Lääketietojen ylläpitäjä

Esta Vainio-Sonnisen vastuualueena Lääketietokeskuksessa on Kansallisen Lääketietokannan ylläpito. Sen ohella hän osallistuu moneen muuhun Lääketietokeskuksen tuottamaan palveluun, myös uusien toimintojen kehittämiseen.

Esta Vainio-Sonnisen kevät on töiden osalta sujunut hyvin samoin kuin aiemmatkin keväät.
Korona on näkynyt Lääketietokeskuksen arjessa lähinnä etätöiden lisääntymisenä.

– Palaverit pidetään etäyhteydellä tapaamisten sijasta ja etätöissä ollaan nyt pääosin koko ajan. Lääkemarkkinoilla korona näkyy poikkeusluvallisten valmisteiden lisääntymisenä. Fimean päätös
siirtää osa erityisluvallisista valmisteista määräaikaisluvallisiksi vaikutti suoraan Lääketietokannan päivitystyöhön, Vainio-Sonninen toteaa.

Lääketietokeskuksen tietopalvelufarmaseuttina työskentelevän Vainio-Sonnisen työtä rytmittää kahdesti kuussa päivitettävä Kansallinen Lääketietokanta, jota hän ylläpitää työparinsa Outi Bergmanin kanssa.

– Lääketietokantaan liittyvää sähköpostiliikennettä on valtavasti. Sen hoitaminen käy hyvin myös kotoa käsin. Teen normaalistikin jonkin verran etätöitä, Vainio-Sonninen toteaa.

Tältä keväältä ovat peruuntuneet myös erilaiset tapahtumat, joihin Lääketietokeskuksella on tapana osallistua, kuten Sairaanhoitajapäivät, Apteekkari-tapahtuma ja Tampereen lääkäripäivät.

Paljon tarkistettavia asioita

Lääkeyritysten tulee ilmoittaa Lääketietokantaan lääkevalmisteidensa kauppaantulo ja poistuminen markkinoilta sekä hintamuutokset. Lääketietokannassa ovat mukana myös kaikki lääkevaihtoon liittyvät tiedot.

– Lääkevalmiste ei voi tulla myyntiin ilman, että se on mukana Lääketietokannassa omalla Vnr-numerollaan, Vainio-Sonninen sanoo.

Vnr-verkkopalvelun kautta lääkeyritykset voivat tehdä helposti kaikki Suomen markkinoilla oleviin lääkevalmisteisiinsa liittyvät ilmoitukset.

– Uusien lääkkeiden osalta teemme paljon tarkistuksia suhteessa Fimean tietoihin ja Hilan päätöksiin, jotta lääkkeen kaikki tiedot ovat kohdallaan lääkäreiden kirjoittaessa ja apteekkien toimittaessa lääkkeitä. Etenkin pienten ulkomaisten yritysten kanssa on toisinaan paljonkin työtä, Vainio-Sonninen kertoo.

Kaiken perusta on tiedon oikeellisuus.

– Lääketietojen oikeellisuuden varmistamiseen liittyy valtavasti erilaisia kysymyksiä. Niitä on mahdotonta lähteä luettelemaan, Vainio-Sonninen toteaa.

Lääketietokanta sisältää valmisteiden määräämisen ja toimittamisen kannalta tarpeelliset ja ajantasaiset tiedot. Lääketietokannasta säädetään sähköisestä lääkemääräyksestä annetussa laissa.

Tietojen päivitykset rytmittävät työtä

Lääketietokanta astuu voimaan aina kuun 1. ja 15. päivä. Niiden alla Esta Vainio-Sonnisen työpäivät ovat kiireisiä. Lisäksi lääkevaihtoon ja viitehintaan liittyvät ilmoitukset tehdään vuosineljänneksittäin, mikä tuo oman lisätyönsä päivityksiin.

Väliin jäävinä päivinä hän työskentelee muissa projekteissa.

– Osallistun Vnr-numeroasioihin ja Pharmaca Fennica Lääketietokantojen ylläpitoon. Lisäksi vastaan tilastopalvelu Pharmarketin farmaseuttisesta luokittelusta, Vainio-Sonninen kertoo.

Pharmarket on markkinatilastopalvelu, jonka avulla lääkealan yritykset ja muut toimijat voivat analysoida Suomen lääkemarkkinaa valtakunnallisella ja alueellisella tasolla. Valmisteiden myyntiä voi seurata eri aikajaksoilla ja luokittelutasoilla.

Mukana erilaisissa kehitysprojekteissa

Viime vuonna Vainio-Sonnista työllisti 9. helmikuuta 2019 voimaan astunut Lääkevarmennusdirektiivi. Koko Euroopan laajuinen lääkevarmennusjärjestelmä, jolla pyritään estämään väärennettyjen lääkkeiden pääsy lääkemarkkinoille, otettiin käyttöön, ja sillä oli vaikutuksensa myös Lääketietokeskuksen Vnr-verkkopalveluun.

– Se oli uusi, erilainen projekti, jossa oli mielenkiintoista olla mukana.

Vuodesta 2006 Lääketietokeskuksessa työskennellyt Esta Vainio-Sonninen onkin saanut olla mukana monessa kehitysprojektissa.

– eReseptin kehityksessä olen ollut mukana alusta asti, se käynnistettiin vuonna 2007. Viitehintajärjestelmä puolestaan otettiin käyttöön 2009, Vainio-Sonninen muistelee.

Maksuton ja kaikille avoin Pharmaca Fennica -mobiilisovellus on tullut käyttöön viime vuosien aikana. Tämän kevään uutena projektina on ollut saatavuushäiriöilmoituksien lisääminen Vnr-verkkopalveluun. Lääkeyritykset voisivat tehdä ilmoitukset Vnr-verkkopalvelun kautta ja tieto välittyisi Fimean lisäksi muun muassa potilastietojärjestelmien reseptinkirjoitusohjelmiin ja apteekkiohjelmiin.

Työskentely Lääketietokeskuksessa vaatii vankkaa farmaseuttista osaamista sekä asiakaspalvelua ja on opettanut myös paljon teknisiä taitoja.

– Moni asia on kuluneiden 14 vuoden aikana automatisoitu. Siinä on saanut tehdä tiivistä yhteistyötä it-osaajien kanssa.

Oman työn priorisointi

Lääketietokeskus on Lääketeollisuus ry:n omistama yhtiö, joka palvelee kaikkia Suomen markkinoilla toimivia lääkeyrityksiä. Lääketietokeskuksessa on töissä noin 30 useiden eri alojen asiantuntijaa; niin farmasian, juridiikan ja kaupallisen alan kuin tietotekniikan osaajia.

Esta Vainio-Sonninen on viihtynyt työyhteisössä, jossa turhaa hierarkiaa ei tunneta.

– Asioita voi aina kysyä suoraan siltä, jolla kyseisestä asiasta on paras tieto.

Hän kokee työn tarjoavan myös sopivassa suhteessa vastuuta, haasteita ja ratkaisuja.

Asiantuntijatyössä oman ajankäytön hallinta korostuu. Kun jo etukäteen tietää, että kiireinen jakso on tulossa, siihen ei kannata ottaa mitään ylimääräistä sen enempää töissä kuin yksityiselämässäkään. Toisaalta on tärkeää, että kiirejaksojen väliin jää myös joustavampia päiviä, jolloin päivien kulun voi suunnitella hyvinkin omilla ehdoilla.

– Tekemistä riittää. Tässä on tärkeää olla oman ajankäyttönsä herra ja priorisoida asioita. Meillä onkin hyvässä suhteessa vastuu omasta työstä ja vapaus määrittää omaa ajankäyttöään, Vainio-Sonninen kiittää.

Esta Vainio-Sonninen

› Valmistui farmaseutiksi vuonna 1991 Helsingin yliopistosta
› Työskenteli apteekkifarmaseuttina vuosina 1991–2002, syksy 2015
› Lisäksi työskennellyt niin sairaalafarmasian kuin lääketeollisuuden parissa

Aiotko hankkia lääkehoidon arvioinnin asiantuntijuuden?