudet hyvinvointialueet aloittavat toimintansa vuoden 2023 alussa, myös lääkehoidon järjestäminen uudistuu.

Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yksiköiden lääkehuolto hoidetaan jatkossa keskitetysti hyvinvointialueilla, joita perustetaan yhteensä 21. Joissakin sairaanhoitopiireissä näin on toimittu jo aiemmin, mutta muille se tarkoittaa isoja muutoksia.

Myös palveluverkosto tiivistyy osassa hyvinvointialueita. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla toimii tällä hetkellä yksi sairaala-apteekki ja seitsemän lääkekeskusta. Näistä kolme lopettaa toimintansa vuoden vaihteessa ja viisi siirtyy osaksi hyvinvointialueen sairaala-apteekkia.

– Näyttää siltä, että hyvinvointialueen rahoitus tulee olemaan pienempi verrattuna nykyisiin kustannuksiin. Palveluverkkoa tiivistämällä pyrimme siihen, että saamme irrotettua resursseja esimerkiksi kliinisen farmasian palveluihin, kertoo sairaala-apteekkari Sirpa Ämmälä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä.

Ämmälän mukaan ensi vaiheessa lakkautettavat lääkekeskukset ovat yhden farmaseutin yksikköjä. Tulevaisuudessa on mahdollista, että palveluverkko tiivistyy entisestään.

Tavoitteena on, ettei lääkehuollon palvelu huononisi niillä alueilla, joilta omat lääkekeskukset lakkautetaan.

– Valtakunnallinen tavoite on, että perustasoa vahvistetaan. Haluamme uudistuksilla vastata nimenomaan kasvavaan asiantuntijapalvelujen kysyntään, Ämmälä sanoo.

Päijät-Häme pääsee helpolla

Päijät-Hämeen hyvinvointialueella ei tapahdu suuria muutoksia. Alueella perustettiin jo vuonna 2017 hyvinvointikuntayhtymä, jolloin erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon lääkehuolto siirtyivät yhteiseen organisaatioon.

– Pääsemme aika helpolla, sillä isot rakenteelliset muutokset on meillä jo tehty. Päijät-Hämeessä on kaksi kuntaa, Heinola ja Sysmä, jotka ovat tähän saakka järjestäneet itse perusterveydenhuoltonsa. Nekin ostavat jo lääkkeensä meiltä, kertoo sairaala-apteekkari Leena Riukka Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymästä.

Kun kuntien itsenäiset lääkekeskukset aikoinaan lakkautettiin, lääkekeskusten hoitajat jäivät paikan päälle kliinisen farmasian tehtäviin. Riukka pitää ratkaisua hyvänä ja viisaana.

– Mikään helppo päätös se ei ollut, vaan päättäjien suhtautuminen oli alkuun hyvinkin torjuvaa. Nähtiin, että riittää, jos lääkepurkki tulee jostain, ja kliininen farmasia tuo vain ekstrakustannuksia. Keskustelujen kautta opittiin ymmärtämään osastofarmasian hyödyt, hän kuvailee.

Päijät-Hämeessä on viime vuosina lisätty kliinisen farmasian palveluja eri kohdissa potilaiden hoitoketjuja. Alueella on pilotoitu esimerkiksi farmaseutin vastaanottoa, jonne potilaat voivat hakeutua lääkärin, sairaanhoitajan tai vaikkapa avoapteekin ohjaamina.

– Seuraavaksi aiomme kohdistaa farmaseutin työpanosta omaishoidon asiakkaisiin, jotka ovat usein palvelujen väliinputoajia. Siellä voi olla paljon piileviä ongelmia, kun kaksi iäkästä hoitaa toisiaan ilman kotihoidon tukea.

Riukka näkee, että hyvinvointialueen perustaminen antaa lisää mahdollisuuksia myös yhteistyöhön avoapteekkien kanssa.

– Esimerkiksi palvelutalojen lääkityksissä voisimme tehdä yhteistyötä. Muutenkin meidän hoitosuosituksia ja käytäntöjä voisi viedä enemmän avopuolelle, hän pohtii.

Etäpalveluja tarjolle

Pohjois-Pohjanmaa on maantieteellisesti yksi suurimmista hyvinvointialueista. Matka alueen keskuskaupungista Oulusta Kuusamoon kestää autolla kolme tuntia.

Sirpa Ämmälä korostaa, että henkilökunnan työssäkäyntialueet eivät saa venyä kohtuuttomiksi, vaikka palveluverkkoa tiivistetään.

– Tehtäviä ja vastuualueita pyritään järjestelemään niin, että kliinisen farmasian palveluja voidaan jatkossa tuottaa esimerkiksi etänä. Siten voimme palvella laajemmin koko hyvinvointialuetta.

Ämmälä toivoo, että palveluverkon tiivistämisestä vapautuvat resurssit saadaan käyttää nimenomaan asiantuntijapalvelujen kehittämiseen. Uhkana on, että lääkehuollon rahoitus supistuu entisestään.

– Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella on kovat tuottavuustavoitteet, ja näin on varmasti ympäri Suomen. Mitään helppoa rahaa meillä ei tule hyvinvointialueilla olemaan. Toivon kuitenkin, että pystymme jatkossa tarjoamaan kliinisen farmasian palveluja paremmin kuin tällä hetkellä. Se helpottaa myös hoitohenkilökunnan ja lääkärien työtä ympäri hyvinvointialuetta, hän summaa.