Laiva on lastattu lääkevarastolla

Turun Hirvensalon apteekki on linkki meren ja mantereen välillä. Se näkyy sekä palveluvalikoimana että työtehtävinä. Apteekin proviisori toimii laiva-apteekin tarkastajana Turun Pansiossa.

Laiva on lastattu särkylääkkeillä, nitroilla, adrenaliini-injektioilla, infuusionesteellä, tippalaitteilla…

Muun muassa näitä lääkkeitä ja tarvikkeita löytyy M/S Pohjanmeren lukitun lääkintähytin laiva-apteekista. Proviisori Jenni Ritari Turun Hirvensalon apteekista on tutustumassa sen sisältöön yhdessä kapteeni Jarkko Mobergin kanssa. Alus on kotisatamassaan Turun Pansiossa.

Laki laiva-apteekista (584/2015) varmistaa, että laivaväellä on mahdollisuus saada asianmukaista ensiapua ja sairaanhoitoa aluksella sairastumis- ja tapaturmatapauksissa. Aluksen päällikön on huolehdittava siitä, että aluksella on asianmukainen laiva-apteekki, jonka sisällön laillistettu proviisori säännöllisesti tarkastaa ja inventoi.

– Kun lähimpään lääkinnällisesti varusteltuun satamaan voi olla todella pitkä matka, laivalla pitää varautua lähes kaikkeen. Laiva-apteekin sisällössä on huomioitava muun muassa erilaiset sairauskohtaukset ja onnettomuudet. Käytännössä pitkän matkan reiteillä laivoilla on oltava mahdollisuus tehdä jopa pienimuotoisia leikkauksia, Ritari kertoo.

M/S Pohjanmeri kuuluu nimenomaan niihin aluksiin, joilla lähimpään apteekkiin kertyy usein matkaa meripeninkulma poikineen. Laivalla tehdään merenmittaustöitä; viime aikoina alus on liikkunut paljon Pohjanmerellä, aikaisemmin se on seikkaillut muun muassa Jäämerellä, pelastushelikopterienkin ulottumattomissa.

– Laiva-apteekki on todella tarpeen. Kerran esimerkiksi yksi miehistön jäsen loukkasi selkänsä ja tarvitsimme paljon kipulääkkeitä, kylmäpakkauksia ja lihasrelaksantteja. Taannoin tarvitsimme myös esimerkiksi lääkkeitä keuhkokuumeeseen. Ompeleitakin on mennyt erilaisiin pikkuhavereihin, Moberg kertoo.

Laki määrittelee sisällön

Laiva-apteekin tarkka sisältö määritellään laissa. Se, kuinka kattava lääkeapteekki on, määrittyy sen mukaan, miten etäällä laiva liikennöi. Laivat on jaettu tämän mukaan A-, B-, C- ja D-luokkiin.

A-luokan aluksissa, kuten M/S Pohjanmeressä, laiva-apteekki on kattavin. A-luokan aluksiksi määritellään sellaiset laivat, jotka liikennöivät yli 150 meripeninkulman etäisyydellä lähimmästä EU:n jäsenvaltion tai Norjan satamasta; luokitteluun vaikuttavat myös mahdolliset tarjolla olevat pelastushelikopteripalvelut. Alusluokan D laivat liikennöivät kotimaanliikenteessä.

Laivalla on laiva-apteekki, lukitussa huoneessa lukitussa kaapissa, mutta ei tietenkään koko ajan proviisoria.

– Laiva-apteekkia hoitaa ja lääkkeitä annostelee laivan päällikkö tai erikseen nimetty laiva-apteekin hoitaja, joka on suorittanut laivaväen terveydenhuoltokoulutuksen, Ritari kertoo.

A-, B- ja C-luokkien laiva-apteekit pitää tarkistaa vuosittain, D-luokan aluksissa riittää tarkistus kerran kolmessa vuodessa.

Proviisorin ja sairaanhoitajan yhteistyöllä

Käytännössä tarkastus alkaa niin, että laivan kapteeni ottaa yhteyttä apteekkiin ja sopii proviisorin vierailusta hyvissä ajoin ennen laivan saapumista satamaan.

Ritari kertoo, että hän ottaa tarkastukseen mukaan yleensä Hirvensalon apteekin sairaanhoitajan Hanna-Mari Kokon.

– Ison laiva-apteekin tarkastuksessa menee helposti useampikin tunti, kun käymme läpi tuotteet ja niiden voimassaolopäivät. Hanna-Mari on työssä mainio apu senkin takia, koska käytännössä laiva-apteekeissa on paljon sairaanhoidollisia välineitä, jotka hän tuntee hyvin.

Inventaarion jälkeen Ritari täydentää laiva-apteekin puutteet, etiketöi tuotteet ja laittaa niihin käyttöohjeet sekä kirjoittaa tarkastuksesta todistuksen kolmella kielellä.

– Hyvin mielenkiintoista työtä kaiken kaikkiaan. On jännittävää päästä näkemään, minkälaisissa olosuhteissa laivojen miehistö elää ja työskentelee merillä, usein pitkiäkin aikoja kerrallaan.

Joissakin laivat herättävät myös kaukokaipuuta. Ritari on toistaiseksi malttanut mielensä piiloutua jäniksenä laivaan ja matkata vaikkapa jonkin etelämaan lämpöön.

–Hyvin olen pitänyt sen puolen kurissa. Minulle on tullut vähän matkapahoinvoinnin oireita jo siitä, kun laiva keinahtelee satamassa. M/S Pohjanmeri on kuitenkin niin vakaa alus, että täällä sitä vaaraa ei ole, hän naurahtaa.

Myös M/S Pohjanmeren kapteeni Jarkko Moberg on tyytyväinen yhteistyöhön Hirvensalon apteekin kanssa.

–Kaikki on sujunut hienosti. On esimerkiksi mainiota, että lääkkeisiin nimetään tarkasti sekä lääkeluokka että käyttöohjeet; se helpottaa osaltaan lääkkeiden käyttöä merillä.

Sijainti lisää palvelujen tarvetta

Siirrymme seuraavaksi Hirvensaloon, Turun lähisaarelle, joka yhdistyy mantereeseen sillalla. Hirvensalon apteekki on panostanut monipuoliseen palveluun.

Apteekin yhteydessä toimii esimerkiksi terveyspiste. Sairaanhoitaja Hanna-Mari Kokon vastaanotolla onnistuvat muun muassa rokotukset, verikokeet, lääkeinjektioiden antaminen sekä haavanhoito. Palveluihin kuuluu myös liikunta- ja ravitsemusneuvonta.

– Asiakkaita on ollut mukavasti lapsista eläkeläisiin. Olen huomannut, että kun ihmiset jäävät eläkkeelle, eikä heillä ei ole enää työterveyshuoltoa, niin terveyspiste on hyvin luonteva asiointipaikka. Tänne on helppo tulla apteekkiostosten yhteydessä, Kokko kertoo.

– Asiakkaina on myös varsin paljon työikäisiä. Asiointi sujuu terveyspisteessä nopeasti, eikä vaikkapa suhteellisen pienen asia takia tarvitse varata erikseen aikaa terveyskeskuksesta.

Kokko arvioi, että terveyspisteen suosioon vaikuttaa myös Hirvensalon sijainti. Saari on portti kauempana sijaitseville Satavan ja Kakskerran saarille.

– Lähin terveyskeskus on mantereella, apteekista noin neljän kilometrin päässä. Se on monen hirvensalolaisen mielestä turhan pitkällä. Satavassa ja Kakskerrassa asuville etäisyyttä tulee vielä enemmän.

Hirvensalon apteekin yhteydessä toimii myös kosmetologin vastaanotto.

– Sekin on kätevää, koska käytännössä apteekissa myydään paljon ihonhoitotuotteita ja opastetaan ihon hoitoon liittyvissä asioissa, Kokko huomauttaa.

”Jaamme tietoa ja opimme uutta”

Kokko ja Ritari löytävät palvelujen yhdistämisestä myös synenergiaetuja.

– Ravinto- ja liikuntaneuvonta tukevat hyvin lääkehoitoa – ne voivat jopa ennaltaehkäistä sairauksia niin, että lääkkeitä ei edes tarvita, Kokko miettii.

Apteekin tiskiltä on helppo ohjata asiakkaita sairaanhoitajan vastaanotolle ja päin vastoin.

– Aika tavallinen tapaus on asiakas, jolla on korviin kertyneen vahan takia kuulo-ongelmia. Samalla kun hän ostaa vahaa pehmittävää ainetta, hän voi varata ajan vaikka seuraavalle päivälle korvien huuhteluun, Kokko kertoo esimerkin.

– Tai jos asiakkaan on vaikea pistää lääkeinjektiota, hän voi saada tähän apua sairaanhoitajalta, Ritari jatkaa.

Hän mainitsee saaneensa apteekkilaisena paljon tukea sairaanhoitajalta.

– Sairaanhoitaja on juuri oikea henkilö kertomaan vaikkapa siitä, minkälainen haavanhoito sopii mihinkin haavaan. Itse olen oppinut Hanna-Marilta myös paljon rokotteista. Jaamme tietoa ja opimme uutta toisiltamme, Jenni Ritari miettii.

Onko korona lisännyt työsi kuormittavuutta?