Lääkkeen elinkaari, osa 1: Uusia lääkkeitä kehittämässä

Matka lääkkeeksi on pitkä, ja vain harva alkuperäinen idea pääsee lopulta maaliin. Itä-Suomen yliopiston farmakologian professori Markus Forsbergille lääkekehitys on paitsi työ myös intohimo.

Itä-Suomen yliopiston farmakologian professori Markus Forsbergilla on unelma. Hän haluaa kehittää tutkimusmallin, jolla päästäisiin testaamaan Parkinsonin taudin varhaiseen vaiheeseen uusia, sairauden etenemistä hidastavia hoitoideoita.
Forsbergin kuuden hengen tiimi tekee tähän liittyen yhteistyötä muun muassa Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan masennuslääketutkija, apulaisprofessori Tomi Rantamäen ja hänen tiiminsä kanssa.

– Tomilla on erittäin lupaava hoitokonsepti, jossa aivojen muovautuvuutta aktivoidaan. Ideana on hyödyntää sitä Parkinsonin taudin alkuvaiheessa hermosoluvaurion kompensoimiseen. Testattavanamme on ollut esimerkiksi eräs masennuslääke sekä nukutusaine isofluraani, Forsberg kertoo.

– Nyt meidän pitäisi saada tutkimusrahoitusta ja yrityksiä mukaan. Tehtävä ei ole helppo muun muassa siksi, että olemme vasta aivan lääkekehityspolun alussa.

Aivojen mystisyys kiehtoo

Parkinsonin tauti liittyy monella tavoin Forsbergin tutkijan uraan. Hänen ”tutkijan ajokorttinsa” eli väitöskirjansa vuodelta 2005 käsittelee Parkinsonin taudin lisälääkkeenä käytettäviä COMT-estäjiä, erityisesti entakaponia. Forsberg on ollut mukana tutkimassa lääkeaineen tehon optimointimahdollisuuksia ja turvallisuutta.

Toisena tutkimuslinjana hän on ollut parantamassa tutkimusmenetelmiä, joita voitaisiin hyödyntää skitsofrenialääkkeitä kehitettäessä.

– Minua alkoi kiehtoa jo varhain aivojen ja niiden toiminnan mystisyys. Havahduin siihen, että minulla on ihan oikeasti mahdollisuus edistää vaikeasti sairaiden potilaiden hyvinvointia, Forsberg sanoo.

Forsberg huomauttaa, että Kuopiossa tehdään toki muutakin neuropsykiatrisiin sairauksiin liittyvää lääkekehitystyötä.

– Kuopiossa on keskitytty myös sydän- ja verisuonisairauksiin sekä syöpään.

Pitkäjänteistä työtä

Orionin kehittämä Parkinsonin taudin lääke entakaponi on hyvä esimerkki lääkekehityksen pitkäjänteisyydestä.

– Tarinan mukaan idea uudesta lääkkeestä syntyi vuonna 1982, ja markkinoille lääke tuli vuonna 1998, Forsberg kertoo.

Äärimmäisen harva uusi idea pääsee edes muutamaa askelta pidemmälle monivaiheisessa lääkekehitysprosessissa.

Entakaponin ohella tunnettuja suomalaisia lääkekeksintöjä ovat tehohoitorauhoite deksmedetomidiini, astmalääkkeiden annostelulaite Easyhaler, vaihdevuosioireiden hoitoon tarkoitettu ospemifeemi, Mirena-hormonikierukka sekä alkoholismin hoitoon tarkoitettu nalmefeeni.

– Tavallisin tarina on, että akateemisilla tutkijaryhmillä tai pienemmillä yrityksillä ei ole itsellä mitään mahdollisuuksia yksinään viedä lääkekehitysprojektia alusta loppuun. Lupaavaan keksintöön pyritään saamaan mukaan jokin kansainvälinen jätti viimeistään kliinisten tutkimusten lähestyessä. Mikäli idea päätyy lopulta lääkkeeksi asti, uuden lääkkeen markkinoija ei yleensä kehu, missä alkuperäinen idea syntyi.

Monta porrasta kiivettävänä

Uuden lääkeaineen tuotekehitysprosessi käynnistyy yleensä patenttihakemuksesta, jonka jälkeen alkaa tyypillisesti vähintään kymmenen vuotta kestävä kehitysvaihe.

– Aivan aluksi lääkeaineen tehoa ja turvallisuutta tutkitaan eläin- ja solumalleissa. Kun lääkeaineen akuutti toksisuus on saatu suljettua pois, lääkeaineen turvallisuutta pyritään arvioimaan mahdollisimman pitkällä tähtäimellä. Alkuvaiheen farmakologisissa ja toksikologisissa tutkimuksissa on tavallisesti mukana 5–10 toisilleen läheistä sukua olevaa molekyyliä, joista pyritään löytämään se, joka tuottaa parhaat ’osumat’ eli tehon ilman merkittäviä turvallisuusriskejä, Forsberg selittää.

Faasi I -vaiheessa päästään testaamaan lääkettä muutamalla terveellä ihmisellä. Tällöin selvitetään ensisijaisesti lääkeaineen vaiheita elimistössä eli esimerkiksi sitä, mihin lääke elimistössä kulkeutuu. Faasi II -vaiheessa lääkettä – tai esimerkiksi paria lupaavinta molekyyliä – tutkitaan tyypillisesti muutamalla kymmenellä potilaalla. Faasi III -vaiheessa vuorossa ovat mittavat potilastutkimukset, tavallisesti useammassa maassa samanaikaisesti.

Mikäli lääkeaine selvittää kaikki askelmat, päästään aloittamaan tyypillisesti 2–3 vuotta vievät hallinnolliset menettelyt. Tällöin lääkkeelle hankitaan myyntilupa, Kela-korvattavuutta varten hyväksytty tukkuhinta sekä mahdollinen erityiskorvattavuus.
Vielä senkin jälkeen, kun lääke tulee markkinoille, sen turvallisuutta seurataan tarkkaan.

Erikoistuminen vahvuutena

Lääkealan isoimmat yritykset työllistävät kymmeniä tuhansia ihmisiä, ja niillä on miljardien eurojen liikevaihto.

Millainen rooli pienellä yliopiston laitoksella, vaikkapa Kuopion farma-
sian laitoksella, voi olla näin isossa
pelissä?

– Jättimäiselläkään lääkefirmalla ei välttämättä ole enää valtavaa varhaisen kehityksen yksikköä kuten aikaisemmin. Yritysten on järjetöntä pitää yllä staattisia tuotekehitysyksikköjä. Ne luottavat sen sijaan verkostomaiseen toimintatapaan ja etsivät uusia lääkeaihioita esimerkiksi yhteistyössä yliopistojen ja pienempien yritysten kanssa, Forsberg sanoo.

– Kuopion etuna on, että meillä on hyvin monipuolista farmasian osaamista ja biotieteiden perustutkimusta sekä yliopistollinen sairaala fyysisesti samalla tiiviillä kampuksella. Toinen vahvuuteemme on, että olemme erikoistuneet. Olemme miettineet tarkkaan, mihin suuntaamme voimavaramme.

Big data apuna

Forsbergin mukaan lääkekehityksen 2010-luvun trendinä on, että helpot ideat on jo keksitty.

– Nyt mielenkiinto kohdistuu erityisesti lisälääkkeisiin ja hoitomuotojen yhdistämiseen. Fokus on myös yhä enemmän syövässä paljolti syövän yleistymisen takia, Forsberg toteaa.

Pinnalla on big data:

– Olemassa olevaa tietovarastoja tutkimalla ja analysoimalla voidaan löytää uusia johtolankoja lääkekehitykselle, vaikkapa uutta tietoa sairastumiseen ja sairauden etenemiseen liittyvistä tekijöistä. Suomessa tällaiseen tiedon louhintaan on poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet, kiitos muun muassa Kelan kattavien tietokantojen.

Forsbergin mielestä biologiset lääkkeet, esimerkiksi bioreaktorissa tuotetut vasta-aineet, eivät ole enää uusi asia, vaan ne ovat lääkekehityksen valtavirtaa. Hän huomauttaa, että suurin osa faasi I ja faasi II -vaiheisiin etenevistä lääkeaihioista on nykyään biologisia lääkkeitä.

– Oikeastaan en itse puhu mielelläni enää uudesta lääkeaineesta, sillä siitä tulee mieleen pieni kemiallinen molekyyli, joka on pakattu tablettiin. Parempi termi olisi uusi hoitokonsepti. Syövän hoidossa uudet hoitokonseptit voivat tarkoittaa vaikkapa geeniterapiaa, vasta-ainetta ja solusalpaajaa, joita käytetään yhdessä syöpäsolujen tappamiseen.

Työ ja elämäntapa

Tällä hetkellä Forsbergin Parkinsonin taudin tutkimukset odottavat seuraavaa askelta.

– Nyt pitäisi päästä validoimaan ideaa eli osoittaa laajemmilla eläintutkimuksilla ja ensimmäisillä potilaspiloteilla, että Rantamäen idea todella toimii. Vielä emme kuitenkaan ole onnistuneet myymään ideaa rahoittajille.

Forsbergin mukaan tutkijan työ on äärimmäisen kiehtovaa ja jännittävää, mutta hän nauttii myös opetuksesta. Hallinnolliset työt ja tenttien tarkastaminen eivät sen sijaan innosta.

– Yliopistolla puhutaan paljon tuottavuudesta, mutta tuntuu, että todella tuottavalle työlle ei tarjota riittävästi mahdollisuuksia, Forsberg sanoo.

Tutkijan työ on elämäntapa – mutta toki tutkijan elämään mahtuu paljon muutakin.

– Vapaa-aika kuluu paljolti 2-vuotiaan Matias-poikani kanssa. Muut harrastukset, esimerkiksi veneily ja rallin ajaminen siviililuokassa, ovat tässä elämäntilanteessa jääneet vähemmälle.

 

Lue lääkkeen elinkaaren vaiheet:
Osa 2: Lääkkeen rekisteröinti
Osa 3: Korvattavuus / lääkkeen arviointi
Osa 4: Lääkkeen markkinointi ja lanseeraaminen
Osa 5: Lääkkeiden turvallisuuden seuranta
Osa 6: Lääkkeen hintakilpailu

Markus Forsberg

› Farmasian tohtori 2005, Kuopion yliopisto
› Proviisori 1998, Kuopion yliopisto
› Farmakologian professori 2015 alkaen, Itä-Suomen yliopisto, Farmasianlaitos
› Apulaisprofessori 2012–2015
› Ma. professori 2009–2010
› Kehitysjohtaja 2008, Kuopio Innovation Oy
› Puheenjohtaja 2014 alkaen, Suomen Farmakologiyhdistys
› Perhe: vaimo Susanna ja 2-vuotias poika Matias
› Harrastukset: autot, veneily, golf, vapaaehtoinen maanpuolustus