Ympäristöön päätyneet lääkeaineet ovat huomattava osa ympäristön kemikaalikuormaa, ja lääkkeiden kulutus on lääkeaineiden merkittävin ympäristöpäästölähde.
Itä-Suomen yliopiston farmasian laitoksen väitöskirjatutkija Lasse Alajärven mukaan lääkkeiden käyttäjillä on kuitenkin mahdollisuuksia toteuttaa lääkehoitonsa nykyistä ympäristöystävällisemmin.
– Ympäristöystävällisempi lääkehoito tarkoittaa ennen kaikkea rationaalista ja vaikuttavaa lääkehoitoa.
Mikäli kuurit jäävät kesken tai lääkkeitä käytetään väärin, sairaudet jäävät hoitamatta ja pahimmillaan erilaisia lääkkeitä kuluu enemmän, mitä niitä muuten kuluisi.
– Farmasian ammattilaiset voisivat tuoda esille, että hoitoon sitoutuminen on hyväksi paitsi asiakkaan itsensä myös ympäristölle, Alajärvi huomauttaa.
Itä-Suomen yliopiston kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset kaipaavat nykyistä enemmän lääkkeisiin liittyvää ympäristötietoa.
– Tiedonvälitykseen tarvitaan monia kanavia. Myös farmasian ammattilaisten on tärkeää tuoda asiaa esille, Alajärvi kannustaa.
Ympäristöystävällisempää lääkehoitoa voidaan edistää myös lääkehoitojen kokonaisarvioinneilla ja karsimalla käytöstä turhia ja potilaalle mahdollisesti jopa haitallisia lääkkeitä. Potilaan kotiutuessa sairaalasta ja kotihoidon yhteydessä hyvä tiedonkulku auttaa varmistamaan, että vaikkapa väliaikaiseksi tarkoitettu lääke ei jää pysyvään käyttöön.
Huomiota ennaltaehkäisyyn ja lääkkeettömiin hoitoihin
Ympäristöystävällisellä lääkehoidolla on muitakin ulottuvuuksia. Erityisesti terveet elämäntavat ja sairauksien ennaltaehkäisy ovat ympäristötekoja.
– Apteekit ovat osa terveydenhuoltojärjestelmää. Ehkäpä olisi aika miettiä, miten ne voisivat olla entistä vahvemmin edistämässä terveitä elämäntapoja, ehkäisemässä sairauksia ja vähentämässä tätä kautta lääkkeiden kulutusta.
Alajärven mielestä erityisesti pienten terveysvaivojen kohdalla olisi tärkeää tuoda esille myös lääkkeettömiä hoitoja. Hän mainitsee esimerkkinä yskänlääkkeet, joiden teho on kyseenalainen.
– Tämä rasti ei ole tietenkään aina helppo. Apteekithan ovat myös kaupallisia yrityksiä, jotka perinteisesti myyvät lääkkeitä.
Neuvontaa lääkkeiden hävittämisestä
Ympäristöystävälliseen lääkehoitoon kuuluu myös käyttämättä jääneiden lääkkeiden oikeaoppinen hävittäminen silloin, kun lääkehävikiltä ei voida välttyä.
– Iäkkäämmät osaavat tuoda käyttämättä jääneet lääkkeet hyvin apteekkiin, mutta aloitteleville lääkkeiden käyttäjille tämä ei ole itsestään selvää. Erityisesti nuoria asiakkaita kannattaa muistuttaa lääkkeiden oikeaoppisesta hävittämisestä.
Lääkelaastarit, jotka nekin pitäisi käytettynä palauttaa apteekkiin, tuntuvat aiheuttavan epäselvyyttä kaikenikäisille. Varsinkin nikotiinilaastareita päätyy paljon sekajätteisiin.
– Lääkeneuvonnassa on hyvä myös muistuttaa, että käsin levitetyn lääkevoiteen jäämät kannattaa pyyhkiä talouspaperiin ennen käsien pesua. Näin minimoidaan viemäriverkostoon huuhtoutuvat lääkeainemäärät.
Liian vähän tutkimustietoa
Lääkkeiden ympäristövaikutuksista pitää kertoa, mutta taiten. Lääkkeiden käyttäjiä ei pidä syyllistää.
Tehtävää vaikeuttaa entisestään, että lääkeaineiden ympäristövaikutukset ja niiden käyttäytyminen luonnossa jo olevan kemikaalikuorman kanssa, on erittäin monimutkainen ilmiö, josta ei tiedetä riittävästi.
– Asiasta ei ole juurikaan maallikoille suunnattua tietoa. Asiakas voi saada yksittäisistä tutkimusartikkeleista turhankin synkän kuvan. Farmasian ammattilainen voisi toimia asiantuntijana, joka suhteuttaa ilmiötä ja neuvoo ympäristöystävällisemmässä lääkehoidossa asiakkaan tilanteeseen sopivalla tavalla.
Ruotsissa on otettu käyttöön apteekeissa järjestelmä, jossa ympäristövastuullisempia itsehoitolääkkeitä on nostettu hyllyissä esiin symboleilla.
– Tuohon suuntaan olemme ehkä menossa. Valveutuneet kuluttajat kaipaavat ympäristötietoa valintojensa tueksi myös lääkkeistä, mutta luotettavaa tietoa niiden ympäristövaikutuksista tarvitaan vielä paljon lisää, Alajärvi pohtii.
FIPin lauselma alan ympäristökestävyydestä
Kansainvälinen farmasian alan järjestö FIP (International Pharmaceutical Federation) on laatinut uuden lauselman (statement) koskien ympäristöön liittyvää kestävyyttä ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia farmasiassa. Uusi lauselma täydentää aiempaa, jonka sisältö keskittyy lääkkeiden ympäristövaikutuksiin (2016).
Lääkkeillä on kielteisiä ympäristövaikutuksia, jotka edistävät ilmastonmuutosta ja aiheuttavat ekologista vahinkoa, jotka molemmat uhkaavat ihmisten terveyttä. Ottaen huomioon farmasian ammattilaisten roolin terveyden tukemisessa, nämä kysymykset asettavat alalle haasteita.
Farmasian ammattilaiset ovat hyvässä asemassa ja eettisesti velvollisia vähentämään ilmasto- ja saasteriskejä kaikkialla lääkkeiden toimitusketjussa.
Samanaikaisesti on varmistettava farmaseuttisten palveluiden kestävyys muuttuvassa ympäristössä. Katastrofivalmius ja sellaisten ihmisten tukeminen, jotka jo kärsivät ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksista tai ovat suurimmassa riskissä altistua haittavaikutuksille sosiaalisten tai maantieteellisten tekijöiden vuoksi, on tärkeää.
Farmasian ympäristövastuuseen kuuluvat: a) lääkkeiden aiheuttaman saastumisen ja ilmastonmuutokseen vaikuttamisen lieventäminen sekä b) sopeutumistoimenpiteet, jotka tukevat ilmastonmuutoksesta ja ekologisista kriiseistä kärsivien ihmisten ja yhteisöjen terveyttä nyt ja tulevaisuudessa.
Lauselma on jaettu osa-alueisiin, joista kutakin on tarkasteltu sekä ilmastonmuutoksen lieventämisen että sopeutumisen näkökulmasta. Osa-alueita ovat farmasian alan järjestöt, sairaalafarmasia, apteekkifarmasia, farmasian sääntelyviranomaiset, lääketeollisuus, tutkimus ja koulutus, kansanterveys ja sotilasfarmasia.
Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvät toimet ovat merkittävimpiä maissa, joissa on suurempi hiilijalanjälki per asukas, ja ne kattavat muun muassa kasvihuonepäästöjen vähentämisen lääkkeiden valmistuksessa, jakelussa ja käytössä sekä lääkkeiden käytön optimoinnin. Lääkepäästöjen lieventämisen osa-alueita ovat lääkejätteen vähentäminen, lääkkeiden asianmukainen hävittäminen, lääkkeiden vaikuttavien ainesosien (API) ekosysteemeihin pääsyn mekanismien ja lääkepäästöjen terveysvaikutusten ymmärtäminen.
Sopeutumista tarkastellaan kaikissa maissa, mutta erityisesti pienituloisissa ja ilmastoherkissä yhteisöissä. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen osa-alueita ovat muun muassa lääkityksen hallinnan ja terveydenhuoltojärjestelmän vastustuskyvyn vahvistaminen ilmastovaaroille, joita ovat esimerkiksi äärimmäiset helleaallot ja luonnonkatastrofit.