Lääketeollisuuden voimanainen

Fimeassa yhden yrityksen sijasta pitää hallita koko ala. Tämä oli vielä kokematta Eija Harjukedon vaiheikkaalla uralla lääketeollisuuden parissa.

Fimean ylitarkastaja Eija Harjuketo vastaa Teams-puheluun kotoaan Valkeakoskella. Hän aloitti tehtävässään syksyllä 2020 kesken koronapandemian, jolloin koko Fimea oli valmiiksi etätyömoodissa. Esimerkiksi ulkomaiset tehdastarkastukset tehdään edelleen etäyhteyksillä.

Harjuketoa muutokset ja uuteen sopeutuminen eivät hetkauta. Taustalla on värikäs työura, jonka aikana hän on perustanut lääketehtaan venäläisten kanssa, rekrytoinut Yhdysvalloista, johtanut meksikolaisia ja toiminut vastuunalaisena johtajana ranskalaisessa rokotteiden lääketukkukaupassa.

– Ei proviisorin tarvitse mennä merta edemmäs kalaan, vaan Suomestakin löytyy paljon mielenkiintoisia tehtäviä, kun vain pitää mielensä avoinna.

Harjuketo valitsi Helsingin yliopiston proviisoriopinnoissaan suuntaumisvaihtoehdokseen farmaseuttisen teknologian. Gradunsa hän teki Orionin tuotekehityksessä ja jäi taloon valmistuttuaan vuonna 1992. Seuraavat seitsemän vuotta hän kehitti lääkevalmisteita muun muassa kliinisiin lääketutkimuksiin.

Koitti perheen perustaminen, kaksospoikien syntymä ja äitiysloman aikana perhe siirsi juurensa pääkaupunkiseudulta Pirkanmaalle. Pitkän vanhempainvapaan sijaan tutun apteekkarin apteekki veti puoleensa.

– Viihdyinkin erinomaisesti apteekissa, sillä apteekkari antoi työhön hyviä haasteita.

Eräänä päivänä Santenin edustaja vieraili apteekissa ja mainitsi, että yritys hakee Tampereen tehtaalleen tuotekehityksen laadunvarmistusyksikön perustajaa. Harjuketo päätti heittäytyä haasteen vietäväksi, haki ja sai paikan. Hän sanoo, että tämä päätös ja uskallus lähteä perustamaan uutta on vaikuttanut kaikkiin tehtäviin Santenin jälkeenkin: se antoi sysäyksen lähteä kohti uusia haasteita, vaikkei niihin ole suoranaista kokemusta.

– Minua ei ole koskaan suoraan koulutettu tehtäviini, vaan olen aina ollut itse luomassa sitä systeemiä, eikä kukaan ole sanonut, miten asiat pitää tehdä.

Kansainväliseen bisnekseen

Santenilla tuotekehityksen laadunvarmistusyksikköä sai olla rakentamassa alusta asti. Tehtävä jatkoi samalla tekijänsä vihkimistä lääkkeiden hyvien tuotantotapojen GMP-standardeihin. Kolmen vuoden kuluttua eteen tuli uusi mahdollisuus laadunvarmistusyksikön perustamiseen kliinisiin tutkimuksiin keskittyneessä yrityksessä. CRO-yhtiö Remedium ei ollut tuolloin pörssiyhtiö, jollaisena se myöhemmin tunnetaan, vaan 80 työntekijän pohjoismainen pk-yritys.

Harjuketo värväytyi työhön ja näki aitiopaikalta, miten Skandinaviasta ponnahdetaan kansainvälisille tutkimuskentille. Vielä saman vuoden 2006 aikana yhdysvaltalainen kilpailija Covalent osti Remediumin ja yritykset muodostivat yli 300 työntekijän Encoriumin. Pohjoismainen ympäristö muuttui 26 maassa toimivaksi työnantajaksi.

– Siinä vaiheessa työskentelin directorin tittelillä ja kaukaisimmat alaiset olivat Meksikossa. Kiersin paljon Euroopassa, Turkissa ja Venäjällä tarkastamassa kliinisiä tutkimuksia sairaaloissa ja lääkäriasemilla.

Lääketeollisuuden laadun varmistusta Harjuketo kuvaa erittäin vetovoimaiseksi. Työympäristö ja sen vaatimukset ovat ennen kaikkea monipuolisia.

– Laadunvarmistuksessa et ole yhtenäkään päivänä täysin valmis siihen tehtävään. Mahdollisuuksia uuden oppimiseen tulee jatkuvasti, ja siksi viihdyinkin siellä niin pitkään.

Suurella sydämellä laatua kehittämässä

Encoriumissa työ oli isojen ja pienten lääkeyritysten kliinisten tutkimusten alihankintaa ja laadun piti vastata kansainvälisiä vaatimuksia. Tunne menestyksestä oli kirkkaimmillaan silloin, kun Harjukedon omalla tontilla tehtiin auditointeja.

– Tein sitä työtä itselleni ja suurella sydämellä. Oli ylpeä olo, kun laatujärjestelmää käytiin läpi ja olin itse saanut sen hallintaan ja vastaamaan kaikkia niitä vaatimuksia.

Niihin aikoihin kliinisten lääketutkimusten parissa tutuksi tullut henkilö oli siirtynyt työskentelemään Cytomedin lääketehdashankkeen pariin Lappeenrantaan. Tilanne siellä oli kiperä, sillä tehtaan toimilupahakemus Fimeaan ei etenisi ennen kuin se on löytänyt vastuunalaisen johtajan, eikä Qualified Personeita juuri ole Suomen lääkealan keskuskaupunkien ulkopuolella.

Ehkä Harjuketo kiinnostuisi?

– Kyllä, heti ensipuhelun jälkeen, mutta tätä päätöstä en voinut tehdä yksin, Harjuketo muistelee.

Hän kiittää poikiaan, aviomiestään sekä appivanhempia, jotka tekivät työviikkojen viettämisen Lappeenrannassa mahdollisiksi.

Harjukedon sanoin ”supermielenkiintoinen kokemus” kesti puolitoista vuotta. Tavoite oli täyttynyt, Cytomedin lääketehdas sai toimiluvan ja oli aika jättää kaukana kotoa vietetyt työviikot taakse.

Cytomedilta Harjuketo siirtyi Crown CRO:n kautta perustamaan SanofiPasteurMSD:n rokotteiden lääketukkukauppaa.

Tehtävä vastuunalaisena johtajana jatkui, kunnes Sanofi Pasteur ja MSD päättivät lopettaa yhteisyrityksensä. Hankkeen purkauduttua Harjuketo jatkoi Sanofin Pasteurin rokotteisiin liittyvien toimintojen parissa Pohjoismaissa ja Baltiassa.

Pöydän toiselle puolelle

Laatujärjestelmiä, lääketeollisuutta ja kansainvälistä tukkukauppaa – miten näihin kaikkiin pääsee mukaan? Harjuketo sanoo, että alkuun pääsi nuoruuden innolla ja itsevarmuudella. Tärkeintä on ollut uskaltaa. Hän huomauttaa, että urakäännöksissä useiden on pitänyt päättää luottaa häneen.

– Suomessa ei ole tiettävästi montakaan henkilöä, joka on ollut perustamassa sekä lääketehdasta että lääketukkukauppaa. Täytyy muistaa, että mitään et tee yksin, vaan asioita on saanut aina eteenpäin, sillä rinnalla on ollut superihanat esimiehet ja työkaverit.

Sopii kuvaan, että vapaa-ajallaan Harjuketo harrastaa polkujuoksua ja kertoo juosseensa metsissä jo kauan ennen kuin siitä tuli muotilaji. Antoisimmillaan laji vie tuntien juoksuretkille tunturimaisemiin, joiden poluilla voi tulla vastaan mitä tahansa. Pyhän tunturimaratonilla jyrkin nousu vaati tiukimmillaan melkein konttaamista jyrkässä kivikossa.

Vuonna 2018 Harjuketo palasi vielä takaisin Cytomedille ja Lappeenrantaan.

– Aivan kuin oma lapsi olisi ollut hoidossa ja menisin katsomaan, miten siellä on kehitytty. Ja näinkin, että tehdas on ollut hyvissä käsissä. Minut otettiin vastaan kuin en olisi poissa ollutkaan.

Sitten, kuten meistä monet, Harjuketo nappasi LinkedInin feedin auki. Siellä Fimea etsi GXP-jaostoon ylitarkastajaa, jonka tehtäväkuvaan kuuluu muun muassa kotimaisten ja kolmansien maiden lääketehdastarkastukset.

Fimean työtehtävät olivat kiinnostaneet Harjuketoa koko työuran ajan. Jo opiskeluaikana häneen oli tehnyt vaikutuksen se, miten laajan alan erilaisia lääkemuotoja farmaseuttinen teknologia sisältää.

Fimealla oma työelämä ei kata vain yhden yrityksen portfoliota kerrallaan, vaan omaksuttavana on koko ala. Ennen kaikkea koko työhistoria palvelee työssä, jossa lääkelain ja GMP-ohjeistusten vaatimukset pitää suhteuttaa lääkeyritysten toimintaan.

– Itsekkäästi ajatellen tämä on mahdollisuus kehittää itseäni vielä korkeammalle ja tässä mennäänkin monta askelta ylös. Samalla tehtävä toi minut takaisin kotiin täysiksi viikoiksi, Harjuketo perustelee viimeisintä työuransa käännettä.

Eija Harjuketo

›54 vuotta

›Harrastaa polkujuoksua ja hiihtoa

›Perheeseen kuuluvat mies, koira ja kaksi aikuista poikaa

Oletko harkinnut mentorointiohjelmaan osallistumista?