Logistiset palvelut vaihtuvat potilastyöhön

Uusi työympäristö vaikuttaa lastensairaalan osastofarmaseuttien työnkuvaan. Älylääkekaapit vapauttavat työaikaa kliiniseen farmasiaan, kuten potilaiden ja heidän vanhempiensa lääkeohjaukseen.

Uudessa lastensairaalassa suunnistetaan suomalaisen saaristoluonnon maisemissa Tove Janssonin muumitarinoiden mukaan nimetyissä kerroksissa meren alta avaruuteen. Kellarikerroksen nimi on Meri ja kahdeksasta maanpäällisestä kerroksesta ylin on saanut nimekseen Tähti.

Pääsääntöisesti kirurgista hoitoa tarvitseville ja infektiopotilaille tarkoitettu Tähti on tyhjä osastofarmaseutti Heidi Hentosen esitellessä tulevaa työmaataan. Potilashuoneiden ovenpielien näyttöruuduissa ei vielä näy yhtään Avatar-hahmoa, jollaisen potilaat valitsevat itselleen sairaalaan ilmoittautumisen yhteydessä.

Avatarin avulla potilaat kutsutaan vastaanotolle ja vanhemmat tietävät, missä vaiheessa lapsen leikkaus on ja milloin tämä on siirtynyt heräämöön.

Muutto uuteen lastensairaalaan Lastenklinikalta, Lastenlinnasta ja muista sairaaloista tapahtui syyskuun puolivälin jälkeen vaiheittain kymmenessä päivässä. Haastattelua tehdään kaksi päivää ennen Tähden ensimmäisten potilaiden saapumista.

Hentonen on kahden kerroksen väkeä; jatkossa hänen työaikansa jakautuu puoliksi Tähden ja kuudennen kerroksen eli Vuoren välillä. Neljä ylintä kerrosta ovat vuodeosastoja.

– Yksi kerros on aina yksi osasto eli aiempia osastoja on nyt yhdistetty. Samalla osastofarmasia laajenee uusille osastoille, Hentonen kertoo.

Hän tuli Lastenklinikalle ”sissiksi” eli sisäiseksi sijaiseksi viime vuoden marraskuussa ja jäi keväällä vakituiseksi lasten munuais- ja elinsiirto-osastolle. Muuton yhteydessä osasto vaihtuu taas, Vuorella on sydänpotilaita ja kirurgisia potilaita.

Lääkehuone joka kerroksessa

Uudessa lastensairaalassa tilaa on niin hyvin, että käytävätkin ovat pitkiä. Jokaisessa vuodeosastokerroksessa on käytävän keskellä oma lääkehuone, Taika-kerroksessa niitä on kolme. Kaikissa lääketarpeissa hoitajien ei tarvitse kävellä sinne asti, vaan potilaskohtaisille lääkkeille on välisäilytyspiste hoitaja-asemien takatiloissa.

– Kävelemistä on haluttu järkevöittää, ettei tule turhia askeleita, Hentonen sanoo.
Lääkehuoneissa on uudet älylääkekaapit ja aina kaksi suojakaappia.

Laminaarivirtauskaapeissa tehdään kaikkien IV-annosten eli suonensisäisesti annettavien lääkkeiden valmistus käyttökuntoon. Suojakaapeissa lääkevalmistus tapahtuu mahdollisimman puhtaasti, ja kaapin lasilevy suojaa sekä työntekijää että ympäristöä altistumasta haitallisille aineille.

Iina Saari suojakaapilla.

Osastofarmaseutti Iina Saarelle suojakaappien käyttö on tuttua. Syksystä 2012 hän on työskennellyt lasten syöpäosastolla, joka uudessa sairaalassa on viidennen kerroksen Taika.

– Vanhoissa tiloissa suojakaappeja oli harvakseltaan, Lastenklinikalla oikeastaan vain syöpäosastolla sytostaattien käyttökuntoon saattamista varten, Saari sanoo.

Kokonaan uutta on se, että myös sairaanhoitajat alkavat opetella suojakaappityöskentelyä.

– Meille tulee niin sanottu keskitetty lääkehoito. Se tarkoittaa, että osastofarmasiapalvelun lisäksi pyrimme irrottamaan sairaanhoitajista vuorokohtaisia lääkehoitajia, jotka ovat osastofarmaseutin työparina, kliinisen hoitotyön asiantuntija Kirsi Lindfors sanoo.

Hän vetää lääkehoitoprosessia uudistavaa työryhmää, joka aloitti työnsä jo 2016. Se jatkaa uuden lastensairaalan avauduttua, vaikka muut prosessityöryhmät lopettaisivat. Yhtenä tuloksena prosessista on sähköinen lasten lääkeopas, joka yhtenäistää lääkehoitoa.

– Uudessa lastensairaalassa on isoja hoitoyksiköitä ja kolmella vuodeosastoblokilla vain yksi lääkehuone. Tapaa, jolla vanhassa sairaalassa tehtiin lääkehoitoa, ei voitu tuoda uuteen, Lindfors kuvaa lähtötilannetta.

Lääkehoitajista farmaseuttien työpareja

Lääkeprosessiin on tullut muutoksia myös HUS-tasolta. Johtajaylilääkärin ohje määrittää toimintaa.

– Lääkkeiden jakelu muuttuu niin, että po-lääkkeetkin jaetaan vain antoajankohtana, Lindfors sanoo.

Ennen iltavuoroon tullut sairaanhoitaja jakoi lääkkeitä vuorokaudeksi eteenpäin. Jatkossa vuorokaudeksi tapahtuvaa lääkejakelua pyritään välttämään, samoin yön tunteina tapahtuvaa vaativaa lääkehoitoa.

– Potilaita hoidetaan 24/7 ja IV-antibiootteja saa keskellä yötäkin, mutta pyrkimyksenä on, ettei se olisi määrällisesti suurta.

Lääkevastaavia sairaanhoitajia vuodeosastoille tulee kerrosta kohden kolmesta viiteen, tyypillisesti neljä. Sairaanhoitajat ovat tähänkin asti olleet paljon tekemisissä lääkkeiden kanssa, mutta vastuu koko osaston lääkkeiden käyttökuntoon saattamisesta on uutta. Vastasyntyneiden teho-osastolla Naistenklinikalla sairaanhoitajien lääkehoitajavuorot ovat jo pitkään jatkunut käytäntö.

– Nyt panostamme uusien sairaanhoitajien perehdytykseen. Näen osastofarmaseuttien työpanoksen siinä tosi tärkeänä, Lindfors sanoo.

Lääkkeiden antaminen potilaille säilyy sairaanhoitajilla.

Älylääkekaapit mahdollistavat muutoksen

Sairaanhoitajien toimenkuvan laajentuessa farmasian puolelle farmaseutit ovat enenevästi mukana potilaiden hoitotiimeissä.

– Suunta on kliiniseen farmasiaan, Heidi Hentonen sanoo.

Myös Iina Saaren mukaan osastofarmaseuttien työnkuva siirtyy logistisista palveluista kokonaisvaltaisempaan potilaan hoitamiseen.

Toimintatapojen muutoksen mahdollistaa lääkehuoneiden uusi elektroniikka. Älylääkekaappi on monella tavalla erilainen kuin perinteinen lääkekaappi. Potilasturvallisuus paranee, kun älykaapista otetaan lääke potilaan nimellä ja henkilötunnuksella. Silti käyttöön tulee lääkkeiden kaksoistarkistus, joita farmaseutitkin tekevät.

– Kaksi henkilöä tarkistaa, että kaapista on otettu oikea lääke ennen kuin se annetaan potilaalle. Älykaapin käytössäkin voi tulla näppäilyvirhe, Iina Saari sanoo.

Ylilääkärin määräys kaksoistarkistukseen siirtymisestä kaikkien lääkkeiden kohdalla on tullut vasta tämän vuoden puolella. Heidi Hentonen arvelee kuluvan jonkin aikaa, että prosessista saadaan jouheva.

Älylääkekaapin luukut ovat lääke- eivätkä potilaskohtaisia. Siksi samallekin potilaalle kaapista saadaan ulos yksi lääke kerrallaan.

– Se on varastoautomaatti, joka ojentaa lääkkeen. Myöhemmin, kun Apotti tulee voimaan, se yhdistyy potilastietojärjestelmään. Silloin lääke tulee kirjattua samalla, kun se otetaan kaapista. Jollei heti alkuun, niin jossain vaiheessa älylääkekaappi vapauttaa varastotyötä, Hentonen uskoo.

Jos osastolla ei ole uuden potilaan hoidossa tarvittavaa lääkettä, älylääkekaapin kautta nähdään koko sairaalan lääkeinventaario. Älykaapista saadaan myös lääkkeiden vanhenemistiedot, joita ei enää tarvitse lukea pakkausten kyljestä.

Farmaseutti on osa hoitotiimiä

Heidi Hentonen on tehnyt potilaiden lääkeohjausta kotiutustilanteissa jo aiemmin elinsiirto-osaston farmaseuttina.

– Nyt kun aloitan myös Vuori-osastolla, jossa ei aiemmin ole osastofarmaseuttia ollut, aloitan potilaiden lääkeohjauksen myös siellä, hän kertoo.
Taika-osaston lasten elinsiirtolääkäri Timo Jahnukainen kehuu kokemuksia kliinisestä farmasiasta.

– Se on ollut meidän osastolla toimintamalli jo vuosia. Oppineen aikaa ei pidä hukata, eli jos meillä on lääkehoidon asiantuntija, hänen pitäisi tehdä enemmän sitä kuin täytellä hyllyjä, Jahnukainen sanoo.

Elinsiirroissa farmasiapalveluja on käytetty potilaiden lääkeohjaukseen, lääkkeenottoaikojen suunnitteluun ja interaktioiden selvittelyyn.

– Jos lääkityksiä ei toteuteta oikealla tavalla ja oikeaan aikaan, se johtaa siirteen toimintahäiriöön tai jopa menettämiseen. Potilaiden on tärkeää oppia lääkitys, koska se jatkuu koko loppuelämän.

Elinsiirtopotilaiden lääkelistoissa on helposti 10–15 eri lääkevalmistetta, ja niissä kaikissa on yhdestä neljään antokertaa vuorokaudessa.

– Antoaikojen saamisessa järkeviksi on aikamoinen sovittaminen, jos potilas on menossa päiväkotiin tai kouluun, eikä tiettyjä lääkkeitä saa antaa yhtä aikaa. Siinä farmaseutti on osoittautunut erittäin hyväksi. Hänet on varattu myös potilaan määräaikaiskontrolliin, Jahnukainen kertoo.

Hänen osastollaan farmaseutti on ollut mukana viikoittain myös lääkärikierroilla niin kuin ravitsemusterapeuttikin.

– Meilläkään osastofarmaseutti ei ole koko päivää, vaan hänen aikansa on jaettu muiden osastojen kanssa. Kierto on hetki, jolloin voimme häneltä kysyä ja käydä yhdessä läpi potilaan lääkelistaa. Kohtuullisen usein farmaseutti on itse bongannut listasta jotain ja varmistanut, ettei joitain lääkkeitä anneta yhtä aikaa.

Erikoislääkärin kokemuksen mukaan osastofarmaseuteista on käytännön apua myös off label -lääkkeiden käytössä ja erityislupalääkkeiden lupiin tarvittavassa tiedonhankinnassa.

– Heiltä on saanut käytännön apua siihen, kuka on lääkkeen valmistaja ja maahantuoja, Jahnukainen toteaa.

Lasten farmasia lapsenkengissä

Lapset reagoivat lääkkeisiin eri tavalla kuin aikuiset. Siksi lasten farmasiaan liittyy omanlaisiaan lääkitysturvallisuusriskejä. Lääkkeitä joudutaan käyttämään paljon off label, eli lääkkeen käytöstä lapsilla ei ole lääkeyrityksen tarjoamaa tutkimustietoa. Lääkkeiden annostelu tapahtuu potilaan painon mukaan, mikä tarkoittaa paljon laskentatyötä kaikissa annosvalmistuksen vaiheissa.
Yleensä lasten annosmäärät ovat pienempiä kuin aikuisilla.

– IV-antibioottien kuiva-ainepullo on lähes aina suunniteltu aikuisten kerta-annokseen. Lapsille annos täytyy aina laskea erikseen, ja muutenkin hajonta on suurta. Jos 20 lasta saa samaa lääkettä, samaa annosta ei mene kovinkaan monelle, koska kaikki ovat eri- ikäisiä ja -kokoisia, Iina Saari sanoo.

– Kaikkia aikuisten lääkkeitä ei voida käyttää lapsilla lainkaan joidenkin säilöntäaineiden takia, Heidi Hentonen lisää.

Usein lapsille tarvitaan myös erilaisia annostelumuotoja kuin aikuisille. Jos tablettien nieleminen ei onnistu, oraaliliuos tai annosjauhe saattaa toimia.

– Lasten lääkehoidossa tarvitaan paljon farmaseuttista tietoa siitä,
miten lääke pystytään potilaalle antamaan, jos se ei onnistu aikuisten
valmisteista. Lasten puolella osastofarmaseutit joutuvat itse oppimaan näitä asioita ja opettamaan muille. Lasten lääkehoidon kokonaisarviointiin ei ole tarjolla tarpeeksi koulutusta. Tietyllä tavalla se on lapsenkengissä, Hentonen sanoo.

 

Klinikkaproviisori lisäisi lääkitysturvallisuutta

HUS Apteekin ja HUS Lasten ja nuorten sairaudet -tulosyksikön eli LANUn kehittämishanke mahdollistaa klinikkaproviisorin 50-prosenttisen työpanoksen toukokuun alusta marraskuun loppuun.

– Hankkeen tavoitteena on kartoittaa lääkitysturvallisuusriskejä ja klinikkaproviisorin tarvetta lastensairaalassa. Sen jälkeen LANU päättää, haluavatko he ostaa palvelun HUS Apteekilta, klinikkaproviisori Sini Kuitunen sanoo.

Toisen puolen työajastaan Kuitunen tekee väitöskirjaa.

– Syöpäkeskuksessa on ollut vastaava hanke aiemmin, ja siitä tuli tosi hyviä tuloksia. Lasten puolella on ollut osastofarmasiaa pitkään, mutta ei omaa proviisoria.

Kuitunen auditoi kaikki LANUn yksiköt lääkitysturvallisuuden osalta. Niissä käydään läpi yksiköiden lääkehoitosuunnitelmat ja lääkehoitoon liittyvät kirjalliset ohjeistukset sekä vaaratapahtumailmoitukset.

– Dokumenttianalyysin jälkeen käydään osastoilla moniammatillinen keskustelu, jonka avulla käy ilmi, miten toiminta vastaa ohjeistuksia ja mitä ongelmia lääkehoitoprosessissa on ollut. Yleensä siitä tulevat esille vahvuu­det ja kehittämiskohteet, Kuitunen kertoo.

Nyt hankkeen loppuvaiheessa hän muodostaa kokonaiskuvaa keskeisimmistä kehittämiskohteista koko tulosyksikön tasolla.

– Niillehän pitäisi tämän hankkeen jälkeen tehdä jotain. Tässä ajassa ei ehdi kaikkeen syventyä.

LANUn laatupäällikkönä toimiva kliininen asiantuntija Kirsi Lindfors toivoo klinikkaproviisorin pysyvän lastensairaalassa kehittämishankkeen päätyttyäkin.

– Se on ehdoton edellytys lääkehoidon kehittämisen kannalta. Osastofarmaseutit ovat tiiviissä yhteydessä HUS Apteekkiin, mutta klinikkaproviisorilla on langat käsissään koko tulosyksikössä. Hän on kokoava voima, Lindfors sanoo.
Lindfors muistuttaa, että lastensairaala on tavoittelemassa kansainvälistä JCI-akkreditaatiota.

– Jotta voimme akkreditoitua, meillä täytyy olla lääkehoitoprosessit sen mukaisessa kunnossa.

Oletko käyttänyt HaiPro-työkalua?