Lääketeollisuus ry:n vaateet Suomen hallitukselle ovat yllättäviä elinkeinoelämän edunvalvontajärjestöltä. Se ei halua tukia tai muuta euromääräistä apua.
– Yritykset tekevät tutkimusta ja panostavat siihen valtavia summia. Yhden lääkkeen kehittäminen maksaa 2,5–3 miljardia euroa. Nämä yritykset eivät ano valtiolta rahaa, vaan parempia toimintaedellytyksiä lääkekehitykselle ja uusien lääkkeiden käyttöönotolle, Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja Anna-Mari Virolainen sanoo.
Jos hallitus kuulee kutsun, lääketeollisuus lupaa kaksinkertaistaa vuosittaiset investointinsa miljardiin euroon vuoteen 2030 mennessä.
Lääketeollisuus ry:n investointitavoitteet lähtevät sen strategian kolmesta pilarista: talouskasvua terveydestä, lääkkeitä kestävään terveydenhuoltoon sekä innovaatiot nopeasti ja yhdenvertaisesti ihmisille.
– Tutkimus on talouskasvun pohja. Se koostuu tieteellisestä perustutkimuksesta ja yritysten kanssa tehtävästä soveltavasta tutkimuksesta. Meillä on hyvä osaamispohja ja huipputason tietovarannot, Virolainen sanoo.
Ihmisten myönteinen suhtautuminen ja sitoutuminen lääketieteellisiin tutkimuksiin ovat korkealla tasolla. Se onkin kolmas syy, miksi lääketutkimuksella on hyvät edellytykset menestyä Suomessa.
Kattavalla ja luotettavalla datalla voidaan houkutella isojen lääkeyhtiöiden tutkimushankkeita Suomeen. Siksi sosiaali- ja terveystietoja pitää voida käyttää nykyistä sujuvammin, tietoturvasta toki tinkimättä. Lääketeollisuus odottaa, että lainsäädäntöä uudistetaan nopeasti.
”Mahdollistava tutkimuslainsäädäntö tukee Suomessa tehtävää tutkimusta ja rakentaa kilpailuetua toimialalle, jonka investoinneista kilpaillaan kansainvälisesti. Suomeen on mahdollista rakentaa datakeskittymä, joka voisi tuoda investointeja erilaisiin tutkimushankkeisiin”, Lääketeollisuus linjaa kasvulupauksessaan.
Virolainen uskoo, että meillä on hyvät mahdollisuudet vahvistaa lääkealan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (tki)ekosysteemiä entistä vahvemmaksi. Kehitystä tukevat sekä hallitusohjelman tavoite nostaa tki-panostukset neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta että terveys- ja hyvinvointialan kasvuohjelma.
Erityisesti kliinisiä lääketutkimuksia tukevia toimenpiteitä kuitenkin tarvitaan. Tällä hetkellä niiden osuus on ollut lääketeollisuuden investoinneista noin puolet. Se ei Virolaiselle riitä.
– Tarvitsemme samanlaisen kliiniseen lääketutkimukseen keskitetyn organisaation kuin Tanskassa. Se kerää tiedon lääketutkimukseen tarvittavista potilaista. Kun kansainvälinen lääkeyritys haluaa tehdä tutkimusta, sille voidaan nopeasti ja sujuvasti osoittaa potilaat ja paikka, jossa tutkimus voidaan tehdä.
Sitra selvittää parhaillaan, miten kyseinen malli luodaan Suomeen. Tähän saakka yliopistolliset keskussairaalat ovat kisanneet tutkimushankkeista, joissa potilaat saavat hoidon yritysten kustantamana ja terveydenhuollon ammattilaiset tutkimuksen myötä alan viimeisintä oppia.
Maaliskuun lopussa HUSin toimitusjohtaja Matti Bergendahl ilmoitti Lääketeollisuus ry:n kevätseminaarissa, että yksi vaihtoehto olisi se, että HUS ottaisi vastuun kliinisten lääketutkimusten kansallisesta koordinoinnista. Tätä tukee olemassa oleva HYKSin instituutti, joka tekee noin puolet kliinisistä lääketutkimuksista Suomessa. Muitakin vaihtoehtoja on pohdinnassa.
Hallituksen puoliväliriihen kasvutoimien listalla on pitkä kappale, joka on kuin suoraan Lääketeollisuus ry:n toivelistalta. Siinä todetaan, että ”Edistetään lääketutkimusten, kliinisten tutkimushankkeiden ja kansainvälisten investointien houkuttelua Suomeen lisäämällä alan julkista tutkimusrahoitusta osana T&K-panostuksia ja perustamalla lääketutkimusten ja rekisteritutkimusten ’yhden luukun palvelu’ Tanskan Trial Nation -mallia hyödyntäen.”
Lääketeollisuus odottaa, että puoliväliriihen päätökset realisoituvat syksyn budjettiriihessä lainsäädännöksi ja tki-rahoitukseksi.
Lääketeollisuus on viime vuosina investoinut Suomeen noin 460 miljoonaa euroa vuodessa. Tutkimushankkeiden määrä on pudonnut parissa vuosikymmenessä noin 200 tutkimushankkeesta noin sataan vuodessa.
Miksi kliiniset tutkimushankkeet ovat vähentyneet?
– Terveydenhuoltojärjestelmämme ei ole kyennyt ottamaan vastaan tarjottuja tutkimuksia, koska alalla on ollut viime vuosina valtava resurssipula. Yritykset tarjoavat tutkimuksia, mutta sairaalat vastaavat, ettei lääkäreitä, tutkimushoitajia ja tutkimuskoordinaattoreita ole, Virolainen kertoo.
Virolainen korostaa, ettei Suomella ole varaa jättää tarjottuja tutkimuksia tekemättä, sillä vain uusimmat tutkimushankkeet pitävät terveydenhuollon ammattilaiset ajan tasalla viimeisimmistä lääketieteellisistä tutkimuksista.
Kun Virolainen listaa Suomen hyviä puolia, ovat tutkimusmyönteisyys ja kyky tehdä hyvää perustutkimusta ensimmäiset. Niitä seuraa suurin heikkous.
– Uusien innovaatioiden hidas käyttöönotto on suurin ongelmamme. Jos innovaatioita ei oteta käyttöön, emme saa tänne uusimpia tutkimuksia, koska vertailuhoito saattaa puuttua. Riskinä on myös pieni markkinamme. Yritykset eivät lähde hakkaamaan päätä seinään, jos hommat eivät täällä etene.
Uusien lääkkeiden käyttöönoton sujuvoittaminen onkin yksi Lääketeollisuus ry:n tärkeimmistä tavoitteista. Euroopan lääkevirasto (EMA) on tässä prosessissa ylin toimija. Suomessa on käytössä monta erilaista kanavaa: apteekkikanavan tuotteet arvioi Lääkkeiden hintalautakunta (Hila) ja sairaalakanavan tuotteet Fimea ja Palveluvalikoimaneuvosto (Palko).
Hallitusohjelmassa on kirjaus, että arviointi- ja käyttöottoprosessit yhdenmukaistetaan. Asian edistämistä varten istuu sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä, jonka on määrä saada työnsä valmiiksi syyskuun loppuun mennessä.
– Meillä on näissä asioissa hitautta, byrokratiaa ja epäselvyyttä, eivätkä prosessit ole läpinäkyviä. Erikanavaisuus ei toimi. Hila-prosessissa kehitystarvetta on vähemmän, Palkossa puolestaan hieman enemmän. Siksi yhtenäistäminen on nyt tärkeää.
Virolainen kertoo käyneensä sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen kanssa keskusteluja aiheesta ja korostaneensa, että hallitusohjelman hyvä ja tärkeä kirjaus järjestelmän uudistamisesta on välttämätöntä panna toimeen.
– Asiaan ei ehkä saada kerralla parasta mahdollista ratkaisua, mutta olen optimistinen, että tässä edetään syksyllä oikeaan suuntaan.
Jos asia etenee sujuvasti, hallituksen esitys voidaan saada vuoden 2027 aikana ja laki voimaan 2028 alusta. ◗