Apteekkialan uudistuksen tuulet puhaltavat, ja samalla ilmassa on huolestuneisuutta: jatkossakin pitäisi pystyä turvaamaan lääkehoito ja siihen liittyvä tärkeä neuvonta apteekeissa. Neuvonta puolestaan edellyttää farmaseuttista asiantuntemusta.
‒ On huolestuttavaa, jos resursseihin puututaan alaa uudistettaessa. Ne on turvattava, jotta työtä voidaan myös kehittää, toteaa Suomen Farmasialiiton puheenjohtaja Maija Pirttijärvi.
Farmasialiitto, Palvelualojen ammattiliitto PAM ja Suomen Apteekkariliitto kokoontuivat pohtimaan, miltä apteekkiala näyttää nyt ja tulevaisuudessa.
Apteekkijärjestelmä vahvistaa yhteiskuntaa ja luo turvallisuutta
PAMin puheenjohtajan Annika Rönni-Sällisen mukaan apteekkijärjestelmällä on suuri yhteiskunnallinen merkitys.
‒ Nykyinen apteekkijärjestelmä vahvistaa
yhteiskuntaa osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Kun apteekeissa valvotaan lääkkeiden turvallista ja oikeaa käyttöä, se on myös taloudellisesti kannattavaa. Lääkkeiden väärinkäytöstä tulisi yhteiskunnalle suuret kustannukset.
Rönni-Sällinen korostaa, että nykyjärjestelmä luo turvallisuutta: asiakas saa apteekissa aina osaavaa palvelua ammattilaisilta.
‒ Lääkkeistä ei saa tulla kulutushyödykkeitä, joita hankitaan ruokakaupasta heräteostoksina.
Apteekkijärjestelmä tukee myös työllisyyttä. Henkilöstökulujen nipistäminen heikentäisi neuvontaa, jolla on arvioitu säästettävän peräti kymmenen miljoonaa lääkärikäyntiä vuodessa.
Moniammatillisuus on asiakkaan etu
Neuvonta ja ohjaus apteekissa on lakisääteistä, mutta Farmasialiiton Maija Pirttijärven mukaan lääkeneuvonta lisää myös hoitomyönteisyyttä ja hoitoon sitoutumista. Matalan kynnyksen terveydenhuollon toimipisteessä on helppo asioida.
Arviolta viidesosa ikäihmisten päivystyskäynneistä johtuu lääkehaitoista. Kun farmaseuttinen osaaminen otetaan mukaan lääkitysarviointiin, turhat päivystyskäynnit ja sairaalajaksot vähenevät. Pirttijärvi korostaa, että tarkoituksenmukainen ja turvallinen lääkehoito on asiakkaan ja yhteiskunnan etu.
‒ Farmaseutit ja proviisorit ovat terveydenhuollon ammattilaisia, joita on hyvä olla moniammatillisissa tiimeissä lähempänä muuta terveydenhuoltoa ja asiakasta. Esimerkiksi lääkehoidon arvioinnissa tarvitaan farmaseuttista osaamista varsinkin ikäihmisten kotihoidossa.
Farmaseuttista henkilöstöä voisi käyttää kouluttajina ja he voisivat antaa tarvittavaa tukea eri terveydenhuollon yksiköihin.
‒ Tulevat hyvinvointialueet voisivat tarjota uusia mahdollisuuksia.
Säätelyn suojissa ammattietiikka on läsnä
Apteekkiala on säädeltyä, mikä perustuu turvallisuuteen, luotettavuuteen, laatuun ja yhdenvertaisuuteen. Apteekkariliiton puheenjohtaja Risto Kanerva huomauttaa, että uudistettaessa alaa on mietittävä, edistävätkö muutokset apteekkijärjestelmän tavoitteita ja rationaalisen lääkehoidon toteutumista.
‒ Toivon, että tämä punainen lanka säilyisi ehjänä hallitusneuvotteluissa.
Lisäksi apteekilla on oltava taloudellisia edellytyksiä toimia. Apteekin palveluita ja samalla julkisen palvelun tehtäviä hoidetaan yrittäjävetoisesti ja myös syrjäseuduilla, joissa ei välttämättä ole muita terveyspalveluita tarjolla. Omistajaohjauksella varmistetaan sekä taloudellinen että ammatillinen vastuu. Ammattietiikka on vahvasti läsnä.
Kanervan mukaan säätely suojaa.
‒ Suojaustasoa ei saisi alentaa, vaan alan pitäisi saada kehittyä muun maailman mukana.
Kansa on apteekkiin tyytyväinen
Lainsäädännön tehtävä on taata apteekkipalveluiden ja lääkkeiden saatavuus, lääke- ja hintaneuvonta sekä lääkevaihto.
‒ Suomalaiset ovat tyytyväisiä apteekin lakisääteisiin tehtäviin. Yli 90 prosenttia asiakkaista kokee apteekkipalveluiden olevan lähellä. Lääkeneuvonta on merkittävä lääketiedon lähde lääkäreiden ja pakkausselosteiden ohella. Lääkevaihdon ja hintaneuvonnan asiakkaat ovat kokeneet hyvänä asiana, sosiaalifarmasian professori Katri Hämeen-Anttila Itä-Suomen yliopistosta toteaa.
Kehittämiskohteita puolestaan voisivat olla kattavammat aukioloajat, parempi yksityisyydensuoja ja yksilöllisempi lääkeneuvonta.
Hämeen-Anttilankin mukaan apteekeissa on paljon käyttämätöntä potentiaalia, jolla voitaisiin vastata muun muassa lääkehoidon seurannan haasteisiin.
‒ Lääkehoidon onnistuminen ei ole irrallista kokonaishoidosta. Hyvinvointialueilla on nyt hyvä aika katsoa hoitoketjun kokonaisuutta.