Lääkeneuvoja näppäimistöltä

Milja Paajanen tekee pioneerityötä Essoten sairaala-apteekin chat-palvelussa. Palvelu on ensimmäinen laatuaan koko maassa. Tärkeintä on antaa asiantuntevia neuvoja ja helpottaa terveydenhuollon työtaakkaa.

Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän Essoten sairaala-apteekin farmaseutti Milja Paajanen kirjautuu työpäivänsä aluksi virtuaaliapuri Essiin.

Samalla Essoten kotisivuille avautuu farmaseutin chat, jossa kuka tahansa alueen asukas voi kysyä koulutetulta ammattilaiselta lääkkeisiin liittyviä asioita.

Viestejä tulee joka päivä.

– Useimmiten kysymykset liittyvät resepteihin, akuutin vaivan lääkehoitoon sekä lääkkeiden yhteis- ja haittavaikutuksiin, mutta monenlaista kysymystä on tullut, ihottumasta kipulääkkeisiin, Paajanen kertoo.

Essoten sairaala-apteekin chat aloitti huhtikuun lopussa ja ehti ennen kesätaukoa toimia viitisen viikkoa. Ensimmäisen pilottijakson aikana Paajanen palveli noin kolmeakymmentä eri asiakasta näppäimistön kautta.

Kysymykset ovat harvemmin ihan helppoja.

– Periaatteena on aloittaa keskustelu minuutin sisällä, ja olla napakka. Vaikeinta on kommunikoida selkeästi ja saada mukaan riittävästi empaattisuutta, kun ollaan koneen armoilla eli vain virtuaalisesti yhteydessä, Paajanen myöntää.

Sairaalatyö kiinnosti

Milja Paajanen on ollut töissä Mikkelin keskussairaalan apteekissa syyskuusta 2021 saakka.

Paajanen on alanvaihtaja, joka valmistui ensin elintarviketieteiden maisteriksi, pätevöityi ravitsemusterapeutiksi ja teki muutaman vuoden töitä ravitsemusasiantuntijana, kunnes hakeutui farmaseutin opintoihin.

Kun opinnot valmistuivat 2014, Paajanen ehti olla vuoden HUS-apteekin farmaseuttina ja osastofarmaseuttina ennen kuin sai esikoisensa.

Paajasen vanhempainvapaan aikana mies sai töitä Mikkelistä ja perhe muutti Etelä-Savoon.

– Olin ollut opiskeluaikoina avoapteekissa töissä ja ajattelin, että työllistyn Mikkelissäkin, mutta ei se ollutkaan niin helppoa, Paajanen muistelee.

Perheeseen syntyi toinen lapsi ja lopulta Paajanen oli kotiäitinä viitisen vuotta. Farmanian Takaisin apteekkityöhön -koulutuksen kautta Paajanen työllistyi Mikkelin seudun avoapteekkeihin.

Kun Essoten sairaala-apteekin pesti tuli avoimeksi, Paajanen oli aiemman kokemuksensa pohjalta sairaalapuolen työstä kiinnostunut.

– Olin luvannut kesän olla koulutuksen kautta avoapteekeissa, mutta Essotessa suostuttiin odottamaan minua syksyyn, Paajanen kiittää.

Pioneerityötä

Essotella Paajanen työllistyi osastofarmaseutiksi Mikkelin keskussairaalaan neurologiselle ja ortopediselle kuntoutusosastolle. Oma farmaseutti oli osastolla ensimmäinen laatuaan eikä esimerkiksi farmaseutin potilasohjauksiin ollut totuttu, joten Paajanen teki pioneerityötä.

Milja Paajanen.

– Kun olen läsnä ja vieressä, hoitajat ja jopa lääkärit ovat oppineet kysymään lääkeneuvoja. Mutta ainahan se on potilaskohtaista. Toisia eivät kiinnosta lääkkeiden vaikutukset lainkaan, toiset haluavat tietää kaiken, Paajanen kertoo.

Paajasen työpesti on perustunut vuoden alusta Etelä-Savon tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman pilottihankkeeseen, ja sitä kautta tehtäväksi tuli muiden töiden lisäksi uusi chat-palvelu.

Paajanen, jolla oli ravitsemusterapeutin työn kautta pohjaa potilasohjauksesta, oli sopiva ihminen näppäimistön ääreen.

– Se oli aluksi jännittävää, mutta toisaalta antoisaa, koska asiakkaat ovat lähes aina kiitollisia avusta.

Yksilöllistä neuvontaa

Essoten virtuaaliapuri Essin kaikissa palveluissa saa asioida anonyymina tai voi halutessaan tunnistautua pankkitunnuksilla.

Sairaala-apteekin ja avoapteekin chat-palvelussa on yksi iso ero – farmaseutit pääsevät potilastietojärjestelmään, jos asiakas on todistettavasti tunnistautunut.

– Järjestelmästä nähdään paljon muutakin kuin reseptit. Erityisesti lääkkeiden yhteisvaikutuksista saa laajemman kokonaiskuvan, ja voi tarkistaa lääkärin teksteistä lääkityksen muutoksia, Paajanen kertoo.

– Jos asiakkaalla on paljon eri lääkkeitä, yksittäinen kysymys voi olla chattiin liian vaikea. Silloin ohjaan asiakkaan farmaseutin vastaanotolle, koska kasvotusten monet asiat on helpompi hoitaa, Paajanen tunnustaa.

Jos asiakas tunnistautuu, farmaseutti kirjaa keskustelun potilastietojärjestelmään. Anonyymejä keskusteluja ei tarvitse eikä voi kirjata.

– Näin alkuun yksinkertaistenkin asioiden kirjaamiseen menee aikaa, Paajanen myöntää.

Farmaseutin chat-palvelun käyttöönottoa on helpottanut se, että Essotella on yli vuoden ollut käytössä terveysneuvonnan lisäksi esimerkiksi neuvolan, kätilön ja sosiaalipuolen chat-palvelut.

Lähtökohtana on ohjata asiakkaat juuri oikealle asiantuntijalle sekä vähentää asiakkaiden jonottamista.

– On todella tärkeää vähentää muiden terveydenhuollon työntekijöiden, kuten kiireisten sairaanhoitajien työkuormaa. Kun vastassa on asiantuntija, jolla on paras erityisosaaminen, kaikkien työaikaa säästyy, Paajanen sanoo.

Mikkelin sairaala-apteekissa farmaseuttien chat-palvelu jatkuu tänä syksynä. Toisin kuin keväällä, Milja Paajanen saa kumppaniksi toisen farmaseutin, joka hoitaa osan palvelussa päivystämisestä.

Chat palvelee arkisin viisi tuntia päivässä, ja käytännössä sitoo yhden ihmisen tietokoneen ääreen.

– Essoten farmaseuttien chat on luotettava ja turvallinen paikka kysyä mitä tahansa lääkkeisiin liittyvää.

Milja Paajanen

  • 41-vuotias farmaseutti ja laillistettu ravitsemusterapeutti
  • työskentelee osastofarmaseuttina neurologisella ja ortopedisellä kuntoutusosastolla Mikkelin keskussairaalassa
  • valmistui farmaseutiksi Helsingin yliopistosta 2014
  • aiempana tutkintona elintarviketieteiden maisteri
  • syntynyt Vantaalla, kasvanut Klaukkalassa ja muuttanut Helsingin kautta Mikkeliin 2016
  • perheeseen kuuluu mies ja kaksi poikaa
  • harrastaa ulkoilua, retkeilyä lähiluonnossa sekä puuhailua 1960-luvun puutalon pihapiirissä

Kaikille parempaa palvelua

Essoten Mikkelin sairaala-apteekin proviisori Juha Hyyryläinen kehaisee, että Essoten johto on suhtautunut suopeasti farmasian toimintakentän uudistuksiin.

– Olemme pystyttäneet farmaseutin vastaanotot ja laajentaneet osastofarmasiaa. Tavoitteena on minimoida lääkityksen virheitä, Hyyryläinen sanoo.

Farmaseutin chat on kuluttajille näppärä ja nykyaikainen kanava kysyä lääkityksistä. Chat-palveluun on käytetty farmaseuttien työaikaa 20 tuntia viikossa.

– Palvelutason noston nimissä kannattaa katsoa chatin mahdollisuudet. Chatissa on vastassa lääkehoidon ydinosaamista, mikä toivon mukaan säästää asiakkaat monelta vaivalta, Hyyryläinen sanoo.

Essoten näkökulmasta hyötyä tulee siitä, ettei osastohoitoon päädytä vääränlaisen lääkityksen myötä. Tulevaisuudessa chatin tarve vain lisääntyy, kun kokonaisuuteen liittyy Savonlinnan seutu.

– Se on koko tulevan hyvinvointialueen kannalta merkittävä asia, että lääkehoito on hyvällä tasolla ja farmasian palvelut helposti saatavilla, Hyyryläinen korostaa.

Arjen pyörittäjä

Toiminnanjohtajan työpöydällä on isoja asioita, mutta monesti työpäivän täyttää pienten, arkisten ongelmien ratkominen.

Vaaran paikat

Vaaratapahtumien raportoinnin merkitys kasvaa farmasian alalla. Vuosi sitten apteekeissa laajentunut sisäinen poikkeamien raportointi saa jatkoa uudesta yhteydestä apteekkien sekä sosiaali- ja terveysalan yksiköiden välillä.

Myyjiä vai lääkehoidon ohjaajia?

Tuotetiedot tai jopa hintavertailu menevät usein lääkeneuvonnassa asiakkaan tarpeen edelle. Itsehoitolääkkeiden neuvonnassa on vielä kehitettävää opetuksesta alkaen.

Onko farmaseuttisen henkilöstön työvoimapula näkynyt työpaikallasi?