Lasten parhaaksi

Lastenklinikan osastofarmaseutti Sanna Veijalainen haluaa löytää kaiken tarpeellisen tiedon, joka voi auttaa häntä työssään. Veijalainen on verkostoitunut pohjoismaisten kollegojensa kanssa kehittääkseen lasten lääkehoitoa.

 

Tyksin lastenklinikan osastofarmaseutti Sanna Veijalainen on saanut pitkään odottamansa soiton leikkaussalista. Yhteys potilaan selkäytimeen on muodostettu, ja saliin tarvitaan nopeasti nusinerseenia. Veijalainen laittaa lääkkeen annostelukuntoon liv-kaapissa ja lähtee viemään sitä saliin.

Ruiskussa olevan lääkeannoksen tukkuhinta on noin 84 000 euroa.

– Viisi millilitraa lääkeainetta on viisi millilitraa lääkeainetta. Maksoi se sitten euron tai miljoonan. Pidän ajatukseni siinä, miten voin toiminnallani minimoida operaatioon liittyvät riskit, Veijalainen sanoo.

Kun ruisku on toimitettu perille, päivän palaveriputki jatkuu. Veijalainen käy klinikan henkilökunnan kanssa läpi lääkkeiden käyttöönsaattamisohjeita. Jo aikaisemmin hän on tavannut lasten hematologisella osastolla syöpää sairastavan Robinin ja hänen äitinsä ja kysellyt käyttökokemuksia pojalle määrätystä uudesta lääkkeestä.

 

Katso video osastofarmaseutin päivästä:

Jatkokoulutus välttämätöntä

Veijalainen on aiemmin opiskellut Åbo Akademin Hankenilla ja työskennellyt kymmenisen vuotta keskisuuren yrityksen talouspäällikkönä.

– Kun lapset syntyivät, jäin neljäksi vuodeksi kotiin. Rupesin miettimään, mitä oikeasti tahtoisin tehdä. Totesin, että en halua viettää työuraani päätteen ja mappien äärellä. Halusin ihmisten ilmoille. Työvoimahallinnossa työskentelevä ystäväni ehdotti leikillään heidän ammatinvalintatestiään. Tulosten mukaan soveltuisin muun muassa proviisoriksi, merikapteeniksi tai farmaseutiksi, Veijalainen kertoo.

Niinpä hän lähti jälleen opiskelemaan ja valmistui farmaseutiksi Åbo Akademista vuonna 2009. Hän aloitti Tyksin sairaala-apteekissa vuonna 2011 ja siirtyi vuonna 2014 lastenklinikan osastofarmaseutiksi. Työn ohessa hän on suorittanut jatko-opintoja Turun yliopiston biolääketieteen laitoksella.

Veijalaisen biolääketieteen gradu, joka käsittelee suonensisäisten rautalääkkeiden aiheuttamia allergisia reaktioita, alkaa olla jo loppusuoralla.

– Kliinistä työtä tekevä osastofarmaseutti ei pärjää pelkällä farmaseutin perustutkinnolla. Jatkokoulutus on välttämätöntä.

Veijalainen painottaa, että jatkokoulutus olisi ehdottomasti saatava osaksi maksuttomia perusopintoja.

– Kaupalliset jatkokoulutukset ovat kalliita. Kun terveydenhoitoalalla etsitään koko ajan säästökohteita, työnantajia on vaikea saada osallistumaan kustannuksiin. Entistä kattavampi peruskoulutus eli erikoistuminen jo opintojen aikana auttaisi osaltaan edistämään farmaseuttien työn arvostusta ja palkkausta.

Yhdessä eteenpäin

Ulkopuolisen vinkkelistä kiireisessä työssä ja yliopisto-opinnoissa olisi jo enemmän kuin tarpeeksi. Tämän lisäksi Veijalainen on mukana alan pohjoismaisissa järjestöissä.

– Suomessa lapsisyöpäpotilaiden lääkehoitoon perehtyneet osastofarmasistit voi laskea yhden käden sormilla. Kun verkostoidun myös pohjoismaisten ja balttikollegoiden kanssa, minulla on useampia kollegoita, joiden kanssa voin vaihtaa mielipiteitä ja joilta voin kysyä neuvoa. Voimme myös viedä yhdessä alaa eteenpäin, Veijalainen sanoo.

Veijalainen on mukana esimerkiksi SPPG:ssä eli Scandinavian Pediatric Pharmacist Groupissa. Hän on järjestön ensimmäinen suomalainen jäsen.

– Juuri eilen selvittelin sähköpostiryhmämme kautta, onko muualla tutkittu hepariinilisää lasten suonensisäiseen ravitsemukseen. Sain kollegoilta vinkkejä, joilla pääsin asiassa eteenpäin.

Lasten lääkehoitoon, ennen kaikkea lääkkeiden käyttökuntoon saattamiseen ja annosteluun, liittyy paljon asioita, joista ei ole vielä olemassa kattavia yksityiskohtaisia ohjeita.

Lasten lääkkeiden kohdalla törmätään usein myös saatavuusongelmiin, joita on vaikea ratkoa.

– Aikuisella ei ole yleensä väliä, onko tabletin halkaisija seitsemän vai 13 millimetriä, mutta lapsi ei välttämättä pysty nielemään suurempaa tablettia.

Veijalaisen mielestä on häpeällistä, että Suomesta puuttuu lasten lääkehoidon toteuttamisen kansallinen ohjeistus ja suositukset. Lisäksi aihetta tutkitaan liian vähän.

– Fimean pitäisi ehdottomasti perustaa lasten lääkekomitea. Ilmoittaudun siihen mukaan, ilman palkkiota.

Ohjeita syöpäsairauksien lääkehoitoon

Veijalainen on myös NOPHO:n Pharmacist Working Groupin perustajajäseniä. NOPHO eli Nordic Society for Pediatric Haematology and Oncology on pohjoismaisten lasten syöpälääkäreiden perustama järjestö, joka tuottaa uutta tutkimustietoa ja seuraa hoitojen vaikuttavuutta. Vuonna 2015 toimintansa aloittanut Pharmacist Working Group tuo järjestöön farmaseuttista osaamista.

– Lääkäreillä ei ole välttämättä käsitystä vaikkapa eri lääkkeiden käsittelystä tai saatavuudesta. Pharmacist Working Group laatii esimerkiksi näistä aiheista ohjeita, jotka NOPHO:n hallitus hyväksyy käyttöön, Veijalainen sanoo.

Tähän mennessä pohjoismaiset sairaalafarmasistit ovat laatineet yhdessä ohjeet ekstravasaatioita varten eli miten toimia, jos suonensisäistä lääkettä meneekin suonen ulkopuoliseen kudokseen.

– Parhaillaan työstämme käsittelyohjeita suun kautta otettaville solunsalpaajalääkkeille.

Osastofarmaseutti lisää potilasturvallisuutta

Veijalaisen työ liittyy paljolti luotettavan tutkitun tiedon jakamiseen, tiedon perille menon varmistamiseen sekä uuden tiedon etsimiseen.

– Minut on rakennettu niin, että jos tiedän, että on olemassa tietoa, josta on meidän potilaillemme hyötyä, minun täytyy hankkia se. Mitä enemmän minulla on tietoa, sitä paremmin pystyn myös perustelemaan kantani ja vaikuttamaan asioihin, Veijalainen sanoo.

– Minulla on itselläni lapsia. Jos he tarvitsisivat sairaalahoitoa, arvostaisin kyllä sitä, että kaikilla hoitoon osallistuvilla on aina paras mahdollinen tieto siitä, miten lääkkeitä käsitellään ja mikä on lapselle turvallisinta.

Veijalainen muistuttaa, että monet tutkimukset osoittavat, että osastofarmaseutin osallistuminen kliiniseen hoitoon tehostaa hoitoa, lisää potilasturvallisuutta ja laskee kustannuksia.

– Lastenklinikalla on myös emotionaalisesti rankkoja tapauksia. Hoitohenkilökunta joutuu kantamaan huolta niin lapsista kuin heidän vanhemmistaan. Osastofarmaseutti tulee näihin tilanteisiin hieman ulkopuolelta ja pystyy keskittymään paljolti vain lääkeasioihin. Juuri siksi hänellä on niin suuri vaikutus lääkehoidon onnistumiseen, Veijalainen korostaa.

Sanna Veijalainen

› Farmaseutti, valmistunut Åbo Akademista 2009. Biolääketieteen opinnot Turun yliopistossa 2011–2013.
› Gradu valmistuu keväällä 2020.
› Tyksin sairaala-apteekin lääkekeskus Tyks Raision sairaalassa 2011–2013, lastenklinikan osastofarmaseuttina 2014 alkaen.
› Tyksin Lastenklinikan Turvallisen lääkehoidon moniammatillisen työryhmän esittelijä ja sihteeri.
› Jäsenenä NOPHO:n Pharmacist Working Groupissa, Scandinavian Pediatric Pharmacist Groupissa ja joulukuusta 2019 lähtien myös Farmasialiiton kunta-alan neuvottelukunnassa.
› Palkittiin Farmasian Päivillä 2019 Vuoden innovaatio -palkinnolla Toiminnan kehittäminen -sarjassa.
› Perhe: aviomies sekä 16- ja 17-vuotiaat pojat.
› Harrastukset: thaimaalaisten korat-kissojen kasvattaminen sekä futis- ja pesisäitinä toimiminen.

Oletko käyttänyt HaiPro-työkalua?