Lääkevarmennus estää väärennösten pääsyn virallisiin kanaviin

Lääkevarmennusjärjestelmä suojaa potilaita lääkeväärennöksiltä. Järjestelmä kattaa koko lääkejakeluketjun valmistajasta tukkuliikkeeseen ja apteekkiin asti.

Lääkevarmennusjärjestelmä koostuu eurooppalaisesta keskustietokannasta, johon lääkkeiden valmistajat syöttävät kunkin markkinoille tuomansa lääkepakkauksen tiedot. Sieltä tiedot siirtyvät EU-maiden omiin kansallisiin tietokantoihin.

Suomessa on kautta aikain havaittu laillisessa lääkejakeluketjussa vain muutama lääkeväärennös.

Suomalaista lääkevarmennusjärjestelmää hallinnoi, ylläpitää ja kehittää Suomen Lääkevarmennus Oy. 

– Olemme osa eurooppalaista lääkejakeluketjua. Vaikka meillä Suomessa on kautta aikain havaittu laillisessa lääkejakeluketjussa vain muutama lääkeväärennös, teemme parhaamme, että niitä ei pääsisi asiakkaille yhtään, toimitusjohtaja Maija Gohlke-Kokkonen sanoo. 

Gohlke-Kokkonen huomauttaa, että väärennöksiä liikkuu laillisen lääkejakeluketjun ulkopuolella valtavia määriä. 

– Lääkevarmennusjärjestelmän avulla ehkäistään lääkeväärennösten pääsy lailliseen jakelukanavaan. Sillä taataan, että lääkkeen käyttäjä voi olla varma apteekista tai verkkoapteekista ostamansa lääkkeen turvallisuudesta.

Jokainen hälytys tarkistetaan

Lääkevarmennusjärjestelmä koskee pääosin reseptilääkkeitä. Niiden pakkaukset varustetaan kaksiulotteisella niin sanotulla 2D-viivakoodilla. Koodi sisältää avaintiedot lääkepakkauksesta: tuotekoodin, yksilöidyn sarjanumeron, etänumeron sekä kestoajan. Vanhentuneet lääkepakkaukset eivät kuulu lääkevarmennusjärjestelmän piiriin. Ne hävitetään apteekkien sitä varten luomien erillisten prosessien mukaisesti.

Kun farmaseutti apteekissa skannaa viivakoodin, järjestelmä vertaa tietoja lääkevarmennusjärjestelmän tietokannassa oleviin tietoihin. Jos tiedot eivät vastaa toisiaan, järjestelmä tekee hälytyksen.

– Yleensä hälytykset johtuvat teknisistä syistä, tai koodi on jo aiemmin luettu, mutta lääkepakkausta ei esimerkiksi ole vielä toimitettu asiakkaalle, Gohlke-Kokkonen sanoo.

 Sinä aikana, kun järjestelmä on ollut käytössä, yksikään hälytys Suomessa ei ole osoittautunut lääkeväärennöksen aiheuttamaksi. Hälytyksiä syntyy Suomessa ylipäätään verrattain vähän: noin neljä skannausta kymmenestä tuhannesta aiheuttaa hälytyksen (0,04 %).

– Jokainen hälytys on kuitenkin tarkistettava ja syy siihen selvitettävä. Sitä edellyttävät niin viranomainen, lainsäädäntö kuin varsinkin potilasturvallisuus.

Työkalu hälytyksestä ilmoittamiseen

Jos järjestelmä tekee pakkauksen viivakoodia luettaessa hälytyksen, pitää apteekin tai muun lääkeketjun toimijan selvittää hälytyksen syy. Tämän voi tehdä ottamalla yhteyttä Suomen Lääkevarmennukseen tai joissakin tapauksissa suoraan lääkkeen myyntiluvanhaltijaan. Lääkevarmennus tekee myös proaktiivisesti selvityksiä ottamalla yhteyden hälytysten syntypaikkoihin.

Lääkevarmennuksen ohjeissa, jotka löytyvät yhtiön nettisivuilta (linkki: www.laakevarmennus.fi), on kerrottu tarkemmin parhaat toimintatavat.

Gohlke-Kokkonen toivoo, että jakeluketjussa toimivat tutustuvat ohjeistukseen ja käyttävät sitä työkaluna hälytyksistä ilmoittamiseen. 

– Kehitämme työkalua ja sen käytettävyyttä yhdessä tietojärjestelmätoimittajien kanssa. Tavoitteena on saada siitä mahdollisimman helposti ymmärrettävä. 

Hälytyksen antaneen pakkauksen voi laittaa sivuun ja ottaa tilalle toisen pakkauksen. Hälytyksen syyn selvittelyn voi aloittaa sen jälkeen, kun asiakas on saanut lääkkeensä.

Saatuaan ilmoituksen Lääkevarmennuksen henkilökunta tutkii järjestelmästä, mikä hälytyksen on aiheuttanut.

– Tarvittaessa pyydämme lisätietoja. Yleensä asiat selviävät kohtuullisen helposti ja nopeasti.

Yleisenä ohjeena Gohlke-Kokkonen sanoo, että asiakasta palveltaessa hälytyksen antaneen pakkauksen voi laittaa sivuun ja ottaa tilalle toisen pakkauksen. Hälytyksen syyn selvittelyn voi aloittaa sen jälkeen, kun asiakas on saanut lääkkeensä.

Suomessa kattava järjestelmä

Lääkevarmennusjärjestelmä on otettu Suomessa käyttöön sujuvasti. Kaikki, joiden pitää järjestelmässä olla mukana, ovat siihen liittyneet.

– Nostan hattua kaikille lääkejakeluketjussa toimiville. Järjestelmä toimii hienosti, ja hälytysmäärät ovat pysyneet pieninä.

Yleisestikin EU-maat ovat Gohlke-Kokkosen mukaan onnistuneet järjestelmän rakentamisessa. Joitain poikkeuksia kuitenkin löytyy. Yksi näistä on Ranska. Siellä apteekeista vain murto-osa on halunnut liittyä järjestelmään.

Suomen Lääkevarmennus Oy

  • Suomen Lääkevarmennus on voittoa tavoittelematon yritys, kuten muutkin vastaavat EU-maiden kansalliset organisaatiot. 
  • Yhtiö perustettiin vuonna 2016. Sen omistavat Lääketeollisuus Oy, Orion Oy, Rinnakkaislääketeollisuus ry, Suomen Lääkerinnakkaistuojat ry, Suomen Apteekkariliito ry ja Lääke- ja Terveyshuolto.
  • Suomen Lääkevarmennus vastaa lääkevarmennusjärjestelmän rakentamisesta ja hallinnoinnista Suomessa.
  • Euroopan tasolla järjestelmää ja siihen kuuluvaa keskustietokantaa hallinnoi EMVO (European Medicines Verification Organisation). 
  • Suomen Lääkevarmennuksessa työskentelee kuusi henkilöä: toimitusjohtajan lisäksi laatupäällikkö, palvelupäällikkö, assistentti, asiantuntija hälytysten selvittämiseen sekä asiantuntija järjestelmän käyttäjähallintaan.