Lääketieteen vastaisku

Lääketieteen opiskelijoiden perustama Vastalääke ry syntyi halusta oikoa virheellisiä terveysväitteitä ja uskomuksia. Jatkossa myös farmasian opiskelijat voivat liittyä mukaan toimintaan.

Voiko kurkumaa syömällä estää Alzheimerin taudin puhkeamisen? Altistaako rokotteiden sisältämä alumiini autismille? Entä parantaako pakurikääpä tulehdusta tai jopa syöpää?

Näihin ja moniin muihin kysymyksiin löytyy vastaus Vastalääkeyhdistyksen verkkosivuilta.

Vastalääke on Turun yliopiston lääketieteen opiskelijoiden perustama yhdistys, jonka tavoitteena on lääke- ja terveystieteen yleistajuistaminen. Kansalaisille halutaan tarjota tutkittua tietoa virheellisten terveysväittämien ja uskomusten tilalle. Lisäksi yhdistys edistää kriittistä ajattelua ja medialukutaitoa.

– Uskomushoitoja markkinoidaan vilkkaasti. Media on täynnä erilaisia mielipiteitä ja elämäntapaguruja. On reilua, että ihmisille tarjotaan vastapainoksi luotettavaa, näyttöön perustuvaa tietoa, sanoo Vastalääke-sivuston päätoimittaja Elias Mokkala, joka opiskelee itsekin lääketiedettä Turussa.

Jatkossa yhdistykseen voivat liittyä myös muiden akateemisten terveysalojen, kuten farmasian, opiskelijat. Samalla toiminta laajenee Turusta muillekin yliopistopaikkakunnille – ensin Helsinkiin ja Kuopioon, myöhemmin mahdollisesti myös Tampereelle.

– Farmasian opiskelijat ovat olleet erityisen innostuneita lähtemään mukaan. Uskon, että he tuovat toimintaan hyvää osaamista lääkeneuvonnan ja farmakologian näkökulmasta, yhdistyksen
tuore puheenjohtaja Oskari Välimäki kiteyttää.

En ehdi, en halua, en uskalla…

Vastalääke perustettiin elokuussa 2018 Kansanvalistusseuran, Lääkärin sosiaalinen vastuu ry:n sekä opetus- ja kulttuuriministeriön tuella.

Kipinän yhdistyksen perustamiseen opiskelijat saivat Turun yliopiston professorilta, ylilääkäri Juhani Knuutilta, joka on jo pidempään oikonut virheellisiä terveysväittämiä omassa blogissaan ja sosiaalisessa mediassa.

Knuuti oli jo aiemmin yrittänyt innostaa kollegojaan mukaan tieteen popularisointiin, mutta vastaus oli aina sama: en ehdi, en halua tai en uskalla.

– Lääkärit ehkä kokevat, että heillä on riittävästi haastetta hoitaa potilaita ja pysyä ajan tasalla lääketieteestä. Terveystiedon kansantajuistaminen ei ole ollut professiossa kovin korkealla, hän pohtii.

Lääketieteen opiskelijat sen sijaan innostuivat ideasta ja ryhtyivät toteuttamaan sitä käytännössä. Knuuti toivoo, että tulevaisuudessa heistä kasvaa lääkärisukupolvi, joka osaa ja uskaltaa oikaista vääriä käsityksiä ja jakaa tutkittua tietoa myös verkossa ja somessa.

Knuuti itse työskentelee parhaillaan vierailevana professorina Leidenin yliopistossa Hollannissa ja kirjoittaa kirjaa terveysuskomuksista. Tarkoituksena on koota yhteen tutkimustieto yli sadasta yleisestä terveysväittämästä.

– Usein terveysväite ei ole kokonaan väärin, vaan siinä on mukana hiukan totuutta. Tarkastelen, missä tapauksissa väite on tutkimusten mukaan totta ja missä ei, Knuuti kuvailee.

Apteekissa törmätään harhakäsityksiin

Noora Hämäläinen ja Nera Beciroski ovat toimineet aktiivisesti sen puolesta, että myös farmasian opiskelijat voisivat jatkossa osallistua Vastalääkkeen toimintaan.

Hämäläinen opiskelee Helsingin yliopistossa proviisoriksi, ja Beciroski valmistuu pian farmaseutiksi. He uskovat, että farmasian opiskelijoilla on paljon annettavaa yhdistykselle.

– Meillä on ainutlaatuinen näkökulma asiakkaan pohdintoihin ja elämään. Lääkäri tapaa potilaan ensin, mutta sen jälkeen hän tulee apteekkiin epäilyksineen ja kysymyksineen, Beciroski toteaa.

Apteekeissa törmätään päivittäin siihen, että ihmisillä on erilaisia harhakäsityksiä terveysasioista. Vastalääkkeen toimintaan osallistuminen voikin antaa farmasian opiskelijoille hyvää harjoitusta siihen, miten argumentoidaan asiallisesti ja etsitään luotettavaa tietoa.

– Mukaan voi tulla matalalla kynnyksellä. Heti ei tarvitse sitoutua esimerkiksi kirjoittamaan artikkeleita verkkosivuille tai järjestämään koulutuksia. Toimintaan voi osallistua muutenkin, Hämäläinen rohkaisee.

Beciroskin mukaan Vastalääkkeen verkkosivut ovat farmasian ammattilaisille erinomainen tietolähdepankki, jota voi käyttää oman asiakaspalvelun ja lääkeneuvonnan tukena. Aivan kuten lääkärien ja hoitajien myös farmaseuttien ja proviisorien antamien neuvojen tulee perustua tutkittuun tietoon.

– Toki jos asiakas kokee saavansa apua jostain hänelle harmittomasta tuotteesta, hän voi sitä halutessaan käyttää. Mutta jos hän kysyy, onko tämä tuote tehokas, meillä on velvollisuus kertoa rehellisesti, mitä asiasta tiedetään, Beciroski sanoo.

Uskomushoidot tarjoavat turvaa ja hoivaa

Miksi ihmiset sitten hurahtavat erilaisiin uskomushoitoihin?

Juhani Knuuti toteaa, että virheellistä tietoa on tarjolla niin paljon, että ihmiset eivät pysty aina helposti erottamaan, mikä on totta ja mikä pelkkä väite.

Vaikeasti tai pitkäaikaisesti sairastunut voi myös haluta sairauteensa mitä tahansa helpotusta. Monimutkaisiin kysymyksiin kaivataan helppoja ratkaisuja.

– Lisäksi terveydenhuollon resurssit ovat, mitä ovat. Monilla kollegoilla olisi halua hoitaa potilaita kokonaisvaltaisemmin, mutta siihen ei yksinkertaisesti ole aikaa, Knuuti sanoo.

Myös Elias Mokkala näkee, että ihmiset etsivät uskomushoidoista turvaa ja hoivaa, jota lääketiede ei välttämättä pysty tarjoamaan. Usein uskomushoitoihin liittyy myös voimakasta yhteisöllisyyttä ja kokemusta ryhmään kuulumisesta.

– Uskomushoidoissa voidaan väittää, että hoidolla on suuri teho ja se auttaa lähes vaivaan kuin vaivaan. Lääketieteessä voidaan kärjistetysti tarjota vain kylmiä, viileitä tilastoja. Voi miettiä, kummasta ihminen saa enemmän, Mokkala pohtii.

Vaarana oikean hoidon viivästyminen

Osa uskomushoidoista on suorastaan vaarallisia, kuten hopeaveden litkiminen tai ihoa syövyttävät mustat salvat. Useimmiten suurin vaara on kuitenkin siinä, että lääketieteellinen hoito viivästyy tai jää kokonaan saamatta.

– Olen myös huolissani siitä väitteestä, että mielipiteet olisivat parempi perusta päätöksille kuin näyttöön perustuva tieto. On vaarallista, jos näyttöön perustuvan lääketieteen asemaa horjutetaan, Mokkala toteaa.

Yksi haitta on rahanmeno hoitoihin, joilla ei oikeasti ole mitään vaikutusta. Ihmisiä saatetaan käyttää tässä härskistikin hyväksi.

– Esimerkiksi bioresonanssihoidot ovat mielestäni räikeää huijausta. Aivan epämääräisillä tutkimusmenetelmillä ihmisiltä löydetään kummia vaivoja, joihin tarjotaan kalliita hoitoja, Mokkala sanoo.

Juhani Knuuti toteaa, että erilaisten hoitojen arvioinnissa olennaista on hoidon teho, turvallisuus ja se, mitä hoidon väitetään tekevän.

Jos syöpäpotilaalle tarjotaan reikihoitoa, jotta hän rentoutuisi, se on Knuutin mukaan hyväksyttävää. Mutta jos hoidon luvataan vaikuttavan syöpäkasvaimeen, se ei sitä enää ole.

Kaiken takana salaliitto?

Kun ihminen kannattaa fanaattisesti jotain uskomushoitoa, hänen päätään on hyvin vaikea kääntää. Juhani Knuuti ei edes odota, että hän pystyisi blogiteksteillään ja kommenteillaan vaikuttamaan näihin ihmisiin.

– Sille, joka on hurahtanut, pystyy käytännössä harvoin tekemään mitään. Siitä huolimatta keskusteleminen näiden ihmisten kanssa somessa on tärkeää. Ei ehkä sille ihmiselle, jonka kanssa keskustelee, vaan niille sadoille ja tuhansille muille, jotka seuraavat samaa keskustelua, hän huomauttaa.

Jos ihminen on lukinnut kantansa jo valmiiksi, hän ei yleensä muuta mielipidettään, vaikka hänelle tarjottaisiin faktoja, tutkimustietoa tai asiantuntijan näkökulmia. Sen sijaan hän epäilee tutkimusten ja asiantuntijoiden motiiveja: tutkimusten väitetään olevan lääketeollisuuden rahoittamia, ja lääkärit muka haluavat tehdä meistä vain sairaampia, jotta he voivat tienata enemmän rahaa.

– On inhimillistä ajatella näin, kun ei halua muuttaa kantaansa, Knuuti sanoo.

Terveysaiheita tutkitaan paljon, ja lähes minkä tahansa villin ajatuksen tueksi voi löytää jonkin tutkimustuloksen. Olennaista onkin käydä koko tutkimustieto puolueettomasti läpi ja tehdä johtopäätökset vasta sitten.

– Tieteessä hyväksytään tilastollisesti viiden prosentin virhe. Jos teen 20 tutkimusta, yksi niistä voi olla eri mieltä kuin 19 muuta. Kun tutkimustietoa on nykyisin helposti saatavilla, tiedon tulkitseminen, suodattaminen ja kansantajuistaminen on tullut entistä tärkeämmäksi, Knuuti toteaa.

Juuri sitä Vastalääke-yhdistys pyrkii omalta osaltaan tekemään.

Mikä Vastalääke?

VASTALÄÄKE RY on Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden vuonna 2018 perustama yhdistys, jonka tavoitteena on näyttöön perustuvan lääke- ja terveystiedon yleistajuistaminen sekä kriittisen ajattelun edistäminen.

Vastalaake.fi-verkkosivuilla julkaistaan tutkimuksiin perustuvia helppotajuisia artikkeleita terveydestä. Sivuston artikkelit selvittävät erilaisten terveysväittämien todenperäisyyttä väite kerrallaan.

Yhdistys järjestää esimerkiksi lukiovierailuja, joissa nuorille kerrotaan terveystiedon kriittisestä lukutaidosta. Suunnitteilla on myös Vastalääke-podcast.

Jäseneksi voivat liittyä kaikki akateemisten terveysalojen opiskelijat. Yhdistys järjestää kevään aikana koulutusta aiheesta ainakin Helsingin yliopiston lääketieteen ja farmasian opiskelijoille.

Lisää tietoa: vastalaake.fi

Onko henkistä työnkuormitusta ja jaksamista huomioitu työpaikallasi?