Lääkeasiat ovat tällä hallituskaudella poikkeuksellisen laajasti mukana hallitusohjelmassa. Se ei kuitenkaan ole sattumanvaraista tai edes yllättävää.
– Tämä on hyvin johdonmukainen lopputulema pitkäjänteisestä valmistelusta. Työ aloitettiin Juha Sipilän hallituskaudella, jolloin laadittiin hallituskausien ylittävä suunnitelma lääkeasioiden laaja-alaiselle uudistustyölle. Sen pohjalta Sanna Marinin hallitus lähti toteuttamaan selvityksiä. Nyt voidaan siirtyä toimeenpanovaiheeseen pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukaisesti, Lauri Pelkonen sanoo.
Pelkonen aloitti sosiaali- ja terveysministeriössä Terveys ja turvallisuus -osastolla johtavana asiantuntijana joulukuun 2023 alussa. Hänen tehtävänsä on koordinoida Lääkkeet ja apteekkitalous -hanketta, johon on koottu iso osa hallitusohjelman lääkeasioiden kirjauksista.
Pelkonen on seurannut lääkealan kehitystä vuosituhannen vaihteesta lähtien. Hän siirtyi sosiaali- ja terveysministeriöön hintalautakunnan puheenjohtajan paikalta.
– Uskon, että tämän pitkäjänteisen uudistustyön taustalla on palvelulähtöinen tarve kehittää alaa. Toimintaympäristö muuttuu koko ajan. Hoivan tarve kasvaa, diagnostiikka kehittyy ja koko ajan tulee uusia, yksilöidympiä ja kalliimpia lääkkeitä, Pelkonen pohtii.
Vaikka lääkealasta puhuttaessa esiin nousee usein lääkkeiden kustannuskysymys, Pelkonen haluaa ajatella, että uudistustyössä mennään palvelu- eikä säästökärki edellä.
– Meillä on yleismaailmallinen tarve viedä lääkealaa entistä kustannusvaikuttavampaan suuntaan.
Pelkosen työsuunnitelma on jaettu viiteen teemaan, jotka etenevät keskenään hieman eri tahtiin.
Apteekki ja apteekkitalous on teemoista suurin. Kyseessä on laaja kokonaisuudistus. Sen yhtenä osa-alueena on joidenkin yleisimmin käytettyjen itsehoitolääkkeiden myynnin vapauttaminen.
– Tätä osa-aluetta käsittelevä työryhmä aloitti työnsä tammikuun lopussa, ja työn on tarkoitus valmistua ennen kesälomia, Pelkonen sanoo.
Asia jakaa voimakkaasti mielipiteitä. Niin tässä kuin muissakin uudistuskysymyksissä Pelkonen toivoo intohimotonta arviointia, jossa muutoksia tarkastellaan monesta näkökulmasta.
– Yksi asia vaikuttaa toiseen. Eri vaihtoehtoja tulisi tarkastella ilman vastakkainasettelua. Jos teemme näin, miten se vaikuttaa? Entä jos teemme näin? hän kuvailee.
Apteekkitoiminnan harjoittamiseen liittyy myös muita kysymyksiä: apteekkitoiminnan harjoittaminen osakeyhtiömuodossa, ketjuuntumisen salliminen, yhteistyön mahdollistaminen ja esimerkiksi verkkoapteekkitoiminnan harjoittaminen ilman kytköstä kivijalka-apteekkiin.
Omistajuus sinänsä on jo oma kysymyksensä. Hallitusohjelmaan on kirjattu mahdollisuus omistajuuden laajentamiseksi myös farmaseutteihin.
– Marinin hallituksen tekemissä apteekkitoiminnan selvityksissä nousi esiin myös mahdolliset muut omistusmuodot, mutta nyt hallitusohjelman mukaisesti tarkastellaan vain sitä vaihtoehtoa, jossa myös farmaseutti voisi olla osakkaana apteekissa, Pelkonen tarkentaa.
Laajemmin apteekkitoiminnan kehittämiseksi perustettavaa työryhmää ollaan parhaillaan asettamassa – samoin työryhmää lääkehoidon arviointitoiminnan teemasta. Siihen liittyy erityisesti sairaala- ja avohoidon rakenteiden yhdenmukaistaminen.
– Lääkkeiden käyttöönotto, hinta ja korvattavuus määräytyvät sairaala- ja avohoidossa eri tavoin. Avolääkkeiden osalta niistä vastaa hintalautakunta, sairaalalääkkeiden osalta Fimea, Palko ja kansallinen hankintamekanismi. Tämä ei palvele parhaalla mahdollisella tavalla lääkehoitojen arviointeja, Pelkonen sanoo.
Muita teemoja ovat tiedonhallinta ja digitaalisuus, lääkkeiden saatavuus ja lääkehoidon ohjaus.
– Saatavuuden osalta pysyttelemme kansallisella tasolla. Tiedonhallinta ja digitaalisuus -teeman alla käsitellään muun muassa lääkityslista- ja lääketietovarantoasiat, Pelkonen esittelee lyhyesti.
Kaikki lääkealaa koskevat hallitusohjelman kirjaukset eivät ole Pelkosen koordinoiman hankkeen alla. Lääkehoidon ohjausta kehitetään osana sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän ohjausta, joka kuuluu palvelureformihankkeeseen.
– Edistämme näitä hankkeita rinnakkain. Ei ole tarkoituksenmukaista, että eri hankkeista lähtisi samoista asioista lausuntopyyntöjä toisistaan poikkeaviin ehdotuksiin, Pelkonen selittää.
Velvoitevarastointia puolestaan kehitetään osana varautumisen kokonaisuutta, ja lääkekorvausjärjestelmän ja toimeentulotuen parempi yhteensopivuus on osa toimeentulotuen kokonaisuudistusta.
Haastattelua tehdessä Pelkonen on työskennellyt sosiaali- ja terveysministeriössä kolmisen kuukautta. Työ on ollut pitkälti valmistelutyötä ja kokonaisuuteen perehtymistä. Hän on saamassa tiimiinsä myös lisävahvistusta.
– Olemme parhaillaan rekrytoimassa apteekkikokonaisuuteen erityisasiantuntijaa ja etsimme myös lakiasioihin juristivoimaa, Pelkonen kertoo.
Työsarkaa siis riittää. Hanke kestää vuoden 2026 loppuu.
– Aamut vaihtelevat innostuksesta epätoivoon, hän naurahtaa lopuksi.