Lääkeinformaatiofarmaseutti ei palvele potilaita suoraan, mutta hänen tekemällään työllä on suuri vaikutus lääkitys- ja potilasturvallisuuteen. Erja Niemi toimii lääkeinformaatiofarmaseuttina neljättä vuotta Suomen toiseksi suurimmassa sairaalassa, Tampereen yliopistollisessa sairaalassa Taysissa.
Niemen tyypillinen päivä on usein itsenäistä työskentelyä lääkeohjeiden ja niiden päivittämisen parissa.
– Tai sitten vastailen puhelimeen ja sähköposteihin ympäri Pirkanmaata. Pirkanmaan hyvinvointialueen eli Pirhan yksiköt ovat oppineet hyödyntämään tätä palvelua, ja se tuntuu todella palkitsevalta.
Ennen lääkeinformaatiofarmaseutin toimenkuvan perustamista aiheeseen liittyvät työtehtävät Taysissa olivat käytännössä yhden proviisorin vastuulla muiden töiden ohella.
– Meillä ei ollut varattuna tarpeeksi resurssia. Aihe kuitenkin koettiin tärkeäksi yksiköissä toimivien lääkäreiden ja hoitajien palvelemiseksi, kertoo Niemen esihenkilö, proviisori Katja Uljas.
Niemen työn ytimessä on ohjeiden laatiminen ja lääketietoon perustuvien kysymysten ratkaiseminen. Hän saa yhteydenottoja laajasti eri yksiköistä: esimerkiksi hoivakodeista, vuodeosastoilta, erikoissairaanhoidosta ja terveysasemilta. Asiantuntijan apu voi helpottaa ja nopeuttaa niin hoitajan kuin lääkärinkin päätöksentekoa.
Kysymykset voivat liittyä esimerkiksi lääkkeiden käyttökuntoon saattamiseen, säilytykseen ja säilyvyyteen tai antoon ja annosteluun muun muassa PEG-letkun kautta. Kysymys voi liittyä myös erikoistilanteeseen, kuten lääkkeen apuaineen soveltuvuuteen allergiselle potilaalle.
– Kerran oli tilanne, jossa erään yksikön hoitaja kysyi, miten noradrenaliinia laimennetaan anafylaksian hoidossa. No, ei mitenkään. Yksikössä oli mennyt adrenaliini ja noradrenaliini sekaisin, Niemi muistelee yhtä esimerkkitapausta.
Lääkehoidon kävelevä tietopankki kuvaa hyvin lääkeinformaatiofarmaseutin roolia. Kaikki tieto toki ei ole ulkomuistissa, vaan apuna ovat esimerkiksi Duodecim Terveysportti ja muutama muu keskeinen kotimainen, joskus ulkomainenkin tietokanta.
Aina kysymys ei ratkea yhdeltä istumalta.
– Silloin otan kysyjän yhteystiedot ylös ja palaan asiaan heti kun olen selvittänyt asian, Niemi toteaa.
Yhdeksi tärkeimmistä lääkeinformaatiofarmaseutin ominaisuuksista Niemi nimeää tarkkuuden ja tiedonhaun hallinnan lisäksi asiakaspalvelutaidon. Apua on myös pitkästä ja monipuolisesta työkokemuksesta; Taysin sairaala-apteekin palveluksessa Niemi on ollut jo 22 vuotta moninaisissa tehtävissä.
– Tässä työssä on suuri hyöty jo siitä, että ymmärtää hoitajaslangia. Muistan hyvin, kun aloitin itse nuorena osastofarmaseuttina. Kysymykset ja vastaukset eivät aina ole yksinkertaisia ja tietoa pitää osata soveltaa.
Yksi iso ja merkityksellinen asia Niemen työssä onkin, että voi antaa tukea jostakin asiasta epävarmuutta kokevalle farmaseuttikollegalleen.
– Alku voi olla jännittävää ja raskasta kenelle tahansa osastofarmaseutille, joka on juuri aloittanut vaikkapa uudella erikoissairaanhoidon osastolla, Niemi sanoo.
Neuvonnan ja opastamisen lisäksi lääkeinformaatiofarmaseutti päivittää ja laatii ohjeita itsekin. Työtä tehdään ajan kanssa ja pieteetillä moniammatillisesti farmasian alan kollegoiden, lääkäreiden ja hoitajien kanssa. Ohjeiden tarkoituksena on yhtenäistää yksiköiden käytäntöjä.
– Minä teen yleensä hahmotelman, ja yhdessä pohdimme sisältöä, jotta lopputulos olisi mahdollisimman selkeä. Työ on tosi hidasta, koska kaikkien käyttäjien näkökulma on otettava huomioon, Niemi kertoo.
Lääkeinformaation asiantuntijuus on omanlaistaan salapoliisityötä senkin vuoksi, että sairaalamaailmassa lääkettä käytetään usein off-label -tyyppisesti. Toisin sanoen, lääkettä käytetään muulla tavalla kuin sen myyntiluvan mukaiseen käyttöaiheeseen, normaalista poikkeavalla annostuksella tai antoreitillä.
Kun soppaan lisätään vielä erilaiset haittavaikutukset ja potilaiden toisistaan poikkeavat sairaushistoriat, ymmärtää hyvin, miksi lääkeinformaatiofarmaseutti on kysytty henkilö.
Kun ollaan tekemisissä ihmishenkien kanssa, mikään kysymys ei ole toista huonompi. Niemi painottaakin, että lääkeinformaatiofarmaseuttiin voi ottaa yhteyttä hyvin matalalla kynnyksellä.
– Kysyjän ei silloin tarvitse käyttää ylimääräistä aikaa lääkeasian selvittämiseen, vaan hän voi keskittyä esimerkiksi hoitotyöhön.
Kysyä saa ihan mistä vaan
Etätyö on vielä melko harvinaista farmaseuttisissa tehtävissä, mutta lääkeinformaatiofarmaseutin roolissa se on mahdollista. Toimenkuva perustettiin samaan aikaan, kun Erja Niemi oli muuttamassa Jyväskylään, ja kollega Outi Kivirannan rohkaisu sai hänet hakemaan tehtävään.
Työkaveriaan Kiviranta kuvailee ystävälliseksi ja asiantuntevaksi sekä helposti lähestyttäväksi, mikä on myös merkityksellistä toimenkuvan kannalta.
– Erjaan on helppo ottaa yhteyttä senkin vuoksi, että hän on tosi pidetty kollega sairaala-apteekin henkilökunnan keskuudessa.
Nykyistä pestiään Niemi kuvailee oikeaksi onnenkantamoiseksi. Etätyö mahdollisti muuton entiselle kotiseudulle, mutta samalla säilyi yhteys tuttuun työyhteisöön. Tampereella Erja käy työnsä puolesta noin kerran kuussa tiimipalavereissa ja pitämässä koulutuksia.
– Erja työskentelee lääkeinformaation parissa myös kansallisella tasolla. Hän on jäsen ja sihteeri Lääkeinformaatioverkoston Luotettava lääkeinformaatio on käyttäjälähtöistä ja oikein suunnattua -työryhmässä, kertoo proviisori Katja Uljas.
Kuten moni muukin tietotyö, myös lääkeinformaatiofarmaseutin työ on nykyisin pitkälti digitaalista toimintaa tietokantoineen ja Teams-puheluineen. On todennäköistä, että tekoälyn rooli työssä kasvaa tulevaisuudessa.
– Tekoälyä voisi hyödyntää tiedon etsimisessä eri tietokannoista tai esimerkiksi Exceleistä,
Outi Kiviranta tuumaa.
Ei kuitenkaan ole näkyvissä, että päätöksenteon valtikka lääkehoidon suhteen karkaisi ihmisen näpeistä.
– Toivoisin, että lääkeinformaatiofarmaseuttien määrä kasvaisi nykyisestään, Niemi toteaa.